Tuhokapitalismi on tiensä päässä. Syy siihen ei ole"biologistinen" väestöräjähdys. Syy on yhteiskunnallinen riisto. Eivät köyhät ole vastuussa rikkaiden ahneudesta.
Ravintoa riittää maailmassa kaikille, kun se jaetaan tasaisemmin. Puhdasta vettä riittää, kun fossiilienergiaan perustuva teollisuus korvataan uudenlaisella. Kalakantojen riittävyys riippuu sekin näiden uusien tuotantojärjestelmienkin rakentamiseen tarvittavasta vahvasta valtiollisesta ja kansainvälisestä säätelystä.
Todellinen ongelma, johon voimme toisemme tappaa on ilmastonmuutos. Mutta ei siihen auta edes kaikkien kehitysmaiden asukkaiden surmaaminen "väestöräjähdystä" tekosyynä kansanmurhalle käyttäen.
Köyhien kulutustaso ei maailmaamme uhkaa, vaan rikkaiden ahneus.
Kasvihuonekaasupäästöistä tuottaa USA 16 %, EU 11 %, Japani 3 %, yhteensä nämä kolme rikasta maata noin 30 % kaikesta.
Kiinan osuus päästöistä on 22,7 %. On arvioitu, että Kiinan päästöistä kolmannes tai puolet aiheutuu USA:n ja EU:n markkinoille suunnatusta elektroniikasta, vaatteista jne. Olemme ulkoistaneet noin 10 % omista päästöistämme Kiinaan.
Vapaakauppauskon nimissä myös Intian 6 %, Brasilian 3 % ja Indonesian 2 % päästöt ovat samalta osalta itse rikkaissa maissa käyttämiemme tuotteiden ja niiden rahtaamisen aiheuttamia. Tämän ulkoistamisen osuus on noin 5 %.
Lisäksi tulevat ökyrikkaiden väkiluvultaan vähäisten öljyvaltioiden päästöt, Venäjän uuseliitin päästöt jne. Yli puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tuottaa pieni joukko ahneita ihmisiä. 90 % maailman väestöstä elää säällisesti. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että SAASTUTTAJA MAKSAA.
Ravintoa riittää maailmassa kaikille, kun se jaetaan tasaisemmin. Puhdasta vettä riittää, kun fossiilienergiaan perustuva teollisuus korvataan uudenlaisella. Kalakantojen riittävyys riippuu sekin näiden uusien tuotantojärjestelmienkin rakentamiseen tarvittavasta vahvasta valtiollisesta ja kansainvälisestä säätelystä.
Todellinen ongelma, johon voimme toisemme tappaa on ilmastonmuutos. Mutta ei siihen auta edes kaikkien kehitysmaiden asukkaiden surmaaminen "väestöräjähdystä" tekosyynä kansanmurhalle käyttäen.
Köyhien kulutustaso ei maailmaamme uhkaa, vaan rikkaiden ahneus.
Kasvihuonekaasupäästöistä tuottaa USA 16 %, EU 11 %, Japani 3 %, yhteensä nämä kolme rikasta maata noin 30 % kaikesta.
Kiinan osuus päästöistä on 22,7 %. On arvioitu, että Kiinan päästöistä kolmannes tai puolet aiheutuu USA:n ja EU:n markkinoille suunnatusta elektroniikasta, vaatteista jne. Olemme ulkoistaneet noin 10 % omista päästöistämme Kiinaan.
Vapaakauppauskon nimissä myös Intian 6 %, Brasilian 3 % ja Indonesian 2 % päästöt ovat samalta osalta itse rikkaissa maissa käyttämiemme tuotteiden ja niiden rahtaamisen aiheuttamia. Tämän ulkoistamisen osuus on noin 5 %.
Lisäksi tulevat ökyrikkaiden väkiluvultaan vähäisten öljyvaltioiden päästöt, Venäjän uuseliitin päästöt jne. Yli puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tuottaa pieni joukko ahneita ihmisiä. 90 % maailman väestöstä elää säällisesti. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että SAASTUTTAJA MAKSAA.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Köyhien kulutustaso ei maailmaamme uhkaa, vaan rikkaiden ahneus. Näin on!
Taloustieteen Nobelin palkinnon saanut intialainen Amartya Sen on todennut:
"Yhtään merkittävää nälänhätää ei ole ikinä tapahtunut itsenäisessä ja demokraattisessa maassa, jossa on suhteellisen vapaa lehdistö."
Senin mukaan nälkä ei johdu ruoan puutteesta, vaan siitä ettei köyhillä ole rahaa ostaa sitä. Senin mukaan nälänhätään paras ratkaisu on rahan antaminen köyhille.
