Mulle on aina ollut tyypillistä laittaa muiden etu oman itseni edelle. Huolehdin muista, ei sen väliä miten itsellä menee. Nyt kun miettii, niin useampi kerta olen tämän takia joutunut muiden polkemaksi kynnysmatoksi ja kyllähän tämä voimia jonkin verran syö...
Mulla esimerkiksi on rutkasti rahaa, mutten halua mennä gynekomastialeikkaukseen, vaikka se vapauttaisikin mut yksinäisyydestä. En nimittäin pystyisi tekemään miestisseilleni mitään noin julmaa. Ja aina kun kadulla mun perään huudellaan ja haukutaan inhottavaksi tissimieheksi niin en säälittele itseäni ollenkaan, vaan mietin surullisena että mahtaa miestisseistäni tuntua pahalta kun niitä niin vihataan.
Mulla esimerkiksi on rutkasti rahaa, mutten halua mennä gynekomastialeikkaukseen, vaikka se vapauttaisikin mut yksinäisyydestä. En nimittäin pystyisi tekemään miestisseilleni mitään noin julmaa. Ja aina kun kadulla mun perään huudellaan ja haukutaan inhottavaksi tissimieheksi niin en säälittele itseäni ollenkaan, vaan mietin surullisena että mahtaa miestisseistäni tuntua pahalta kun niitä niin vihataan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Liian kilteillä ihmisillä on se huono puoli, että he saattavat muuttua laiminlyönnin tai kiusaamisen kohteena ollessaan täysin tunteettomaksi tai persoonallisuushäiriöiseksi (voi syntyä lapsuudessa ilman syytä tai jonkun syyn takia). He voivat tehdä käsittämättömiä tekoja ilman katumusta vihaamilleen ihmisille tms. Perusluonne tälläisissa tapauksissa on herkkä ja ujo luonteeltaan, mutta kaltoinkohtelun seurauksena saattavat saada pahaa aikaan. Eritoten, jos ihmisessä alkaa ilmetä selviä persoonan muutoksia, he tavallaan eivät voi hallita omaa agressiota/vihamielisyyttä tms. ( Suurin osa väkivaltarikollisista ja murhaajista on prsn.häiriöisiä) Eikä heillä ole siinä tilassa tunteita edes lähimmäisiä kohtaan, koska "toinen" persoona ottaa vallan haluamattaan. Pahin tilanne on silloin, jos potilas on päihteisiin menevä, he saattavat näytellä ylikilttiä. Suosittelen, että pidätte hajurakoa etenkin persoonallisuushäiiöisiin/dissosiaatiopotlaisiin, he ovat oikeasti arvaamattomia. Tietenkään tälläisia ihmisiä ei missään nimessä pidä ainakaan syrjiä. Mutta jos läheisissä/tutuissa on tämmöisiä ihmisiä, olkaa valppaana ja ohjatkaa mitä nopeimmin terapiaan, jossa persoonaa voidaan alkaa yhdistelemään yhdeksi kokonaisuudeksi.
Terveisin, veljensä menettänyt DID:n takia. Toivottavasti paha saa lunnaat.
22 vuotta alalla toiminut psykiatri, joka menetti veljensä kertomuksen tapaiselle uhrille.
Kaikkea hyvää kaikille yksinäisille, tehkää elämästänne oman näköisenne.
Jotenkin iski, kun erään kanssa tuli puolihuumorilla puheeksi, että "hiljaisethan on niitä pahimpia". Niinhän se tuntuisi olevan etenkin omalla kohdallani, ulospäin saatan vaikuttaa ihan rauhalliselta ja ehkä normaaliltakin, mutta eivätpä tiedä mitä päässäni liikkuu. Olen täysin erkaantunut sosiaalisesta elämästä ja yksinolo alkaa olemaan aina vaan miellyttävämpää. Töiden ulkopuolella olen vaan yksinäni kotona, eikä huvita lähteä mihinkään normaalien ihmisten humputuksiin mukaan. Koska tiedän, että pitempään ihmisten kanssa ollessa ne alkaa ärsyttämään ja alan haluta omaan rauhaan. Naisiakin kohtaan olen todennut potevani jotain patoutunutta vihaa, pystyn ehkä pääosin esittämään normaalia mutta auta armias jos naisten kanssa tulee jotain lähentymisen tapaista tai muuten vaan puhetta jostain parisuhteista. Siinä tulee se menneisyydessä itse kokemani hyljeksintä naisten osalta aina pintaan ja akat alkaa ärsyttämään, samalla tavalla kuin yleinen koulukiusaus niiden loppujenkin ihmisten kanssa.
Kiltit ja rauhalliset on todennäköisesti päästään vialla ja on todellakin sieltä pahimmasta päästä ajatusmaailmoineen juuri siitä syystä, että heitä on elämänsä aikana potkittu ja palloteltu niin paljon.