Oisko mussa tyttöystävä ainesta?

mietiskelijämimmi kirjoitti:

Pakko myöntää näin heti alkuun, että olen hyvin ruma, lapsellinen, pukeudun lapseellisesti, enkä kovin hyvin huolehdi ulkonäöstäni, peseydy aina niin tarpeeksi usein, en kuntoile, mutta syön paljon. Lisäksi olen vielä ärsyttävä, valittava, omituinen, alakuloinen sekä itkuinen. Mutta silti mielestäni olen kyllä noin perjaattessa ihan mukava ihminen, yritän olla kovin kiltti ja ystävällinen kaikille, mutta joskus sitä on kyllä vähän vaikea sellainen olla vaikka yrittäisinkin, kun itsekkyys puskee läpi ja maailman vitutus ja kaikki muu paska. Yritän vielä viimesin voimin olla ihan noin suht hyvä koulussa vaikka joskus niitä seiskojakin ropsahtelee, mutta kympeissä ja yseissä yritetään pysyä, kasitkin ovat yleisiä. Tämän kuvauksen perusteella voisi luulla että olen aivan järkyttävä ihminen, no ehkä vähän olenkin, kun kaveripiirini ja kannatusmääräni suuruutta katselee, myös muiden suhtautumista minuun, itseni suhtautumista muihin ja maailmaan... Lisäksi eipäs minulla olekaan edes koskaan ollutkaan poikaystävää tai kukaan poika ei ole tykännyt minusta koskaan sillä tavalla/edes välttämättä muutenkaan. Noh, ite tietenkin haluisin poikaystävän ja sassiin. Jonkun, jonka kanssa vois vaan olla ja hengailla, tehdä asioita, joku jolle puhua, joku joka ei koskaan pettäis, ja johon voisin aina luottaa, jonka tietäisin et oikeesti tykkäis musta, jonka kanssa vois tehä kaikkee "jännää" :DD kyl te tajuutte, tehä kaikkee luvatonta ja sopimatonta :D, ja kaikkee hullua, kokea seikkailuja ja muuta... olis ku maailman paras kaveri, mut paljon enemmän. Oonko iha huono tyttikseks, toivottavasti en, mutta pahoin pelkään...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä