Suomessa on ihan liikaa DI-koulutusta antavia yliopistoja. Kaiken kukkuraksi Kuopio ja Jyväskyläkin (tai oliko Vaasa) havittelevat DI-oikeuksia. Siis mihin me tarvitaan ne kaikki DI:t? Suomessa riittäis kolme teknillistä yliopistoa. Oulu, Tampere ja Helsinki. mm Lappeenrannan sais lopettaa. Hyvä esimerkki Lappeenrannan tasosta on yksi kaverini joka pääsi sinne lukemaan tuotantotaloutta, vaikka sai matikan pääsykokeesta 6/36 ja eikä paljon paremmin fysiikastakaan. Kuitenkin pääsi sisään! Tutahan on yksi vaikeimmista osastoista päästä sisään muissa Teknillisissä yliopistoissa. Onko LPr:n tuta DI samantasoinen kuin TKK:n tuta DI? No ei tasan ole.
Lappeenrantahan on sellainen ammattikorkeakoulu.
Niinpä ehdotukseni: DI-tutkintojen anto-oikeus TTY:lle, TKK:lle ja UO:lle. Muilta pois oikeudet. Näin saadaan laadukkaita DI-tutkintoja ja ylituotanto pois. Piste
Lappeenrantahan on sellainen ammattikorkeakoulu.
Niinpä ehdotukseni: DI-tutkintojen anto-oikeus TTY:lle, TKK:lle ja UO:lle. Muilta pois oikeudet. Näin saadaan laadukkaita DI-tutkintoja ja ylituotanto pois. Piste
Vastaukset 34
Vanhimmat
Miten voit yhdistää asiat tuotantotalous ja vaikeuden päästä?
Koko linja on täysin "teennäinen". Opinnot eivät oikeasti ole mitään, raapivat vain pintaa sieltä täältä. Pääaine on keksitty niille, jotka eivät todellakaan muuhun pääse ja kun kuitenkin 2/3 ikäluokista piti takavuosina "korkeakouluttaa".
Niinpä. Kuten sanoin, LTY:hyn pääsee jokainen, muihin korkeakouluihin vain sellainen jossa tosiaan on ainesta. Itse en ole tutalainen, vaan sähköosaston kasvatti, mutta otin tuon esimerkiksi, koska se räikeimmästä päästä kuvastaa tasoeroja LTY:n ja TTY:n & TKK:n välillä.
On totta, että LTY:oon pääsee miltei kuka tahansa, mutta suurin syy siihen on se, että sinne haetaankin vähemmän kuin muualle. Vähemmän hakijoita ---> helpompi päästä sisään. Se ei kuitenkaan kuvasta LTY:n tasoa; pienemmissä ryhmissä annettu opetus on ylesisesti ottaen parempaa kuin suurryhmäopetus.
LTY:n tutalle pääsee suunnilleen samoilla pisteillä kuin TKK:n koneelle. Eli ei sinnekään ihan kuka tahansa pääse, vaikka semmoisen käsityksen olet saanutkin.
LTY:n tuta ei ehkä opiskelija-ainekseltaan ole TKK:n tutan tasoinen, mutta itse opetusta sellaiseksi kuitenkin väittäisin.
Tuollainen tuo nyt on taas sitä oman pesän suojelua. Alueellisen tasapainon säilyttämiseksi DI-koulutusta voisi pikemminkin karsia isoista paikoista ja levittää eri paikkoihin. Toki vaikeudeksi voi tulla opetuksen laadun takaaminen alkuvaiheessa, mutta kyllähän Suomesta osaavia opettajia löytyy. Ei ole kenellekään hyväksi, että DI:t kootaan samoihin laitoksiin.
Niin niitä hyviä opettajiahan meillä ei nimenomaan ole ja siksi yliopistoja pitäisi karsia. Osaavia opettajia ei löydy peräkylistä, eikä niitä saada sinne suurillakaan palkoilla. Ihmisille on tärkeämpää oma perhe, hyvät harrastusmahdollisuudet ja työpaikat. Professorithan tunnetusti tekevät muutakin työtä kuin opetustyötään. Peräkylillä ei sitä toista työtä voi tehdä ja kun kaikki tärkeät kokoukset on kuitenkin Helsingissä, Oulussa tai Tampereella, niin ei ihmisen aika riitä enää matkustelun jälkeen elämiseen.
Vaasassa on jo DI-koulutus ja ollut yli 10 vuotta. Ja sieltä on myös valmistuttu, vaikkakin lukiopohjaiset suorittavat opinnot ennen loppuun TKK:lla. Kuopio ei käsittääkseni ole kiinnostunut DI-koulutuksesta ja Jyväskylässä on kauan ollut samanlainen systeemi kuin Vaasassa ennen. Joten esim. Vaasalle tutkinnonanto-oikeuden antaminen ei oikeastaan muuttanut toimintaa mitenkään. Ennen muuntolaiset suorittavat koko opintonsa Vaasassa, mutta TKK antoi paperit ja ylioppilaspohjaiset suorittavat alkuopinnot (n. 100ov) Vaasassa ja sitten siirtyivät TKK:lle. Nyt ei ole muuntokoulutusta enää vaan kaikki tulevat pääsykokeen kautta sisälle, joten opiskelijamäärät pysyvät noin suunnilleen samana.
Ja kun arvostellaan DI-koulutusta pitäisi kaiketi ottaa huomioon se, että yli 50% keskeyttää ensimmäisen vuoden aikana. Joten vaikka opiskelupaikkoja tarjotaan paljon se ei suinkaan tarkoita, että kaikista tulisi Dippainssejä. Lappeenrannan lakkauttamisen sijasta voisi olla hyvä karsia TKK:n opiskelijapaikkoja. TTY ja Oulu ajavat alueellista tasapainoa, TKK taas hajottaa sitä. Kyllä ne dippainssit pk-seudulla löytäisivät töihin muutenkin. Ja siksi toisekseen juuri TKK:llahan tätä rahoja haaskuuta on! Erittäin suuri prosentti keskeyttää opintonsa ensimmäisenä vuotena, joten yliopisto ei saa heistä yhtään mitään.
Kaikenlaisia puupäitä tänne kirjoittaa. Itse opinnoilla ja opiskelemaan pääsemisellä on vain vähän tekemistä keskenään. Pääsykokeen pisterajat ja opintojen laadukkuus eivät korreloi, vaikka puupäät muuta väittävätkin.
Pääsykokeiden pistemäärät korreloivat sisäänpäässeen opiskelijamateriaalin laadukkuuden kanssa, ja se on ainoa seikka millä lopulta on väliä. Alhaisen älykkyyden omaavasta opiskelijasta et saa hyvää insinööriä millään opetuksen tasolla, niin se vain on. Lappeenrantaan hakeutuvatkin juuri tälläiset heikkolahjaiset ja sieltä valmistuvat ovatkin todennäköisesti keskimäärin tyhmempiä kuin muualta valmistuneet. Lisäksi arvosanat suhteutetaan opiskelijoiden tasoon, joten jos esim. LTY:ssä saat kurssista vitosen, se ei välttämättä ole laisinkaan sama kuin TKK:n vastaavan kurssin vitonen.
Olisit opiskellut jotain muuta, tai ryhtynyt vaikka sosiaalipummiksi, niin olisi yksi turha DI vähemmän...
Älä itke täällä, jos et itse kävellyt sisään yliopistoon. Niin helppoa se on. LPR:ssä pääsee konttaamallakin sisään.
Ja sä et taida tietää talouden realiteeteista hevon helvettiä. Vai lopeettaa LTY.hehheh. Paljonkohan kiinteitä kustannuksia siinä on jo valtiolla ja myös arvoa kiinteistönä. Ei ihan ilmaiset investoinnit kuitenkaan. Joo onhan se varmasti kiva jotain Oulun yo:ta mainostaa, mutta esim. Ajankohtaisessa kakkosessakin oli iso juttu viime keväänä että Oulussa lukiolaiset ei enää edes panosta kirjoituksiin kun paikalliseen yliopistoon pääsee B papereilla matikasta. Että näin.
Ei ongelma yliopistojen insinööriopinnoissa todellakaan ole se, että opiskelemaan pääsee helposti. Ongelmana on se, että vain 40 - 65 prosenttia aloittaneista pääsee sieltä loppututkinnon kanssa ulos.
Näin Suomessa on käytännössä yhdistetty eteläeurooppalainen malli, jossa karsita tapahtuu opintojen aikana, ja näennäinen sisäänpääsykarsinta, vaikka vain näistä toinen tosissaan toteutetuna riittäisi.
Mähän sanoin että sen voi muuntaa AKK:ksi. Mutta sähän opetteletkin vielä tavaamaan. Taisin käyttää liian pitkiä sanoja...
Mikä on AKK?
LTY:lla lienee keskeinen funktio toimia yhteistyössä itäisen naapurimme kanssa, jo pelkästään maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Toisekseen miten käy alueellisen kehittämisen, jos ehdotuksesi toteutetaan. Onko oikeus tämänkaltaiseen tieteeseen vain Suomen suurkaupungeilla ja muut alueet saavat periferioitua?
En ole itse LTY:n opiskelija, mutta yritän aina ajatella asioita monelta eri kantilta. Mietipä vielä, onko sinusta sisäänpääsy se kaikista paras ja tärkein yliopiston laatumittari. Onko perusteltua sen pohjalta lakkauttaa esim. DI-koulutus?
Vaasa:
-Ei ole mukana korkeakoulujen yhteishaussa vaan siellä on oma pääsykoe (oikein väärin kysymyksiä).(ainakin neljä vuotta sitten tilanne oli sellainen)
-aikaisemmin siellä luettu vain perusopinnot, jonka jälkeen siirrytty TKK.
-nykyään koko tutkinto suoritetaan siellä.
Kuopio ja Jyväskylä:
-haluaisivat saada myös DI koulutuksen itselleen.
Määrä:
-Mielestäni neljä (TKK, TTY, OY, LTY) koulutuspaikkaa on ehdoton maksimi, kolmekin riittäisi.
Koulutuksen määrä:
-Aloituspaikkoja on aivan liikaa!
-Neljän vuoden sisällä DI aloituspaikat ovat yli kaksin kertaistuneet. Määrä taitaa olla kolmin kertainen 90-luvun puoliväliin nähden (pelkkä arvio, en jaksanut tarkistaa tätä lukua)
-Aloituspaikkoja tulisi vähentää puolella nykyisestä!!
Tilanne:
-DI:en työttömyys kasvaa kokoajan.
-Joka vuosi valmistuu yhä enemmän. (keskeyttäneiden osuus on suuri mutta valmistuvien osuus kasvaa silti voimakkaasti.)
Olen opettanut TTY:ssä jokusen vuoden ja kieltämättä olen samaa mieltä että DI paikkoja on liikaa. Suuret keskeytysprosentit ovat tästä selkeä merkki. Opetustyössä huomaa aivan käytännössä, että n. 30-40 % porukasta on väärässä paikassa. Teoreettinen asioiden käsittely ei vaan sovi kaikille, vaikka opetusministeriössä niin luullaankin.
En myöskään kannata koulutuksen hajauttamista. Suurimpana syynä se että opetuksen ja tutkimuksen taso kärsii selkeästi, jos yksiköt ovat pienia. Varsinkin tutkimus kärsii. Opiskelijat joutuvat tällöun eriarvoiseen asemaan.
