Muistisairaat ovat tuuliajolla Suomessa!

MTV Uutiset TÄNÄÄN Helsinki, Suomi ·
Tykkäys muistisairaiden paremmalle hoidolle.

Omaishoitaja: Muistisairaat kuin tuuliajolla – "Heitä ei pidetä ihmisinä".
Muistilääkkeiden hinnat ovat romahtaneet muutamassa vuodessa laastarilääkettä lukuun ottamatta. Asiantuntijan mukaan puolet kallista laastarilääkettä käyttävistä voisi siirtyä edulliseen tablettihoitoon.
MTV.FI
24117
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

SUOMALAISISTA huolehdita!

Äänestä

On parenpi asua ja vanheta pienemmillä paikkakunnilla. Kävin katsomassa poikien mummoa viikko sitten vanhainkodissa. Hyvää on hoito maaseudulla, mummo on aina siististi puettu ja hiukset letitetty kauniisti. Hän on iloinen, tykkää laulaa omia laulujaan ja muistaakin joskus jotain.

Äänestä

Muistisko nyt varmasti oikein.

Äänestä

Vaikka ihminen ei muista, niin ei se tarkoita, että mitään muutakaan ei tapahdu. Muistamaton ihminenkin tuntee omaisensa, läheisensä, tunnetiloja, tilanteitten aiheuttamia aistikokemuksia ... ja kokee asioita omassa maailmassaan vaikka ei muistakaan.

Äänestä

Alzhaimer on kammottava tauti.

Äänestä
  • Ne muisisairaudet on kammottavia tauteja, mutta ne on enemmän kammottavia läheisille, miksei itselleenkin, jos pahoja harhoja tulee.

    Äänestä

  • peikonm kirjoitti:

    Ne muisisairaudet on kammottavia tauteja, mutta ne on enemmän kammottavia läheisille, miksei itselleenkin, jos pahoja harhoja tulee.

    Puolisoni kuoli alzhaimeriin,
    vieläkää en ole toipunu hänen kärsimyksistään,
    oli hirvittävää elää rinnalla ja nähdä se kammottava hänen taistelunsa mitä hän kävi tautia vastaan,
    sitä kesti toistakymmentä vuotta hyvän lääkityksen johdosta,
    ilman lääkitystä on olisi kuollu kolmessa vuodessa lääkäreitten mukaan,
    vanhuus on pelottavaa aikaa, kenellekkää ei toivoisi aivoperäistä kuolemaa,
    paree olisi kuolla äkkiä saappaat jalassa,
    siinä säästyisi itse ja läheiset vuosia kestävältä hirvittävältä surulsta ja tuskalta,
    mutta elämämme on luojan käsissä,
    kenkää ei tiedä kuinka täältä lopulta lähtee,

    Äänestä

  • entinen-omaishoitaja kirjoitti:

    Puolisoni kuoli alzhaimeriin,
    vieläkää en ole toipunu hänen kärsimyksistään,
    oli hirvittävää elää rinnalla ja nähdä se kammottava hänen taistelunsa mitä hän kävi tautia vastaan,
    sitä kesti toistakymmentä vuotta hyvän lääkityksen johdosta,
    ilman lääkitystä on olisi kuollu kolmessa vuodessa lääkäreitten mukaan,
    vanhuus on pelottavaa aikaa, kenellekkää ei toivoisi aivoperäistä kuolemaa,
    paree olisi kuolla äkkiä saappaat jalassa,
    siinä säästyisi itse ja läheiset vuosia kestävältä hirvittävältä surulsta ja tuskalta,
    mutta elämämme on luojan käsissä,
    kenkää ei tiedä kuinka täältä lopulta lähtee,

    "entinen-omaishoitaja"

    Miksi teit lääkkeillä ihmisestä hirviön?

    H.

    Äänestä

  • hunksz kirjoitti:

    "entinen-omaishoitaja"

    Miksi teit lääkkeillä ihmisestä hirviön?

    H.

    MIksi et kauniisti antanut kuolla?

    H.

    Äänestä

  • hunksz kirjoitti:

    MIksi et kauniisti antanut kuolla?

