Mitä tämä mielestänne on???

Hyvä vastaus. ei lisättävää.
Voisi olla PTSD eli trauman jälkitila/takaumia vaikka elinvuosilta 0-10 tms. jos arvuuttelijaksi ryhdyn. Johtopäätös: vältä maksimaalisen stressaavia /kuormittavia tilanteita.

Aivot eivät todellakaa ole lihas. Ei niitä voi harjoittaa ajattelemalla, "käyttämällä aivojaan." Solutasolla tämän selittäminen vaatisi vähän liikaa teknisyyttä.

gekofag kirjoitti:

Aivot eivät todellakaa ole lihas. Ei niitä voi harjoittaa ajattelemalla, "käyttämällä aivojaan." Solutasolla tämän selittäminen vaatisi vähän liikaa teknisyyttä.

http://www.tohtori.fi/?page=3302600&id=1011690

"Kun aivosolut kasvattavat ulokkeita ja rakentavat verkostoja, syntyy tila muistille. Muisti koostuu muistijäljistä, jotka ovat hermoverkkojen pysyviä reittejä. Niiden syntymisessä keskeinen tapahtuma on kahden hermosolun välisen yhteyden herkistyminen tai tehostuminen. Muistijäljissä säilyy elämän varrella kerätty tieto ja taito.

Muistijälkiä voidaan synnyttää lähes rajattomasti, pysyvien muistijälkien "arkistot" muodostavat kokemuksen. Tästä syystä vanhat aivot ovat monella tavoin nuoria (kokemattomia) aivoja tehokkaammat. Sisempi ohimolohko on keskeinen rakenne tuoreen muistiaineksen säilytyksessä eli lähimuistissa."

Katsoin yhden dokumentin aikanaan aiheesta. Siinä kerrottiin, kuinka ne muistijäljet mitä ihminen ei käytä lopulta surkastuvat sen tähden ja häviävät. Tämähän on ihan järkeenkäypää: mitä teet eniten, sen osaat parhaiten! Jos et käytä, se lopulta surkastuu! Eikö kaikki lihakset toimi saman periaatteen mukaan? Mitä enemmän käytät niitä, sitä isompia ja voimakkaampia niistä tulee?

Ihminen pystyy jopa lisäämään älykkyysosamääräänsä tiettyyn pisteeseen asti tekemällä asioiden eteen kovasti työtä! Tämä johtuu siitä, että älykkyyteen luetaan myös muisti. Luonnollisia taipumuksia se ei silti pysty korvata se on totta!

http://www.hs.fi/torstai/a1455680681577

"Tutkimuksessa oli mukana 1 500 ihmistä, jotka olivat noin 40-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Heillä ei ollut dementiaa tai sydänsairauksia. Heitä testattiin juoksumattotestillä. Samat ihmiset testattiin kaksikymmentä vuotta myöhemmin, ja heidän aivonsa tutkittiin. Juoksumattotestissä huonommin pärjänneillä ihmisillä oli pienemmät aivot kuin hyvin pärjänneillä."

Jopa yleiskunto vaikuttaa aivojen toimintaan näin radikaalisti!

Siis liikkukaa ja käyttäkää aivojanne ihmiset, niillä voitte kasvattaa aivomassaa! Terveelliset elämäntavat muutenkin kunniaan. En ymmärrä nykypäivän ihmisiä, jotka ulkoistavat lähes kaiken ajattelun jollekin muulle ja itse vain tuijottavat apaattisina sohvaperunoina illalla jotakin hömppäohjelmaa. Ei se sitten ole ihme, jos ei yläkerrassa leikkaa, kun sitä tarvittaisi! Sama kuin ylipainoinen sohvaperuna yrittäisi yhden äkin juosta kymmenen kilometrin lenkin. Eiköhän olisi aika tuskaa?

Ja niinkuin kaikesta lihasten kasvattamisesta tiedetään, ravinnon ja levon merkitys siinä on puolet siitä mitä harjoitus! Ei oikeita rakennuspalikoita - ei kasvua. Tyhjästä on paha nyhjästä! Kaikki lihakset kasvavat levossa! Harjoitusta ei siis saa olla liikaa! Uni on tärkeää!

Tässäkin on sitten uusi näkökulma näihin aivotutkimuksiin ja siihen mitä niistä kannattaa päätellä mielenterveyspotilaiden suhteen. Sanotaan, että moni mielenterveysongelma pienentää aivoja. Mutta niinkuin tästäkin voidaan päätellä, sen ei tarvitse jäädä pysyväksi eikä sitä sen tähden pidä luokitella aivosairaudeksi! Muutenhan nuokin ihmiset (liikunnasta piittaamattomat, huono yleiskunto) kärsisivät aivosairaudesta! Näinhän ei ole!

Kyllä taas on psykiatria vienyt kuuden junassa koko maailmaa näilläkin hypoteeseillaan! Milloin tajutaan heittää roskakoppaan nämä niitten puoskariteoriat ja laittaa oikeutetusti nämä puoskarilääkärit kilometritehtaalle?

Jos muisti on vain hermoverkkoja, niin miksei ihmisen muistikuvia voi tarkastella teknisesti? Ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee...

