Väärä ADHD-diagnoosi?

Itseasiassa minullakin on ollut ongelmia testosteronitason kanssa. Olivat viitearvojen alapuolella. Sitä asiaa on kuitenkin hoidettu ja testot nousseet jopa yli viitteiden, mutta uusi ongelma sillä saralla on ollut, että myös estradiolit ovat nousseet, joka myös saattaa aiheuttaa ärtyneisyyttä ja muita oireita joita myös itselläni on. ADHD:n diagnosoinut psykiatri on kuitenkin tietoinen näistä minun hormonijutuistanikin.

ADD-diagnoosia menin neuropsykiatrian poliklinikalta "hakemaan", sitä siis itsekin epäilin, mutta nimenomaan ADHD-diagnoosin sain. Täytyy seurailla, jahka tässä työt taas kunnolla jatkuvat sairasloman jälkeen, ehkäpä sen lääkkeen vaikutuksen huomaa silloin paremmin.

Minulla aloitettiin tämä lääkehoito/kokeilu Voxralla, koska taustalla on myös masentuneisuutta jne. Kokeilin sitä 150, 300 ja 450mg annoksilla mutta tuloksetta. Nyt kun aloitin concertan, laskin Voxran takaisin 150mg annokseen. Kiitos vastauksesta. Seuraava kontrollikäynti on onneksi pian.

Haista nyt jo paska.

Onhan sanonta että ”olet sitä mitä syöt ”

Psykologia on tieteenä alustaan saakka pyrkinyt tutkimaan käyttäytymistä nimenomaan objektiivisesti.
Nykyään magneettikuvausten kehityttyä yhä tarkemmiksi, voidaan ihan "nähdä pään sisään" ja näin vertailla tyypillistä epätyypilliseen.
Mutta minähän vastaan kohta kahdeksan vuotta vanhaan viestiin! Ehkä 2016 psykiatria oli kuvaamallasi tasolla, mene ja tiedä. En tosin ole psykiatrian asiantuntija.
Sen tiedän varmasti että kun minulla on sopiva lääkitys, jaksan suunnitella syömiseni ja muut elämäntavat terveellisesti, ja se tukee koko hoitoa.

Anonyymi kirjoitti:

Psykologia on tieteenä alustaan saakka pyrkinyt tutkimaan käyttäytymistä nimenomaan objektiivisesti.
Nykyään magneettikuvausten kehityttyä yhä tarkemmiksi, voidaan ihan "nähdä pään sisään" ja näin vertailla tyypillistä epätyypilliseen.
Mutta minähän vastaan kohta kahdeksan vuotta vanhaan viestiin! Ehkä 2016 psykiatria oli kuvaamallasi tasolla, mene ja tiedä. En tosin ole psykiatrian asiantuntija.
Sen tiedän varmasti että kun minulla on sopiva lääkitys, jaksan suunnitella syömiseni ja muut elämäntavat terveellisesti, ja se tukee koko hoitoa.

Lue lisää

Jatkoa edelliseen:
Ruokavalion vaihtaminen on yksi niistä asioiista jotka vaativat keskittymistä, impulssikontrollia ja pitkäjänteisyyttä. Juuri näitä ominaisuuksia lääkitys tukee.
Tämä on vähän tällainen 'muna vai kana' kysymys, mutta tässä tapauksessa ensin tulee muna, koska ilman munaa ei tule kanaa.

Vääriä adhd-diagnoosejas todellakin taitaa tulla paljon. Olisi hyvä, jos ihmiset enemmän itse lukisivat ja uskoisivat aivotutkijoita esim. siinä mitä he toteavat ajan vitsauksesta ADT:sta, kannattaa googlata. Adhd:n kaltaiset oireet voi toki johtua myös mm. mielenterveyden ja tiettyjen somaattisten syiden vuoksi. On hyvä ja lohdullista muistaa, että yleensä kys. oireita pystytään ainakin lievittään syystä riippumatta. Alottaa voi vaikka siitä, että päättäväisesti lopettaa muotijuttu multitaskaamisen eli ei mm. vastaa heti kännykkään kokatessa, ei mene ajatusten mukana vaan pysyy siinä mitä tekee jne. Kaikkein pahinta on sellanen mentaliteetti, että mä nyt vaan oon tällanen enkä sille mitään voi. Jopa kevaoireita voi lievittää.