    H.

    hunksz,,,,,
    -
    Se onkin hyvä kysymys,
    en vaan ikinä olisi voinu jättää puolisoani ilman lääkitystä,
    vaikka lääkäri kertoi kuinka tulee käymään,
    tein kaikkeni että hän voisi hyvin,
    en ikinä omaa rakasta lasteni isää nuoruuden rakkauttani olisi voinu jättää kuolemaan ilman lääkitystä,
    puolison menetys on aina elämän kamalin juttu,
    siinä tavallaan kuolee itsekki jotenki,
    osa minuudesta on poissa lopullisesti,
    jälkeen jäävän on vielä opittava uudelleen elämään yksin
    uutta erilaista elämää,
    mutta,
    oppia ikä kaikki,
    yksin elämiseenki vanha oppii,
    ainaki meillä on jälkikasvua,
    joka toistaiseksi on tyssänny lastenlapsiin,

    Äänestä

  • elämä-jatkuu-vielä kirjoitti:

    hunksz,,,,,
    -
    Se onkin hyvä kysymys,
    en vaan ikinä olisi voinu jättää puolisoani ilman lääkitystä,
    vaikka lääkäri kertoi kuinka tulee käymään,
    tein kaikkeni että hän voisi hyvin,
    en ikinä omaa rakasta lasteni isää nuoruuden rakkauttani olisi voinu jättää kuolemaan ilman lääkitystä,
    puolison menetys on aina elämän kamalin juttu,
    siinä tavallaan kuolee itsekki jotenki,
    osa minuudesta on poissa lopullisesti,
    jälkeen jäävän on vielä opittava uudelleen elämään yksin
    uutta erilaista elämää,
    mutta,
    oppia ikä kaikki,
    yksin elämiseenki vanha oppii,
    ainaki meillä on jälkikasvua,
    joka toistaiseksi on tyssänny lastenlapsiin,

    "elämä-jatkuu-vielä"
    "puolison menetys on aina elämän kamalin juttu"
    -
    Tuo lause siis antaa luvan rääkkäämiseen.
    Toisen ihmisen rääkkäämiseen.
    Vai molempien?
    -
    Sinä elät nyt hyvin, koska toinen kuoli vuoksesi huonosti.

    Et ole aito, sinä valehtelet.
    Kuten niin monissa aloituksissa.
    Jauhat pashaa.

    H.

    Äänestä

  • hunksz kirjoitti:

    "elämä-jatkuu-vielä"
    "puolison menetys on aina elämän kamalin juttu"
    -
    Tuo lause siis antaa luvan rääkkäämiseen.
    Toisen ihmisen rääkkäämiseen.
    Vai molempien?
    -
    Sinä elät nyt hyvin, koska toinen kuoli vuoksesi huonosti.

    Et ole aito, sinä valehtelet.
    Kuten niin monissa aloituksissa.
    Jauhat pashaa.

    H.

    voi voi voi hunkszi riepu,
    -
    tilanne on kamala jos omalle kohdalle sattuu,
    asia ei ole noin yksinkertanen kuin sinä sen tulkitset,
    ei ihminen voi olla kylmä ja ajatella kylmästi,
    tommonen tilanne on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä,
    se on hyvin syvälle sieluun tunkeutuva pakollinen pohdinta,
    jos kieltää lääkityksen tuntee itsensä heitteille jättäjäksi luuseriksi,
    jos lääkitsee, siinä ainaki antaa itseleen tunteen että on ainaki koittanu tehdä parhaansa,
    kumpikaa päätös ei ole lopulta hyvä,
    siitä seuraa jokatapauksessa suuri suru ,
    suuri menetys,
    jopa vihan tunteitaki tulee kuoleman jälkeen pintaan,
    miksi elämä meni niinkuin meni,
    siinä jopa syyttää puolisoaani elämän tavoistaan,
    joten syyllinen on elämä itsessään,
    -
    tahtoisimpa nähdä sinut kun sinä itse joutuisit tekemään ristiriitaisen päätöksen rakaasi loppuajasta,
    -
    tekipä minkä päätöksen tahansa se tekee todella pahaa
    ja tekee kipeää sieluun,
    jää vain tyhjät kysymykset ilmaan,
    miksi miksi miksi miksi, miksi elämä meni niin kuin meni,
    mikä olisi ollu parasta, mikä olisi ollu oikein,
    -

    elämän-ruoska löi lujaa ,,,,
    --

    Äänestä

  • entinen-omaishoitaja kirjoitti:

