Tänään menin avautumaan ryhmänohjaajalleni yhdestä oppitunnista, siihen kuuluvasta näyteikkuna kysymisestä ja somistuksesta sekä työässäoppimisesta. Ne olivat aluksi ne asiat mitä halusin kysyä.
Minulle kuitenkin iski paniikki ja ahdistus ja aloin kertomaan vaikka mitä fiiliksiäni koko koulusta ja ulkopuolisestakin vapaa-ajasta. Kerroin kuinka ahdistunut, epävarma ja häpeän tunne minulla on koko aika koulussa. Työässäoppimis paikkakin pitäisi hakea, mutten vaan uskalla. Aihe on niin vaikea itselleni, että pelkään nolaavani itseni ja alkaisin itkemään siellä sitten. Enkä tiedä mihinkä hakisin?
Aloin kertomaan vielä kurjempia ajatuksiani ja ajatuksena oli lopettaa koulu kesken. Olen siis 18-vuotias nainen ja valmistuisin keväänä siis merkonomiksi. Lopettaisin koulun jo tässä näin, koska en uskalla lähteä tulevaisuutta pyörittämään. Minulla on huono itsetunto ja mietin aina liikaa tulevaisuuttani yms. Olen käynyt kuraattorilla puhumassa asioistani ja kerroinkin lisää tänään ohjaajalleni. Hän tietää, että olen aikaisemmin käynytkin, koska kutsuinhan kerran hänet mukaan keskusteluun.
Anyway.. Tuli harjoitus palohälytin, sellainen testaus ja itselleni tuli ajatus, jonka tosissani päätin sanoa. Sanoin ohjaajalleni, että minua ei haittaisi, jos jäisin liekkien keskelle - kuolemaan. Noo.. tämä sitten sanoi, että älähän hulluja puhu yms. Tarkoitus ei ollut, että hän saisi selville itsemurha ajatuksistani, mutta se lipsahti.
Nyt pelkään, että tämä ilmoittaa vanhemmilleni koko asiasta mitä olin kertonut tänään. Mitä teen? Elämä tuntuu aina vaan paskemmalta ja pelottaa aloittaa valmistumisen jälkeinen elämä. Itsemurha ajatuksia on ollut 1,5 vuotta sitten. Silloin meinasin tosissaan tehdä, mutta yksi asia esti sen. Sittenhän se jäi, mutta sain purettua tunteeni muulla tavalla.
Lähetänkö viestiä ohjaajalleni ja pyydän häntä pysymään hiljaa?
Minulle kuitenkin iski paniikki ja ahdistus ja aloin kertomaan vaikka mitä fiiliksiäni koko koulusta ja ulkopuolisestakin vapaa-ajasta. Kerroin kuinka ahdistunut, epävarma ja häpeän tunne minulla on koko aika koulussa. Työässäoppimis paikkakin pitäisi hakea, mutten vaan uskalla. Aihe on niin vaikea itselleni, että pelkään nolaavani itseni ja alkaisin itkemään siellä sitten. Enkä tiedä mihinkä hakisin?
Aloin kertomaan vielä kurjempia ajatuksiani ja ajatuksena oli lopettaa koulu kesken. Olen siis 18-vuotias nainen ja valmistuisin keväänä siis merkonomiksi. Lopettaisin koulun jo tässä näin, koska en uskalla lähteä tulevaisuutta pyörittämään. Minulla on huono itsetunto ja mietin aina liikaa tulevaisuuttani yms. Olen käynyt kuraattorilla puhumassa asioistani ja kerroinkin lisää tänään ohjaajalleni. Hän tietää, että olen aikaisemmin käynytkin, koska kutsuinhan kerran hänet mukaan keskusteluun.
Anyway.. Tuli harjoitus palohälytin, sellainen testaus ja itselleni tuli ajatus, jonka tosissani päätin sanoa. Sanoin ohjaajalleni, että minua ei haittaisi, jos jäisin liekkien keskelle - kuolemaan. Noo.. tämä sitten sanoi, että älähän hulluja puhu yms. Tarkoitus ei ollut, että hän saisi selville itsemurha ajatuksistani, mutta se lipsahti.
Nyt pelkään, että tämä ilmoittaa vanhemmilleni koko asiasta mitä olin kertonut tänään. Mitä teen? Elämä tuntuu aina vaan paskemmalta ja pelottaa aloittaa valmistumisen jälkeinen elämä. Itsemurha ajatuksia on ollut 1,5 vuotta sitten. Silloin meinasin tosissaan tehdä, mutta yksi asia esti sen. Sittenhän se jäi, mutta sain purettua tunteeni muulla tavalla.
Lähetänkö viestiä ohjaajalleni ja pyydän häntä pysymään hiljaa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.