Itsellä on sellasta ongelmaa, että esim. lukiessa tai katsoessa elokuvaa huomaa ajatuksen olevan jossain ihan muussa. Usein mukana on väsymystä ja uupumusta sekä depistä löytyy. Välillä unohtelen mitä oli piti tehdä tai katsoa netistä välillä/seuraavaksi, mutta jossain kohtaa palaa mieleen. Semmosta mulla ei ole, että olisi tyylin kymmenen rästihommaa koko ajan päällä.
Sillon kun keskittyminen on oikein huonoa, pidän multitaskaamisen ihan nollassa ja teen yhtä asiaa, mutta kirjan lukemisesta ei tule mitään tällöinkään vaikka olis kiinnostava juoni.

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

Vääriä adhd-diagnoosejas todellakin taitaa tulla paljon. Olisi hyvä, jos ihmiset enemmän itse lukisivat ja uskoisivat aivotutkijoita esim. siinä mitä he toteavat ajan vitsauksesta ADT:sta, kannattaa googlata. Adhd:n kaltaiset oireet voi toki johtua myös mm. mielenterveyden ja tiettyjen somaattisten syiden vuoksi. On hyvä ja lohdullista muistaa, että yleensä kys. oireita pystytään ainakin lievittään syystä riippumatta. Alottaa voi vaikka siitä, että päättäväisesti lopettaa muotijuttu multitaskaamisen eli ei mm. vastaa heti kännykkään kokatessa, ei mene ajatusten mukana vaan pysyy siinä mitä tekee jne. Kaikkein pahinta on sellanen mentaliteetti, että mä nyt vaan oon tällanen enkä sille mitään voi. Jopa kevaoireita voi lievittää.

Itsellä on sellasta ongelmaa, että esim. lukiessa tai katsoessa elokuvaa huomaa ajatuksen olevan jossain ihan muussa. Usein mukana on väsymystä ja uupumusta sekä depistä löytyy. Välillä unohtelen mitä oli piti tehdä tai katsoa netistä välillä/seuraavaksi, mutta jossain kohtaa palaa mieleen. Semmosta mulla ei ole, että olisi tyylin kymmenen rästihommaa koko ajan päällä.
Sillon kun keskittyminen on oikein huonoa, pidän multitaskaamisen ihan nollassa ja teen yhtä asiaa, mutta kirjan lukemisesta ei tule mitään tällöinkään vaikka olis kiinnostava juoni.

Monisairas

Lue lisää

... sen verran haluan korjata, että koska en tunne adhd:ta yksityiskohtaisesti, niin en tiedä onko heille ihan mahdotonta (luulisin ettei ainakaan kovin usein) olla tekemättä/miettimättä heti jonkin uuden ajatuksen mukaan silloin kun siitä on itselle lopulta harmia.
Sen tiedän, että rästijuttuja heillä riittää, mutta siinä on kyse muustakin kuin ajatuksen hajoamisesta eli mm. muistamattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta.
Toisaalta ei näitäkään pidä liiaksi medikalisoida ellei siitä ole todellista haittaa.
Aivovammat, myös pienenkin tuntuiset, voi joskus olla oireiden taustalla ellei muuta selvää syytä.

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

... sen verran haluan korjata, että koska en tunne adhd:ta yksityiskohtaisesti, niin en tiedä onko heille ihan mahdotonta (luulisin ettei ainakaan kovin usein) olla tekemättä/miettimättä heti jonkin uuden ajatuksen mukaan silloin kun siitä on itselle lopulta harmia.
Sen tiedän, että rästijuttuja heillä riittää, mutta siinä on kyse muustakin kuin ajatuksen hajoamisesta eli mm. muistamattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta.
Toisaalta ei näitäkään pidä liiaksi medikalisoida ellei siitä ole todellista haittaa.
Aivovammat, myös pienenkin tuntuiset, voi joskus olla oireiden taustalla ellei muuta selvää syytä.