    Puolisoni kuoli alzhaimeriin,
    vieläkää en ole toipunu hänen kärsimyksistään,
    oli hirvittävää elää rinnalla ja nähdä se kammottava hänen taistelunsa mitä hän kävi tautia vastaan,
    sitä kesti toistakymmentä vuotta hyvän lääkityksen johdosta,
    ilman lääkitystä on olisi kuollu kolmessa vuodessa lääkäreitten mukaan,
    vanhuus on pelottavaa aikaa, kenellekkää ei toivoisi aivoperäistä kuolemaa,
    paree olisi kuolla äkkiä saappaat jalassa,
    siinä säästyisi itse ja läheiset vuosia kestävältä hirvittävältä surulsta ja tuskalta,
    mutta elämämme on luojan käsissä,
    kenkää ei tiedä kuinka täältä lopulta lähtee,

    Sitä ollaan erilaisia.Olen minä joutunut seuraamaan vastaavanlaista sairautta hyvinkin läheltä.
    Minun käsityksen mukaan lääkkeet ei jatka elämää, mutta elämänlaatu on pitempään parempi, kun ilman lääkkeitä.
    Tietenkin, jos on muita sairauksia, niin tilanne on toinen.
    Kyllä siinä ymmärrys lisääntyy. Se ainakin, että tyhänpäiväisyyksillä ei kannata päätään vaivata.
    Yritä kuitenkin aktiivisesti päästä siitä kokemuksesta irti-
    Jumittuminen yhteen asiaan edesauttaa muistisairauden puhkeamiseen.

    Äänestä

  • peikonm kirjoitti:

    Sitä ollaan erilaisia.Olen minä joutunut seuraamaan vastaavanlaista sairautta hyvinkin läheltä.
    Minun käsityksen mukaan lääkkeet ei jatka elämää, mutta elämänlaatu on pitempään parempi, kun ilman lääkkeitä.
    Tietenkin, jos on muita sairauksia, niin tilanne on toinen.
    Kyllä siinä ymmärrys lisääntyy. Se ainakin, että tyhänpäiväisyyksillä ei kannata päätään vaivata.
    Yritä kuitenkin aktiivisesti päästä siitä kokemuksesta irti-
    Jumittuminen yhteen asiaan edesauttaa muistisairauden puhkeamiseen.

    juu,
    helpommin sanottu kuin toteutettu,

    Äänestä

  • EI-noin-yksinkertaista kirjoitti:

    voi voi voi hunkszi riepu,
    -
    tilanne on kamala jos omalle kohdalle sattuu,
    asia ei ole noin yksinkertanen kuin sinä sen tulkitset,
    ei ihminen voi olla kylmä ja ajatella kylmästi,
    tommonen tilanne on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä,
    se on hyvin syvälle sieluun tunkeutuva pakollinen pohdinta,
    jos kieltää lääkityksen tuntee itsensä heitteille jättäjäksi luuseriksi,
    jos lääkitsee, siinä ainaki antaa itseleen tunteen että on ainaki koittanu tehdä parhaansa,
    kumpikaa päätös ei ole lopulta hyvä,
    siitä seuraa jokatapauksessa suuri suru ,
    suuri menetys,
    jopa vihan tunteitaki tulee kuoleman jälkeen pintaan,
    miksi elämä meni niinkuin meni,
    siinä jopa syyttää puolisoaani elämän tavoistaan,
    joten syyllinen on elämä itsessään,
    -
    tahtoisimpa nähdä sinut kun sinä itse joutuisit tekemään ristiriitaisen päätöksen rakaasi loppuajasta,
    -
    tekipä minkä päätöksen tahansa se tekee todella pahaa
    ja tekee kipeää sieluun,
    jää vain tyhjät kysymykset ilmaan,
    miksi miksi miksi miksi, miksi elämä meni niin kuin meni,
    mikä olisi ollu parasta, mikä olisi ollu oikein,
    -

    elämän-ruoska löi lujaa ,,,,
    --

    Lääkitys pitäisi aloittaa jo niin varhaisessa vaiheessa että lääkittävä itse ymmärtäisi et ne aloitetaan. On selalisiakin, jotka johdonmukaisesti kieltäytyvät lääkityksestä, vaikka kuinka perusteltaisiin sillä että elämänlaatu säilyisi parempana.