Esim: joku opiskelee vaikkapa elektroniikkaa Otaniemessä tai jossain pienessä etäyksikössä. Otaniemessä opiskelija on lähellä suurta joukkoa alan asiantuntijoita ja vilkasta tutkimusta. Näin ollen hän pääsee helpommin käsiksi uusimpaan tietoon. Pienessä yksikössä saattaa olla muutama ihminen töissä, jotka eivät ehdi välttämättä tutkimaan. Opettavat vain asioita, joita ovat itse oppineet "koulun penkillä" joskus aiemmin. Jos olisin työnantaja, palkkaisin ihmisen joka on opiskellut Otaniemessä.
Itse olen perusopiskelijana LTY:lla kolmatta vuotta, ja olen ollut vallan tyytyväinen koulutuksen tasoon. Myös Lappeenrantaan hakeutuu lahjakkaita ihmisiä, toisin kuin väitetään.. Olisin itse päässyt opiskelemaan samaa alaa myös Otaniemeen, mutta en halunnut. Lappeenranta pienempänä yliopistona pienemmässä kaupungissa viehätti enemmän.
Toki suureen joukkoon mahtuu aina kaikentasoisia ihmisiä, mutta pääasiallisesti näitä henkilöitä yhdistää kiinnostus tekniikan opiskeluun. Mielestäni on turha parjata Lappeenrantaa opinahjona, sillä kyllä huonoa "opiskelijamateriaalia" pääsee sisälle näihin "arvostetuimpiinkin" yliopistoihin. Toki moni heikkotasoisempi pyrkii mieluummin Lappeenrantaan, sillä tottahan se on, että tänne on helpompi päästä opiskelemaan. Mutta yleensä tällaiset karsiutuvat heti ensimmäisen vuoden aikana, kun joutuvat huomaamaan, että eivät ne peruskurssitkaan ole niin helppoja.
En silti vertaisi kouluamme mihinkään ammattikorkeakouluun, sillä ei tämä kuitenkaan mikään pilipalikoulu ole. Kyllä asioita joutuu omaksumaan aivan toisella tavalla täällä kuin ammattikorkeakoulussa, ja tenteissä läpipääsyvaatimus on kuitenkin se, että väh. 40% on osattava. Aivan samalla tavalla tentit ovat täällä hankalia kuin muuallakin.
Ja mitä LTY:n muuten tulee, niin sehän on maamme arvostetuimpia metsäteollisuuden ja membraanitekniikan tutkimusyksiköitä, sekä lisäksi vahvuuksia löytyy niin sähkötekniikan kuin jokaisen muunkin osaston piiristä. Ei siis pidä mennä yleistämään, mikä on huono opiskelupaikka ja mikä hyvä, sillä hyviä ja huonoja puolia on jokaisessa yksikössä. Mitä työllistymiseen tulee, niin samat mahdollisuudet täältä on päästä työelämään kiinni kuin muualtakin valmistuessa, sillä yliopiston ja työelämän välinen yhteistyö on tiivistä, ja opiskelijat tutustetaan alanyrityksiin jo hyvissä ajoin kursioiden ja teollisuuteen tehtävien projektitöiden kautta.
Saattaa lahjakkaitakin Lappeenrantaan eksyä, mutta harvemmin. Lappeenranta on ylijäämäkoulu, jonne hakeutuu ressukoita. Ei tulisi mieleeni palkata LTY:sta valmistunutta, jos tarjolla olisi myös TKK:n kasvatteja.
Tuo nyt on niin lapsellinen yleistys että pistää miettimään että oletko edes asemassa jossa voi palkata ketään, tuskinpa. En ole itse huomannut mitään tasoeroa eri korkeakouluista valmistuneiden välillä, eri kouluissa vain painotetaan eri asioita ja annetaan pääpiirteittäin samat peruslähtökohdat. Valmistumisen jälkeenhän vasta se varsinainen oppiminen alkaa.