Monisairas

Lue lisää

...eikä tietty ADHD-ihmisetkään kaikki ole samanlaisia eli joku voi olla hyvä koulussa, mutta oireet näkyy sittenn enemmän jossain muussa. Mutta kyllä kai se tyyppitapaus on se, että oppitunnin/luennon aikana keskitytään kenties hyvinkin - ei itse opiskeluun vaan kaverin tai kännykän kanssa touhuaan jotaki

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

...eikä tietty ADHD-ihmisetkään kaikki ole samanlaisia eli joku voi olla hyvä koulussa, mutta oireet näkyy sittenn enemmän jossain muussa. Mutta kyllä kai se tyyppitapaus on se, että oppitunnin/luennon aikana keskitytään kenties hyvinkin - ei itse opiskeluun vaan kaverin tai kännykän kanssa touhuaan jotaki

Monisairas

Lue lisää

... ja mulla taas ei suju välttämättä aina edes puhuminenvierus kaverin kanssa ilman, etteikö ajatukset harhailisi. Sen sijaan jos, mä teen jotain mitä ei missään nimessä voi keskeyttää ilman vaaraa tms. (esim. vastaamalla kännykkään tai toisen kutsuun) niin pystyn keskittyyn enkä poukkoile. Mutta tämä on minusta enemmän toiminnanohjausta ja tilannesidonnaista päätöksentekoa kuin keskittymisvaikeutta tms. Ja otan virheistä opiksi, se on pakko kun ei mamma eikä pappa ole maksamassa.

Mä oon monessa suhteessa ollut itsenäinen jo aika varhaisesta lähtien ja toisaalta tiedän monia, joilla ei ole ollut mitään vastuuta mistään. Sitten vain todetaan ettei pysty keskittyyn, sähläillään, ja joku muu korjaa/maksaa sotkut. Tämmöstä siis vaikka olen melkein keva. triplaten aivovammainen (siis kolhuja), kädet ei toimi kunnolla, selkä- ja hormonivaivaa, psyykkistä ongelmaa. Offtopic, mutta on se jännä nähdä miten yks moniongelmainen mutta silti ylihyysätty ja ei rahapulasta kärsinyt pärjää kun jää omilleen.

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

...eikä tietty ADHD-ihmisetkään kaikki ole samanlaisia eli joku voi olla hyvä koulussa, mutta oireet näkyy sittenn enemmän jossain muussa. Mutta kyllä kai se tyyppitapaus on se, että oppitunnin/luennon aikana keskitytään kenties hyvinkin - ei itse opiskeluun vaan kaverin tai kännykän kanssa touhuaan jotaki

Monisairas

Lue lisää

Ei ole pakko olla huono koulussa. Mulla on ADD ja se on juuri sitä, että keskityn tosi syvästi kiinnostaviin asioihin. Joten peruskoulussa opin hyvin tunneilla kuuntelemalla ne asiat, jotka jaksoivat kiinnostaa ja sain kokeista hyviä numeroita. En tehnyt juurikaan myöskään läksyjä, koska koulupäivä oli niin uuvuttava, etten enää vain jaksanut. uuvuttavuus johtui varmaan juuri siitä, että keskityin niin intensiivisesti tai sitten mukana oli sekä erityisherkkyyteen että autisminkirjoon kuuluvaa taipumusta aistiyliherkkyyteen ja ylikuormittumiseen. Autisminkirjosta en ole saanut diagnoosia ja erityisherkkyys taas ei ole sairaus senkään vertaa kuin ADHD ja autismi, vaikka sen psykiatrikin oli papereissa maininnut. Jos kouluaikanani jossakin aineessa opetus eteni liian hitaasti, silloin tylsistyin ja putosin kärryiltä. Aloin sitten piirrellä vihkon reunoihin, enkä kuullut enkä nähnyt mitään. Silloin ei ollut kännyköitä. Jonkinajan päästä huomasin olevani opetuksesta ihan pihalla, mitä en tietenkään kehdannut sanoa. Minulta meni sitten ohi sekin, että milloin meillä on kokeet. Kaveri vinkkasi kokeita edeltävällä välitunnilla ja opetti siinä minulle koealueesta osan, jonka aikana olin piirrellyt muissa maailmoissa. Sain seiskan. Peruskoulusta pääsin läpi yli kahdeksan keskiarvolla. Varmaan paremmalla, jos joko minulla ei olisi ollut ad(h)d:ta tai jos se olisi otettu huomioon sopivalla tavalla. Mutta tuskin siihen aikaan oli diagnooseja niillä villeillä häiriköivillä pojillakaan, sellaisilla tyypillisemmillä tapauksilla. Psykiatrin sanoin: "Kiltit tytöt ei jää kiinni".