"Maailman kriisin perussyy on tabu, josta ei ole soveliasta puhua selkokielellä ja rehellisesti. Puhutaan siis siitä heti: väestöräjähdyksestä ja sen seurauksista
Avaus on täyttä roskaa, totuus nimittäin on:
"Maailman väkiluku on nyt juuri 7 366 216 361 ja kasvaa 3 hengellä sekunnissa. Nykyinen kasvu on siis vuodessa noin 85 miljoonaa. Maapallon pitkäaikainen tasapainotila kestäisi noin 2 miljardin, säästeliäällä elämäntyylillä ehkä 3 miljardin väestön. Suurelle väkiluvulle ei löydy eettisiä perusteita, poliittisesti korrektia pöpinää sen sijaan paljon. Vaikeneminen väestönkasvusta on kollektiivisista valheistamme suurin ja pahin.
Väen paljous on kaiken tuhoutumisen perussyy. Sen seurauksia on lukuisia ja ne voidaan jakaa kahteen suureen osaprosessiin: luonnon tuhoutumiseen ja sosiaaliseen rappioon. Nämä kaksi vahvistavat toistaan ja aiheuttavat siitä syystä kiihtyvän vahingollisen muutoksen. Kiihtymisen perusluonnetta ei yleisesti ymmärretä eikä käsitellä lainkaan. Pidemmän tähtäyksen tulevaisuutta pohditaan vain akateemisissa piireissä, etäällä arkipolitiikasta ja arjen päätöksistä. Mainittujen kahden suuren kokonaisuuden rinnalle tulee ongelman kasvaessa moraalinen rappio. Ihmiset piittaavat hädän tullen yhä lyhytnäköisemmin ja yhä pienemmästä piiristä ympärillään. Ensimmäisenä ei joudu tulilinjalle ihmiskunta, vaan maapallon elämä kaikkiaan. Lajien sukupuutot lisääntyvät. Vuorigorilloja, läheisiä sukulaisiamme, on jäljellä enää noin 600 yksilöä. Tuho etenee jo täydellä vauhdilla.
Toinen tämän prosessin peruspiirre on niin kutsuttu sitkeä murtuminen, äkillisen romahduksen vastakohta. Se tapahtuu vaiheittain: halkeama syntyy sinne, toinen tänne, rakenne antaa periksi, kuorma siirtyy rasittamaan toista, vielä kelvollista aluetta, kunnes lopulta jokainen rakenteen kantava osa on otettu käyttöön, se saavuttaa rajatilansa ja koko hoito romahtaa yhdellä rysäyksellä. Maapallolla tämä ilmenee aluksi suurina kansojen siirtymisinä tuhotuilta alueilta uusille, vielä kantokykykyisille seuduille.
On laajalti tiedossa, että nykyinen kuormitus edellyttäisi käyttöömme 1,7 maapalloa. Nykyinen, länsimaiden perintönä muodostunut globaali arvopohja ajaa koko maailmaa yhä suurempaan kulutukseen ja tarpeettomaan tuotantoon. Samalla väkiluku jatkaa kasvuaan, joten tuo luku kasvaa vielä väistämättä ja merkittävästi.
On syytä nyt jo pohtia edes teoreettisesti, miten maapallon väkiluku voitaisiin joskus pienentää noin kuudennekseen. Olettakaamme, että käyttöön otettaisiin globaali rajoitus, joka säätäisi suurimmaksi sallituksi lapsiluvuksi kaksi. Väkiluku pienenisi silloin noin 0,85-kertaiseksi sukupolvi kerrallaan. Kuudennekseen pienentyminen veisi noin 10 sukupolvea, siis 300 vuotta. Tätä planeettamme ei kestäisi. Jos mielimme selvitä, tarvitaan ankarampia keinoja. Kiina on toistaiseksi ainoana maailman maana ottanut yhden lapsen politiikan käyttöön. Ratkaisu tuntuu aiheuttavan joitakin ongelmia, jotka ovat kuitenkin olemattomia vaihtoehtoon nähden.
Lukemattomista väestönkasvun seurausvaikutuksista on eniten huolta aiheuttanut ilmastonmuutos. Ennen kuin aletaan tarkastella Euroopan ja Suomen tilannetta on syytä muistuttaa, että ilmastonmuutos on vain yksi ongelma, ehkäpä kymmenen yhtä suuren joukossa. Siitä puhutaan meillä paljon, koska emme ole joutuneet prosessin muiden osatekijöiden vaikutuksille vielä alttiiksi."