Ehkä lääke on hyväksikin. Lääke vain pitää osata lopettaa ajoissa. Ei pidä sortua pitkäaikaiskäyttöön.
Pitää uskaltaa kokeilla, miltä elämä tuntuu taas ilman lääkettä. Vaikka lääke olisi alkuun tuntunut auttavan, voi olo olla vielä parempi, kun lääkkeestä pääsee eroon.

Sitä karstaa kertyy aivoihin kaiken aikaa. Jos ei saa aivojaan puhdistettua hyvällä rentoutumisella ja nukkumisella, sitä ei tiedä kuinka rajun tempun mielesi vielä tekee sinulle ajan myötä.

Jos on jo pohjalla, syvemmälle ei voi enää upota.

Et ole tulossa etkä menossa psykoosiin! Ole rauhassa! Mutta SSRI lääke voi aiheuttaa sinulle kyllä manian! Sekä pahentaa ahdistustasi! Unettomuuden kautta pahenee Burn Outisi ja muistihäiriösi! Sinun on parempi ilman lääkettä! SSRI lääkkeiden teho masennukseen ei ole tutkimuksissa havaittu juuri placeboa isommaksi jotain 10-20% luokkaa mikäli muistan oikein. Tästä voi lukea enemmän Gotcshen kirjasta, linkki alla, toisessa viestissä.

http://mikkonen.kapsi.fi/ssri/ssri.html#III.%20Haittavaikutukset

"Serotoniiniselektiivisten depressiolääkkeiden haittavaikutukset (ks. taulukko 1) liittyvät serotoniinivaikutuksen lisääntymiseen keskushermostossa. Tavallisimmat ongelmat ovat hoidon alkuvaiheessa 10-30 %:lla potilaista esiintyvä pahoinvointi ja lisääntynyt hikoilu. Myös päänsärkyä, vapinaa ja unihäiriöitä tavataan suhteellisen usein ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat myös mahdollisia (Spoov ja Syvälahti 1996).


Mahdollisia ruuansulatuskanavan häiriöitä ovat pahoinvointi, oksentelu, suun kuivuminen, makumuutokset ja ripuli. Painonlaskua ja ruokahaluttomuutta saattaa myös ilmetä. Mahdollisia keskushermostollisia haittavaikutuksia ovat unettomuus, kiihtyneisyys, vapina, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, päänsärky, huimaus, mania tai hypomania. Täysin päinvastaisia haittavaikutuksia voi myös ilmetä, kuten uneliaisuutta ja heikkouden tunnetta (Labellarte et al 1998).


Erityisesti paniikkikohtauksista tai -häiriöstä kärsivillä ilmenee usein haittavaikutuksina ahdistuneisuutta tai kiusallista motorista levottomuutta, etenkin jos lääkehoito aloitetaan heti tavanomaisilla masennushoitoannoksilla. Seksuaalitoiminnanhäiriöt ja erityisesti ejakulaatio- ja orgasmivaikeudet ovat suhteellisen yleisiä, ja ne korreloituvat käytettyyn annokseen. Osalla masennuspotilaista annoksen puolittaminen hävittää seksuaalitoimintahäiriön ilman hoitovaikutuksen menetystä. On kuitenkin huomattava, että masennustiloissa libido on usein heikentynyt, ja masennuslääkkeet useimmiten korjaavat masentuneen seksuaalitoimintoja (Huttunen 1996a). Paroksetiinilla saattaa olla vaikutuksia typpioksidi-synteesin estoon. On esitetty arveluita, että paroksetiinin typpioksidi-vaikutukset ovat suhteessa seksuaali-toimintojen häiriöihin, joita on ilmennyt paroksetiinilla enemmän kuin muilla SSRI-ryhmän lääkkeillä (Goldstein 1998).


Serotoniiniselektiivisten lääkkeiden haittavaikutukset ovat yleisesti ottaen lieviä, osin ohimeneviä ja käytettyyn annokseen korreloivia (mm. vapina, ahdistuneisuus, levottomuus, pahoinvointi). Hoidon alussa annokseen korreloivaa ahdistuneisuutta, motorista levottomuutta tai vapinaa lievitetään usein samanaikaisella bentsodiatsepiinin tai beetasalpaajan käytöllä.


Suosituksena on, että masennuspotilaalle kerrotaan selkeästi mahdollisista haittavaikutuksista. Potilaalle olisi erityisen tärkeää mainita, että haittavakutuksista ahdistuneisuus tai motorinen levottomuus voi ohimenevästi voimistua. Näiden oireiden yleensä ohimenevä voimistuminen muutenkin ahdistuneilla masennuspotilailla voi lisätä selkeästi heidän itsemurha-alttiuttaan (Huttunen 1996a). Haittavaikutukset vaihtelevat tietyissä rajoissa lääkekohtaisesti, ja valmisteen vaihtaminen toiseen saman ryhmän lääkkeeseen auttaa usein pääsemään eroon hoidon jatkamisen kannalta liiallisista haittavaikutuksista. Farmakokineettisten tietojen pohjalta sertraliinia on suositeltu ensisijaiseksi SSRI-lääkkeeksi useimmille depressiopotilaille (Goldstein 1998)."

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa on myös muita oireita kuten paleleminen, lihominen, kuiva iho, hiusten lähtö yms. masennuksen sekä muistiongelmien lisäksi. Eikä se esiinny kohtauksittain vaan oireet ovat sitten koko ajan!

http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta.html