Kaikki kunnia niille, jotka ovat taistelleet takaisin elämään pähderiippuvuus, väkivalta kierteestään. Saaneet työpaikan ja perheen.
Ei voi kuin hiljana nöyränä laskea päänsä ja riisua hattunsa kuunnellessaan heitä.
Ei voi kuin hiljana nöyränä laskea päänsä ja riisua hattunsa kuunnellessaan heitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Täysin samaa mieltä, ja neuvoksi kaikille meille muillekin "päivä kerrallaan" eteenpäin. Pätee muihinkin vaikeuksiin elämässä. :) Kevätkin on jo tulossa, ja sen jälkeen kesä, mukavaa ja turvallista jatkoa.
Pähderiippuvuus on vakava asia. Riippuu kuitenkin tilanteesta, kannattaako pähderiippuvuudesta kertoa.
Kyllä kannattaa ainakin ryhmissä missä voi antaa vertaistukea ja saada tukea päihteettömään elämäänsä.
Se on oleellista jakaa kokemuksia muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi :)
Tämäkö on se paikka?
Onhan se hyvä kertoa ihmisille joiden kanssa on tekemisissä jossakin vaiheessa, mutta en nyt suosittelisi kaikille tuntemattomille ja puolitutuille kertomaan heti kätellessä, muuten voi tulla vähän sellainen olo että asia ei kuulu minulle, yritätkö jollakin tapaa ehkä selitellä jotakin tulevaa mokailuasi tms... Jokaisellehan on jotakin "luurankoja" kaapeissa, harva täällä ihan parasta A-ryhmää on kuitenkaan. Kertoa toki kannattaa niille ihmisille jotka tuntee lähemmin, vaikka jos on selvinnyt niin ei tietenkään nyt kannata tietentahtoen kaivella kipeitä asioita.
Itse en ole juonut koskaan, käyttänyt muitakaan päihteitä. Työni kautta sivusta seuranneen, sekä tuttujeni, jotka obat selvinneet tai eivät ole selvinneet ja heidän kamppailujaan seutanneena, heräsi aloituksen kaltainen ajatus.