- Eero Paloheimo
Liiallinen väestönkasvu on varmasti yksi vakavimmista uhista ja voi estää ponnistelut ilmastomuutoksen torjumisessa.
Jos tähän perusongelmaan ei kyetä puuttumaan, niin auttaako vain oireiden lääkitseminen. Vaikka elintarviketuotantoa voitaisiin kasvattaa, niin miten torjutaan kuivuuden ja kuumuuden aiheuttama viljelysmaiden tuhoutuminen?
Kovin synkältä näyttää planeettamme tulevaisuus, jollei tabuja nyt rikota ja nosteta kissaa YK:n pöydälle.
Vanhemmat pitäisi länsimaissa steriloida toisen lapsen jälkeen ja lapsilisää maksaa vain ensimmäisestä lapsesta. Maissa jotka saavat kehitysapua, pitäisi vastaava raja kulkea yhdessä lapsessa. Maahanmuuttoa köyhistä maista rikkaisiin maihin ei tulisi sallia niin että muuttajia autetaan taloudellisesti, koska se vain pahentaa väestöongelmaa pidemmän päälle.
Valitettavasti näin ei tietenkään tulla toimimaan, koska se olisi epähumaania. Hallitsematon väestönkasvu siis jatkuu edelleen ja vain ongelmat pahenevat vuosi vuodelta kunnes raja tulee vastaan joskus tämän vuosisadan puolivälin paikkeilla ja sitten alkaakin totaalinen verenvuodatus.
Kehitysapu voitaisiin ehdollistaa. Jos jokin kehitysmaa ei suostuisi sitoutumaan
syntyvyyden säännöstelyyn, niin kehitysapua ei annettaisi.
Tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta eikä rikkaiden sanelua. Rikkaat maat ovat höyrykoneen keksimisestä alkaen ensin käyttäneet loppuun ja lopulta ylittäneet oman kiintiönsä kasvihuonekaasujen päästöistä.
Sterilisointia ja rajoituksia ihmisten vapauteen valita asuinpaikkansa voidaan kutsua fasismiksi. Kehitysavun ehdollistaminen olisi pidemmälle viety versio IMF:n oikeistolaisesta kiristysstrategiasta.
Kutsutaan noita vaihtoehtoja sitten millä nimillä tahansa, ne ovat epäoikeudenmukaisia, koska ne eivät tunnusta kasautuneisiin päästöihin ja ilmastokatastrofin uhkaan syylliseksi rikkaiden historiallista ympäristövelkaa.
Laitetaanpa tähän väliin Paloheimonkin tuotannossaan suosimia sivistyssanoja:
Paloheimo on elitistinen biologisti. Hänen skenarionsa toteuttaminen edellyttäisi autoritaarista ekofasismia ja imperialistista ekokolonialismia. Ja uskon hänen itsensäkin tietävän, ettei sellainen toteudu nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.
Paloheimon suurin ongelma ei silti ole hänen turhamaisuutensa rakentaa omaa imagoaan linkolalaisena suurena guruna (kenelläpä vanhalla miehellä ei sellaiseen olisi taipumusta). Mutta hänen tilannearvionsa, saatana, Ilmastonmuutoksen merkityksestä on täysin alimitoitettu. Meillä ei, vittu soikoon, ole enää aikaa teoretisointiin ja itsemme viihdyttämiseen koskaan toteutumattomilla ideoilla.
Ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää, ja lyhyessä ajassa:
- vapaakauppaoikeiston hallitseman talousjärjestelmän purkamista
- patriarkaalisesta luonnon hallitsemiseen perustuvasta myytistä vapautumista
- tasaveroiseen vuorovaikutukseen perustuvien liittolaissuhteiden luomista a) fossiiliteollisuuden ja vapaakaupan teollisuusmaissa syrjäyttämiin työttömiin sekä b) maan alla vielä olevien öljy- ja kaasuvarantojen päällä asuviin viimeisiin alkuperäiskansoihin.
Nämä asiat tehdään nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Tai itketään ja tehdään myöhemmin.
Jos tilanne tulevaisuudessa kehittyisi kasvihuonepäästöjen kannalta niin pahaksi, että ihmiskunnan enemmistö kallistuisi syntyvyydensäännöstelyn kannalle, niin se varmaankin pitäisi ensimmäiseksi toteuttaa korkeimman kulutustason maissa.
Englannin hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Jonathan Porritt ehdotti vuonna 2009, että Englanti ottaisi tavoitteeksi vähentää populaatiota 60 miljoonasta, 30 miljoonaan ihmiseen. Lainaus: ”Britanniassa olevat henkilöt rasittavat ympäristöä enemmän kuin kehitysmaissa olevat, joten ihmisten vähentäminen on yksi tapa alentaa tuota rasitetta”.
