Löytyisikö uskovaa kaveria pk-seudulta?

Oletko liberaali? Miksi käyt bilettämässä?

En valitettavasti täytä hakukriteereitäsi, mutta olisin kiinnostunut tästä: "kokemus oli vähän yliluonnollinen ja sitä seurasi ihana sisäinen rauha ja tunne että minusta pidetään huolta." Millä tavalla yliluonnollinen? Mitä tapahtui?

Noni tulihan sieltä eka kritisioija, oma suhde alkoholiin on se että voi käyttää kohtuudella jos se ei aiheuta riippuvuutta tai sen vaikutuksen alaisena ei tee tyhmiä tai satuta muita ihmisiä, onhan viiniä kuitenkin nautittu jo jeesuksen aikaan... Joo mokailtu on mutta nykyisin käynkin juhlimassa lähinnä tanssimisen takia. Voin kertoa omasta uskoontulo kokemuksesta ja mielellään kuulisin niitä myös muilta :)

Olin kostanut eräälle ihmiselle hänen tekonsa henkisesti melko pahasti. Tajusin heti jälkeenpäin että nyt meni yli ja kaduin. Rukoilin jumalalta että saisin anteeksi tekoni jos hän todella oli olemassa ( uskoin Jumalaan yms. tuolloin ehkä 70%) Seuraavana päivänä menin nettiin tutkimaan kristinusko asioita. Yhtääkkiä eräällä sivulla näytön vetopalkki alkoi liikkua itsestään alas ja tietokone tavallaan "pakotti" lukemaan tekstiä sitä mukaan kun se meni alas. Sivulla oli alla oleva rukous joka kehoitettiin lukemaan jos halusi pelastua ja tulla uskoon.

"Rakas Jeesus, kiitos että olet kuollut ristillä syntieni puolesta. Tunnustan, että olen syntinen ja olen rikkonut monella tavalla sinua ja ihmisiä vastaan. Anna kaikki syntini anteeksi ja ota minut omaksesi. Kiitos, että minulla on oikeus tulla luoksesi. Kiitos, kun annoit syntini anteeksi. Anna minulle voimaa elää Sinun lapsenasi ja täytä minut Pyhällä Hengelläsi. Amen"

Luettuani rukouksen kyyneleet alkoivat virrata ja itkin niin paljon että henkeä ahdisti niin että lyyhistyin lattialle. Hoin ääneen että mitä tämä on ja luulin että pyörryn, en tiennyt ollenkaan syytä itkuuni. Tuota kesti noin 10 min. ja sen jälkeen tuli ääretön rauha ja juuri tuo tunne että minusta pidetään huolta ja joku on aina läsnä. Menin takaisin koneelle ja youtuben etusivulla oli Jonne Aaronin biisi "ota mut" ei liene sattumaa että juuri tuo biisi oli ensimmäisenä ehdotuksissa mitä en ennen ollut kuullut.

Parin päivän päästä päässäni alkoi kuulua saatana sana, se ahdisti todella koska tuntui että joku laittoi tuon sanan päähäni, en halunnut itse ajatellakkaan pahaa ja se vaan toistui ja toistui... Päätin mennä ensimmäistä kertaa papin luo juttelemaan että miksi päässäni kaikuu paha. Pappi sanoi että usein kun tulee uskoon paha yrittää käännyttää. Selvisi siis mahdollinen syy tälle. Hän rukoili kanssani jonkun rukouksen en muista enää mikä mutta siinä rukoiltiin sieluni puolesta. Olin koko rukouksen ajan silmät kiinni ja tunsin kuinka pappi tavallaan loitontui edessäni ja hänen äänensä hiljeni. Oli tunne kuin jokin voima olisi vetänyt meitä erilleen. Papin luona käynnin jälkeen päässäni ei ole kaikunut mikään.

Tämän jälkeen elämässäni on tapahtunut erikoisia asioita ja luulen että ne ovat olleet Jumalan johdatusta.