Ja kyllä esim. LTY:ssä on tutkimusyksikköjä jotka edustavat maailman huippua, esim. virtuaalisuunnittelu, hitsaustekniikka, sähkökäyttötekniikka, ja erilaiset kone-ja kemiantekniikan alat jotka ovat keskittyneet Kaakkois-Suomen metsäteollisuus-clusterin ympärille. Kyllä tämä tiedetään varsin hyvin myös alan yrityksissä, eivät ne varmaan muutenkaan käyttäisi niin paljon rahaa näiden alojen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Se että sinä post-doc et ole huomannut tasoeroja eri kouluista valmistuneiden välillä, ei tarkoita sitä että tasoeroja ei olisi, sillä sinun otoksesi on niin häviävän pieni. Jo tuo päättely kertoo itseasiassa jotain sinun tasostasi.
Teekkarit eivät todellakaan puhalla yhteen hiileen, vielä vähemmän tulevaisuudessa kun kilpailu kovenee. Suomi on siirtymässä kohti amerikkalaista tyyliä, jossa jokaiselta löytyy joku tutkinto, joten erottavaksi tekijäksi tulee se missä tutkinto on suoritettu. Vrt. MIT ja Alabama Tech. University (tms.)
Pointtini oli se että tuo yleistyksesi oli naurettava, ja se että jokaisesta yliopistosta löytyy tiettyjä erityisaloja jossa osaaminen on huipputasoa, esimerkkinä mainitsin nuo äkeiset LTY:n kohdalta. Tietysti löytyy aloja joissa LTY:n osaaminen ei ole niin vahvaa, mutta näinhän se on jokaisen yliopiston kohdalla. On ahdasmielistä tehdä yleistys että sieltä ja sieltä yliopistosa valmistuu sen-ja-sen tasoista väkeä. Yleistäisit edes osastotasolla. Kerropa miksi esimerkiksi suomalaiset paperiteollisuuden firmat syytävät miljoonia euroja LTY:n tutkimukseen jos se kerran on niin huonotasoista. Varmaan hyväntekeväisyyttään?
Onkohan tuo yleistys hieman huvittavan tuntuinen. Onkohan? Vaikea ottaa tosissaan tällaista "mutu" -tyyppiä.
Hah hah! Sinä siis palkkaat työntekijän omien luulojesi perusteella etkä kaverin meriittien ja näyttöjen perusteella?
Mahtaa olla rekrytointiprosessi aika kaukana optimaalisesta teidän firmassa.
http://www.lut.fi/tuta/
"Korkeakoulujen arviointineuvosto on valinnut tuotantotalouden osaston valtakunnalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2001–2003 ja 2004–2006."
Haluaisiko doc. vaikka tämän argumentin valossa antaa lausunnon siitä, että miksi espoon tuta-di ja lpr:n tuta-di ovat eriarvoisia? Ainakin luulisi että opetus lienee aika kovalla tasolla(jopa paremmalla kuin espoossa) kun tuollaisia tunnustuksiakin tullut?
Itse opiskelen TUTA/LTY, olisin päässyt TKK:n koneelle mutta sitten havahduin pohtimaan kummasta on enemmän hyötyä. Hah, ja luulisi muuten että teekkarit puhaltavat yhteen henkeen mutta täällä näin :D Hyvät jatkot sinnekkin joka tapauksessa!
no hah hah, kyllä keskiverrolla espoon tutalaisella ja lpr:n tutalaisella on aika paljonkin eroa. Olet TUTA/LTY:n propagandan uhri.
hah hah vaan itsellesi, mitä propadagandaa tuo nyt on jos se kerran on puolueettoman elimen tekemä valinta. Peerustelisit sinäkin edes jotenkin noita kommenttejasi etkä vaan heittäisi tommosta musta-tuntuu juttua. Ei sinua muuten kukaan ota tosissaan.
No aika asiaton kommenttihan toi oli. Ei tässä nyt oo tarkotus ruveta mitään kouluja haukkumaan mutta totuus on se että koulujen tasoissa on eroja. Tiedät varmaan varsin hyvin tutan kurssien vaatimustason siellä teilläpäin... Voit hakea tukea väitteilleni vertaamalla sisäänottomääriä valmistuneisiin koulutusohjelmittain.