Valitettavasti tämä kannatuksen arvoinen esitys tuomittiin poliittisesti epäkorrektiksi.
Jos kaikki vasukit ja vihreät karkotettaisiin Afrikkaan, niin Suomi saavuttaisi kevyesti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Hyvä idea, sillä Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että SAASTUTTAJA MAKSAA. >>>
https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2013/06/paavo_arhinmaki_20896972_Kimmo_Mantyla_w.jpg
Valitettavasti se ei riittäisi. Perusuomalaisten tyttäret ja pojat pitäisi uudelleenkouluttaa. Ulossulkeminen harvoin auttaa todellisiin ongelmiin.
Laitetaanpa tämä näyteikkunaan.
Laitoit tämän "näyteikkunaan" ja samalla teit sitten itsestäsi idiootin. Huuhaa väitteesi kun on ammuttu jo tässä ketjussa täysin alas.
Jopa vihreiden puolijumalan Naomi Kleinin mukaan ilmastomuutoksen torjunnan kannalta pahimpia ongelmia on nimenomaan väestön räjähdysmäinen liikakasvu kehitys/kehittyvissä-maissa ja sen seurauksena elintasopakolaisuus eli väestön siirtyminen länsimaihin korkeamman elintason piiriin. Tämä jos mikä on planeettamme kantokykyyn kannalta täysin kestämätöntä.
Hyvänä kakkosena Kleinin mukaan tulevakin sitten ilmastopornon nimissä "vihreällä energialla" rahastavat tuhokapitalistit. Hyvänä esimerkkinä tästä touhusta:
- Euroopan suurin kivihiilivoimala Englannissa muutettiin ympäristöystävälliseksi puuvoimalaksi. Alun perin se tuotti 4000 megawattia energiaa ja tarvitsi toimiakseen 36 000 tonnia lähiympiristöstään saatavaa halpaa hiiltä päivässä. Muutoksen jälkeen sama voimala tarvitsee nyt 70 000 tonnia puuta päivässä. Tämä suunnaton puumäärä kaavitaan kokoon amerikkalaisten tuhokapitalistien toimesta niin, että Pohjois-Carolinan talousmetsien ohella on nyt alettu kaataa saman osavaltion viimeisiä luonnonmetsiä ja laivaamalla niistä tehdyt pelletit 5000 kilometriä Atlantin yli. Että sellaista ilmastonmuutoksen torjuntaa...
Planeettamme tuho on lähes kulman takana, mutta jatka toki paasaamistasi lillukanvarsista tuhokapitalistien hyödyllisenä idioottina, nauttien uusimmasta iPadistasi kun vielä voit - edellisenhän heitit toimivana roskiin, kun huomasit, että naapurisi oli hankkinut samanlaisen...
Kiitos kiinnostuksestasi tähän aikamme keskeisen tärkeään kysymykseen.
Koska kirjoituksesi sisälsi niin monia merkillisiä oletuksia (ja lisäksi joukon niiden pohjalta tehtyjä päättelyvirheitä), vastaan vain olennaisimpaan. Se liittyy otsikkoon, jossa on referoitu juuri Kleinia, jota et selvästikään tunne. Hänen kritiikkinsä vapaakauppauskoa ja sen vaikutusvaltaa vihreässä liikkeessä kohtaan on keskeistä.
Klein syyttää 1990-2000-lukujen vihreää liikettä kahdesta asiasta. Sen sisään korruptoitiin ns. markkinaliberaali siipi, joka liittoutumalla talous- ja hallinnollisen eliitin kanssa tuhlasi liikkeen energiaa päästökaupan kaltaisiin vedätyksiin ja luopui Tuhokapitalismin vahvasta sääntelystä tyytymällä mitättömiin kompromisseihin (ja yksilötasolla henkilökohtaisiin etuihin).
Tämän vuoksi liike on elitistynyt ja syystäkin koetaan taloudellisesti Tuhokapitalismista kärsivissä kansanosissa milloin epäisänmaalliseksi, milloin yhteiskunnallisesta todellisuudesta vieraantuneeksi. Erityisesti alkuperäiskansojen, työttömien ja leikkauspolitiikasta kärsimään joutuvien vähäosaisten keskuudessa.
Eräissä maissa vihreiden sisällä pyrkii vaikuttamaan myös äärioikeistolainen siipi, joka vapaakauppauskovaisten tavoin syrjäyttää ilmasto-oikeudenmukaisuuden ajatuksen. Tässä siivessä harjoitetaan väestönkasvun merkityksen liioittelua ja esitetään epäinhimillisten kurjistamistoimien suuntaamista ns. "muihin köyhiin".