    Vaikea valinta: ottaakko lääke ja aiheuttaa niin omaiselle kuin itsellekin kärsimysnäytelmä vai elää luomuna lyhyemmin mutta laadfukkaammoin?

    Äänestä

  • elämä-jatkuu-vielä kirjoitti:

    hunksz,,,,,
    -
    Se onkin hyvä kysymys,
    en vaan ikinä olisi voinu jättää puolisoani ilman lääkitystä,
    vaikka lääkäri kertoi kuinka tulee käymään,
    tein kaikkeni että hän voisi hyvin,
    en ikinä omaa rakasta lasteni isää nuoruuden rakkauttani olisi voinu jättää kuolemaan ilman lääkitystä,
    puolison menetys on aina elämän kamalin juttu,
    siinä tavallaan kuolee itsekki jotenki,
    osa minuudesta on poissa lopullisesti,
    jälkeen jäävän on vielä opittava uudelleen elämään yksin
    uutta erilaista elämää,
    mutta,
    oppia ikä kaikki,
    yksin elämiseenki vanha oppii,
    ainaki meillä on jälkikasvua,
    joka toistaiseksi on tyssänny lastenlapsiin,

    Kaikista suurinta rakkautta on osata luovuttaa ja tietää milloin sen aika on. Säälittävää että ihminen tuollaisessa(kin) tilanteessa ajattelee vain itseään.

    Äänestä

porukalle annetaan jokaiselle 1700 € / kk.

Suomi ja EU....

Äänestä
  • Kenelle tää on?

    H.

    Äänestä

Olen lukenut ei voi muutkun itkeä kuinka huonosti vanhat ja muistisairaat ihmiset "hoidetaan" Suomessa,eikö enää ole mitään tunteita vanhoja kohtaan ?? emmekö kaikki vanhane ja tule siihen ikään ettemme ole missään arvossa virallisen suomen silmissä??
pelkään jos joutusin "palveluun" päivän Suomessa.

Äänestä
  • Tätä maata ei johdeta tunteella vaan rahalla tai paremminkin sen puutteella.

    Äänestä

  • siilimuori3 kirjoitti:

    Tätä maata ei johdeta tunteella vaan rahalla tai paremminkin sen puutteella.

    Ja ainahan voi tehdä hoitotahdon ja kieltäytyä kaikista palveluista

    Äänestä

Se nyt vaan on niinkin, että kaikki epäkohdat, huonot asiat hyökkäävät lehtien ja netin palstoilta silmille.
On hyvin monia paikkoja, missä hoito on ihan hyvää, niistä vaan ei kukaan kirjoita.
Jos on yksikin juttu, että joku ei ole tyytyväinen saamaansa hoitoon jo kuorossa huudetaan, että KAIKKI on huonoa, Kaikki hoidetaan huonosti.
On toki hyvä, että epäkohtiin puututaan, mutta tuo huonoilla asioilla mässäily on ihan p....ä.

Äänestä
  • Nii. Eihän hyvä hoito ketään kiinnosta.

    Äänestä

Käsittääkseni muistisairaat ovat tuuliajolla kontekstista riippumatta

Äänestä

Kommentoi aloitusta


HE-ovat-ihmisiä kirjoitti:

MTV Uutiset TÄNÄÄN Helsinki, Suomi ·
Tykkäys muistisairaiden paremmalle hoidolle.

Omaishoitaja: Muistisairaat kuin tuuliajolla – "Heitä ei pidetä ihmisinä".
Muistilääkkeiden hinnat ovat romahtaneet muutamassa vuodessa laastarilääkettä lukuun ottamatta. Asiantuntijan mukaan puolet kallista laastarilääkettä käyttävistä voisi siirtyä edulliseen tablettihoitoon.
MTV.FI

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu