rakkaudettomuutta pohdin. Miten lähestyä toista tai päästää ketään lähelleen, kun sisin tuntuu niin rikkinäiseltä ja epävarmalta. Silmistä näkee paljon. Katse kertoo paljon ja luo kiinnostuksen, kiintymyksen ja rakkaudenkin tutkimustenkin mukaan. Vai luoko sittenkään. Itsekin olin näkeväni kaiken vetovoiman lisäksi myös jonkinlaisen henkisen yhteyden mitä en muiden kanssa niin tuntenut, luulin sen olevan jotain suurempaa, ainutkertaisempaa, mutta niin erehdyin. Miten voin enää luottaa arvostelukykyyni ja uskomukseeni laisinkaan. Se mikä on toiselle tärkeää ei toiselle välttämättä merkitse mitään. Kun jo katseetkin voi johtaa harhaan miten uskoa ja luottaa enää mihinkään. Henkinen yhteys, olen aiemminkin kuvitellut sen jonkun kanssa kokevani, mutta ei se olekaan ollut sitä. Suhteetkin särkyy, kun ei ole sitä henkistä yhteyttä. Mikä on sellainen suhde, jossa toisen kanssa on kuin eri planeetalta eikä toinen ymmärrä sinua mitenkään ja ymmärtääköhän itsekään toista. Miksi tekohengittää sellaista? Olen liian vaikea sielunelämältä, liian herkkä ja liian niin kaikkea. Miksi rakastaa ketään, jos se vain satuttaa. Miksi rakastua, aina mahdottomuus. Miksi olen niin tunteellinen, haluaisin sen helpomman vaihtoehdon, ei kiintymystä, ei pettymystä kehenkään. Vain kepeää yhdessäoloa, en osaa. Osaankohan edes rakastaa, oikeasti. Pystyisinköhän edes luottamaan ja kiintymään kehenkään. Silti sydän itkee yksinäisyyttä, ymmärrystä.
Rakkautta tai
paljonkyyneleitä
391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sitä näkee monesti mitä haluaa.
Onko tuo ihan akatemian tekemä tutkimus mielestäsi virheellinen, jonka mukaan katseet kertovat kiinnostuksen ja sen yhteyden toiseen ihmiseen? Eli kaikki se olisikin oikeasti harhaa ja omaa kuvitelmaa? Ystävällisyys ja silmiin katsominenhan ovat nyt normaaleja kanssakäymisen muotoja, joka ei tarkoita sen enempää, mutta tarkoitan tuollaista syvempää yhteyttä. Mikä sitten kertoisi sen yhteyden, sen että sielut ovat samlla tajuudella, jos vaikka jossakin tapaan uuden ihmisen? oikeasti, apuja. Mutta, nyt niin rasittunut, että nukkumaan, päästäkseen lusimaan uuden päivän. Ei vaan jaksaisi, ei niin mitään.
Hengästyttävää lukea yhtä pötköä.