Poliitikot eivät ymmärrä paskan vertaa, mitä päätöksiä tekevät. Poliitikot ovat perseennuolijoita ja kansanihmisiä. Eihän älykkäät menisi koskaan politiikkaan. Jos on vain keskivertoälyinen tai tyhmempi poliitikko, niin kaikki korkeakouluthan tuntuvat tosi hienoilta.
Senhän kuitenkin kaikki tietävät, että Lappeenranta on todella heikko korkeakoulu ja kannatan itsekin sen lakkauttamista. Opetusta ei pitäisi hajauttaa näin reippaasti, koska osaajia ei yksinkertaisesti riitä. Se on fakta.
Suomi kouluttaa eniten maailmassa DI:jä, mutta missä ovat tulokset. DI:t saavat aina potkuja, kun suhdanteet vaihtelevat. Kateelliset poliitikot ilmeisesti haluavat jostain ammattiryhmästä tällaisen työvoimareservin, jota voi käyttää aina tarvittessa.
Työttömyys vaan maksaa yhteiskunnalle melkoisesti. Siksi ehdottomasti pitäisi reippaalla kädellä karsia liikakoulutusta ja Lappeenrannan Teknillisen yliopiston lakkauttaminen olisi hyvä alku. Lappeenranta pysyköön muiden yliopistojen tavalla ruodussaan ja ottakoon sisään vain kohtuullisia määriä opiskelijoita.
Pitäisi saada tietty valtakunnallinen alapistemäärä, joilla sisään pääsisi. Esim. tutalle 50 yhteis- ja 30 koepistettä. 2003 TKK:n tutalle oli yhteispisteet 57,34 ja koepisteet 36,88. Vastaavasti Lappeenrantaan oli 29,89 ja koepisteet 14,12. Tasoero on huima!!! Tätä tasoeroa ei voi millään opetuksella saada kiinni.
että jos ei pääse tampereelle tai tkk:hon, niin valitsee sitten seuraavaksi parhaan vaihtoehdon esim. lappeenrannasta? Ettei jäisi tyhjän päälle, kun amk ei kuitenkaan kiinnosta.
Pisteet saattavat toki kertoa tasosta, mutta mitä useampi hakee samaan paikkaan, sitä korkeammalle pistevaatimukset nousevat. Lappeenrantaan, kuten varmasti muuallekin, hakee juuri näitä 'tää tuntuu kivalta' heppuja, jotka sitten hetken päästä tippuvat, kun ei olekaan niin kivaa. Toinen puoli hakijoista on sitten niitä, ketkä tosissaan tähtäävät korkealle. Siinä tapauksessa luulisin, että yhtä hyvin LTY:stäkin valmistuneella menee hyvin jatkossa.
Itse vielä lukiolainen, mutta haaveet tutassa. Itseluottamusta riittää, mutta realiteetti on, etten luultavimmin ainakaan TKK:hon pääsisi, Tampereelle jotenkuten ja Lappeenrantaan lähes varmasti. Lappeenrannassa hiukan kammoksuttaa kaukainen sijainti, yli 400km täältä länsirannikolta...
Mutta mihin sitten päädynkin, niin varmasti tulen opintoni kunnialla ja tasokkaasti hoitamaan.
Jos koulutus on teknillistieteellistä, on tutkinnon nimike DI. Kaikkialla näin ei ole tai ei ole ollut, mistä syystä tutkinnonnanto-oikeuksia onkin myönnetty. Vaikka eihän tämmöiseen mitään lupia tarvita. Jos koulutus on tietyn tieteenalan koulutus, niin siihen tietysti kuuluu oikean tieteenalan tutkintonimike. Joten miksi tutkintonimikettä ei sallittaisi muutettavan siihen, mikä tieteenalaan kuuluu? Onhan näin jo tehtykin.
Samaa mieltä - aivan liikaa.