Toivon että oikaisemalla ajatteluasi näiltä osin voisit paremmin ymmärtää, että Tuhokapitalismin vastaisen liikkeen tulee kantaa yhtäläisesti huolta kaikista Tuhokapitalismin ulkoistetuista kustannuksista.
Ilmastonmuutoksen aikakauden Tuhokapitalismikritiikki voidaan kiteyttää kolmeen toisiinsa kiinteästi liittyvään vaikutusalueeseen seuraaavasti:
Kantamatta yhteiskuntavastuutaan Tuhokapitalismi a) ulkoistaa ympäristölle aiheutetut valtavat kustannukset tavallisten ihmisten maksettavaksi (saasteet ym.), b) ulkoistaa tuottajilleen aiheutetut kustannukset heidän itsensä maksettavaksi (jättityöttömyys, hiostus ym.), c) ulkoistaa tuotteidensa kuluttajille aiheutetut kustannukset tavallisten ihmisten maksettavaksi (kelvoton roina ja kehnot palvelut).
Persut on paska puolue!
Nostetaan tämä suomalaisen työttömän ja työntekijän ja suomalaisen luonnon ja suomalaisen jokaisen tavallisen ihmisen kannalta erittäin tärkeä asia esiin.
Ilmastokusetus on vain työkalu rikkaimman 1% työkalupakissa, jonka avulla rahastetaan miljardeja ja tuhotaan mm. Euroopan teollisuus. Näin saadaan kaapattua valta ja omaisuus yhä pienemmän piirin käsiin.
Ehkä huvittavin episodi tässä sirkuksessa oli kun Al Gore sai Nobelin aiheesta "Ilmastonmuutosta koskevan tiedon jakaminen" asuen samaan aikaan hulppeassa kartanossa, joka kulutti sähköä saman verran pienen kaupunki ja siinä sivussa yli 50-kertaisti jo ennästään miljardien arvoisen omaisuutensa määrän.
Vasukit ettekö vieläkään ymmärrä että teitä viedään kuin litran mittaa?
Hyvin on saatu Suomen teollisuus tuhottua tällä ilmastohömpällä ja tuotanto siirrettyä kehitysmaihin, joissa ympäristön saastumisesta ei välitetä paskankaan vertaa ja pienipalkkaisia työntekijöitä kohdellaan kuin orjia, mutta sehän ei ilmastonmuutosuskovaisia kiinnosta. Näille vihervasukeille riittää kun saa elää omassa kuplassa ja sulkea silmät totuudelta..
Jos rikkaimmat eivät maksa, ne pannaan maksamaan.
Gorella on kartanon lisäksi "ansiolistallaan" myös yksityislentokoneet.
Mutta varsinaiseen asiaan:
Hiilidioksidipäästöjen kasvu oli jo hidastunut ennen kuin Vapaakauppauskovaisten aika alkoi Thatcherin ja Reaganin hallituskausilla 1980-90-lukujen vaihteessa.
1960-luvulla maailmanlaajuinen päästöjen vuotuinen kasvu oli ollut lähes 5 %, mutta 90-luvun alussa se oli enää 1 %. Sitten 2000-luvulla syntyi varsinainen päästöräjähdys juuri samaan aikaan kuin vapaakauppausko globalisoitiin.
Nykyisen ilmastokriisin ratkaiseminen ei onnistu teknologialla (johon uskovat liberaalit) eikä se onnistu henkilökohtaisiilla valinnoilla (johon uskovat vihreät). Se edellyttää tuotantojärjestelmän ja talousrakenteiden perusteellista uudistamista.
Nopea, saastuttava, vientivetoinen malli on suora seuraus suuryhtiöiden kannalta parhaasta Vapaakauppauskovaisten talousrakenteesta. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin lainaehdot ovat olleet keskeinen kiristyskeino.
Nykyisin PIENET PALKAT korreloivat vahvasti SUURTEN PÄÄSTÖJEN kanssa. Sama logiikka joka hyväksyy työntekijöiden raatavan nälkäpalkalla, hyväksyy myös saastekontrollien minimoimisen. Koska se on ahneelle halvin tuotantotapa.
Hyväksikäytetyt työläiset ja hyväksikäytetty planeetta tulevat samassa paketissa. Uusi terve talousrakenne edellyttää suuryhtiöiden päättäväistä sääntelyä, veronkierron ankaraa suitsimista ja voimakkaita julkisia investointeja.