Pöly on laskeutunut pieleen menneestä Pielisjärven kuntaliitoksesta. Hankkeen tähtäimessä oli, että Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Juuka liittyisivät uudeksi Pielisjärven kaupungiksi. Taustalla vaikuttuvat alueen talouden ja elinvoiman turvaaminen, väestökadon hillitseminen, hallinnon tehostaminen ja pikkaisen politikointi.
Juuka vetäytyi hankkeesta ensimmäisenä pois. Nurmes ja Valtimo näyttivät pitkälle valmistellulle hankkeelle lopulta punaista valoa, kun molempien kuntien valtuustot sanoivat "En tahdo." Nurmeksen ja Valtimon kunnanvaltuutetut toimivat selvän ja runsaslukuisen kuntalaispalautteen pohjalta. Nurmesksen ja Valtimon asukkaat vierastivat Lieksaa kahdesta syystä: Lieksan talous oli huonoimmin hoidettu ja Lieksan ylimitoitettu ja ongelmainen maahanmuuttajien haaliminen hirvitti. Sos.dem vetoinen Lieksa oli pelottava kumppani keskustalaisille Nurmekselle ja Valtimolle.
Lieksa jäi yksin. Kaupungin ensi askeleet syöksyssä yhä syvempään naapurustostaan eriytyvään kehityskulkuun olivat taivalletut. Tämä tapahtui jo reilua vuotta aiemmin, ennen kuin Suomessa maahanmuuttokeskustelu ryöpsähti koko kansan silmille.
Naapurikuntalaiset pelkäsivät, että se muutos mikä oli tapahtunut Lieksassa 2010-luvun alussa leviäsi heidänkin puolelleen. Nurmeksen ja Valtimon Nimby't eivät halunneet maahanmuuttajia omien koivujensa juurille. Lieksan mitalla maahanmuuttajia ottaen Nurmeksen saldo olisi ollut 350 muukalaista ja Valtimon 120 muukalaista.
Asioista pitää voida puhua niiden oikeilla nimillä. Lieksalaiset törmäsivät segregaation. Kuntatasolla. Lieksan näkymät ja maahanmuuttopolitikointi eivät kelvanneet Nurmeksen ja Valtimon kantasuomalaisille. Heillä oli mahdollisuus valita.
Segregaatio on alkanut kalvaa Lieksaa myös jo sisältäpäin. Löytyy asuinalueita, jotka ovat täysin leimautuneet maahanmuuttajien ylisuuren edustuksen myötä. Kantalieksalaiset hakeutuvat, kukin mahdolisuuksiensa mukaan, pois näiltä maahanmuuttajien sillanpääalueilta. Kehitys kiihtyy pikkuhiljaa.
Kantalieksalaiset pelkäävät lastensa koulunkäynnin puolesta, mitä vaikuttaa oppimiseen, jos luokassa on liian paljon muunmaalaisia. Voisipa jopa sanoa Lieksan uimahallin somalivuorojen olevan malliesimerkki matkalla segregaatioon. Täydellinen vastakohta maahanmuuttajien onnistuneelle integraatiolle.
Segregaatio. Totisinta totta täällä Lieksassa.
Juuka vetäytyi hankkeesta ensimmäisenä pois. Nurmes ja Valtimo näyttivät pitkälle valmistellulle hankkeelle lopulta punaista valoa, kun molempien kuntien valtuustot sanoivat "En tahdo." Nurmeksen ja Valtimon kunnanvaltuutetut toimivat selvän ja runsaslukuisen kuntalaispalautteen pohjalta. Nurmesksen ja Valtimon asukkaat vierastivat Lieksaa kahdesta syystä: Lieksan talous oli huonoimmin hoidettu ja Lieksan ylimitoitettu ja ongelmainen maahanmuuttajien haaliminen hirvitti. Sos.dem vetoinen Lieksa oli pelottava kumppani keskustalaisille Nurmekselle ja Valtimolle.
Lieksa jäi yksin. Kaupungin ensi askeleet syöksyssä yhä syvempään naapurustostaan eriytyvään kehityskulkuun olivat taivalletut. Tämä tapahtui jo reilua vuotta aiemmin, ennen kuin Suomessa maahanmuuttokeskustelu ryöpsähti koko kansan silmille.
Naapurikuntalaiset pelkäsivät, että se muutos mikä oli tapahtunut Lieksassa 2010-luvun alussa leviäsi heidänkin puolelleen. Nurmeksen ja Valtimon Nimby't eivät halunneet maahanmuuttajia omien koivujensa juurille. Lieksan mitalla maahanmuuttajia ottaen Nurmeksen saldo olisi ollut 350 muukalaista ja Valtimon 120 muukalaista.
Asioista pitää voida puhua niiden oikeilla nimillä. Lieksalaiset törmäsivät segregaation. Kuntatasolla. Lieksan näkymät ja maahanmuuttopolitikointi eivät kelvanneet Nurmeksen ja Valtimon kantasuomalaisille. Heillä oli mahdollisuus valita.
Segregaatio on alkanut kalvaa Lieksaa myös jo sisältäpäin. Löytyy asuinalueita, jotka ovat täysin leimautuneet maahanmuuttajien ylisuuren edustuksen myötä. Kantalieksalaiset hakeutuvat, kukin mahdolisuuksiensa mukaan, pois näiltä maahanmuuttajien sillanpääalueilta. Kehitys kiihtyy pikkuhiljaa.
Kantalieksalaiset pelkäävät lastensa koulunkäynnin puolesta, mitä vaikuttaa oppimiseen, jos luokassa on liian paljon muunmaalaisia. Voisipa jopa sanoa Lieksan uimahallin somalivuorojen olevan malliesimerkki matkalla segregaatioon. Täydellinen vastakohta maahanmuuttajien onnistuneelle integraatiolle.
Segregaatio. Totisinta totta täällä Lieksassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eräs naapurikunnan päättäjä valtuutettu kertoi yhdistymisen kaatuneen juuri edelläkuvatuista syistä.
Kenen aloitteesta aikoinaan maahanmuuttajia otettiin? Kuka keksi mielestään hyvän idean? Olkoon ikuinen taakka sen niskoilla ja omassa tunnossa.
Poliittisen vastuun kantavat demarit tulevissakin vaaleissa Lieksassa. Runsas maahanmuuttajaväestö ei anna lieksalaisten unohtaa kärsimäänsä vääryyttä.
jos nimiä kaipasit
vahvimmat vaikuttajat oli Esko Lehto (ex kaupungin johtaja), Ari Marjeta (valtuuston pj), Lea O-P (hallituksen pj) , Pertti Turunen.
Lehto ei oo enää aktiivisesti mukana, mutta Ari senkin edestä. Tossa kahvilassa muutens kuulin että hänellä on oma lehmä ojassa vaikka ei ole kepumiehiä.
Minulla on vähän eri tieto siitä "kuka kaiken keksi"
Lieksan kunnanvaltuutetut lähettivät Nurmeksen kunnanvaltuutetuille sähköposteja joissa sanottiin, että on heidänkin velvollisuus osallistua yhteisiin talkoisiin maahanmuutto asiassa. Arvaappa että naurettiinko kun otettiin bishee ja luettiin niitä paska viestejä. Ne muuten oli tarkoitettu salaisiksi hihihiii. Nurmeslaistenkin olisi kuulema pitänyt tukea Lieksan somaleja koska Nurmeslaisetkin ovat kuulema sisäsiittoisia, hihihihii.
Tuon tiedän minäkin, että lieksasta tarjottiin mamutalkoisiin osallistumista ja se riitti Nurmekselle.