Hrngenheimolaisia löytyy helluntaiseurakunnasta. Tosin ei Jeesus ole ahdettu minkään kirkon sisälle.

Joskus voi kestää aikansa, että ymmärtää mitä on elää uskossa Jeesusta seuraten.
Itse erään kerran olin hyvin masentunut, vedin käyttämättömät masennuslääkkeet naamaan kun olin tullut baarista.
En sen enmpää ajatellut asiaa vaan menin nukkumaan.
Heräsin aamulla enkä heti tajunnut mistään mitään.
Mutta sitten rupesi sydän hakkaamaan niin kovaa että luulin oikeasti kuolevani.

Sillloin rukoilin että "Jeesus jos sä nyt pelastat mut tästä, niin mä annan elämäni sulle ja käyn kasteella."

No tietenkin kävi niin että en kuollut. Ja jonkun ajan päästä muistin mitä olin luvannut, ja halusin pitää lupaukseni.
No otin ekan kerran yhteyttä paikalliseen helluntaiseurakuntaan ja selitin että haluan päästä kasteelle.

Olen oikeasti aika ujo ja arka ihminen, mutta jostain syystä uskalsin mennä seurakunnan eteen ja jopa siinä kertoa, että uskon Jeesukseen.

Kasteen jälkeen kaikki oli jotenkin niin ihanaa. Kokouksissa oli ihana käydä, mutta!
En lopettanut baareissa käymistä kuitenkaan.

En jotenkin ymmärtänyt, mitä vaaditaan jos oikeasti haluaa seurata Jeesusta.

No tapasin miehen joka asui toisessa kaupungissa. Muutettiin miehen kanssa avoliittoon satojen kilometrien päähän omasta asuinpaikasta.

Ja täällä uudessa kaupungissa asuessa sitten jonkin ajan kuluttua olin niin ahdistunut ja peloissani, että viikon verran itkin ja kuuntelin hengellistä musiikkia ja annoin elämäni Jeesukselle, nyt enemmän tosissani. Täytyin Pyhällä Hengellä ja rupesin käymään täällä kokouksissa.

Vastoinkäymisiä ja takapakkia on tullut senkin jälkeen, mutta nyt mun koko elämä on Jeesus ja Hän on mielessäni koko ajan.
Ihmeitä olen saanut kokea, mutta parasta on kun on rauha sydämessä ja se valtava rakkaus, mitä ei keneltäkään ihmiseltä voi koskaan saada.

Aina uskoontulo ei tapahdu niinkuin muitten mielestä pitäisi tapahtua. Ja vasta uskoontullut ei välttämättä heti ymmärrä, miten uskovan kuuluu käyttäytyä ja elää, vaan pikkuhiljaa Jeesus muuttaa ihmistä.

Siellä edellisessä kaupungissa, eräskin vanhempi uskova nainen oli aluksi niin ystävällinen, mutta muuttui ilkeäksi ja taisipa puhua minusta pahaa tälle miehellenikin kenen kanssa sitten muutin yhteen. En ymmärtänyt silloin miksi se nainen tuntui yhtäkkiä muuttuvan niin vihamieliseksi minua kohtaan.

Nyt uskon, että Jeesus koettelee ihmisiä, miten nämäkin monia vuosia uskossa olleet kohtelevat lähimmäisiään, jotka eivät täydellisiä ole. Ulospäin ovat niin hurskaita ja hyviä uskovia, mutta heti kun tulee joku joka ei uskonjutuista paljoa tiedä ja ei elä yhtä "täydellisesti", niin ei rakkautta eikä ymmärrystä löydy.

Mutta tästä viisastuneena en itse tuomitse ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, kuin itse oon ollut, vaan koitan omalta osaltani auttaa pääsemään sille oikealle uskontielle.

Ei tuomita ihmisiä, sillä Jeesus ei omiaan jätä van kasvattaa ja vie eteenpäin.