Tällä palstalla puhutaan kieltenoppimisesta aivan kuin kieltenoppiminen olisi jotakin "älykkäiden" puuhaa. Tätä paukuttavat eritoten tämän palstan äärifennot.
Suomen kielipolitiikka on suunniteltu aivan tavallisen oppijan tarpeisiin. Lapsi kykenee opiskelemaan koulussa 4 vierasta kieltä, jos halua riittää. Kyse ei ole siitä, että kaikki 4 kieltä opitaan täydellisesti. Ehei, koulu antaa hyvän pohjan kielten opiskeluun ja valmiudet osata tiettyjä kieliä suht hyvin / auttavasti. Ratkaisevat valinnat tehdään vasta aikuisiällä, koulun jälkeen. Joku hakeutuu ulkomaille, toinen menee yliopistoon opiskeleman vieraita kieliä, joku taas jatkaa kielten opintoja muuten ym. ym. Mahdollisuudet ovat rajattomat tässä suhteessa, kaikki on itsestä kiinni.
Missä vaiheessa kielistä on tullut näin "iso juttu" maassamme, että siitä pitää tapella? Ja keksiä vielä mitä kummallisempia valheita omien puheittensa tueksi, mm. väittämällä, että ruotsi estää muiden kielten oppimisen?
Suomen kielipolitiikka on suunniteltu aivan tavallisen oppijan tarpeisiin. Lapsi kykenee opiskelemaan koulussa 4 vierasta kieltä, jos halua riittää. Kyse ei ole siitä, että kaikki 4 kieltä opitaan täydellisesti. Ehei, koulu antaa hyvän pohjan kielten opiskeluun ja valmiudet osata tiettyjä kieliä suht hyvin / auttavasti. Ratkaisevat valinnat tehdään vasta aikuisiällä, koulun jälkeen. Joku hakeutuu ulkomaille, toinen menee yliopistoon opiskeleman vieraita kieliä, joku taas jatkaa kielten opintoja muuten ym. ym. Mahdollisuudet ovat rajattomat tässä suhteessa, kaikki on itsestä kiinni.
Missä vaiheessa kielistä on tullut näin "iso juttu" maassamme, että siitä pitää tapella? Ja keksiä vielä mitä kummallisempia valheita omien puheittensa tueksi, mm. väittämällä, että ruotsi estää muiden kielten oppimisen?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Eivät kielet edellytä älykkyyttä, mutta kielellistä lahjakkuutta kyllä. Siksi osalle oppilaista vain yksi vieras kieli olisi tarpeen. Näin tehdään Ahvenanmaalla ja näin tehdään Ruotsissa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten oikeus opiskella omaa äidinkieltään toisen vieraan kielen sijaan on tärkeää.
Älykkyyden sijaan aika on rajallista. Ei missään lueteta porukalla kolmea tai neljää vierasta kieltä, koska muiden alueiden asiaosaaminen on niin tärkeää. Siksi kaikkialla kielet voi valita omien tarpeiden, kytkösten ja mieltymysten mukaan.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Ai ei missään lueta kolmea neljää kieltä??? Suomessahan luetaan keskimäärin kolmea vierasta kieltä, ja mikään tutkimus ei osoita, että tämä olisi haitallinen asia. Suomi on EU:n tilastojen kärkimaita edelleen kielten osaamisen tasossa. On ollut joskus jopa ykkösenä tai kakkosena. Eikä ihme, Suomen kielten opetus on korkeaa tasoa, ollut aina, etenkin verrattuna eteläisen Euroopna maihin. Euroopassa on edelleen hyvin tavallista törmätä ihmisiin, joilla ei ole vieraan kielen kielitaitoa.
"Siksi kaikkialla kielet voi valita omien tarpeiden, kytkösten ja mieltymysten mukaan."
Mitenköhän 6-9-vuotias lapsi osaa "omien kytkösten" mukaan valita sopivat kielet? Eiköhän kielet valita tarjonnan mukaan edelleen. Jos on useita mahdollisuuksia, niin erinomaista. Valitettavasti monessa koulussa on vaihtoehtona ottaa ykköskieleksi vain englanti. Se rajaa turhaan ainakin kielellisesti lahjakkaiden lasten kielten oppimista.
Euroopan maissa yläkoulun oppilaat opiskelivat yleensä 1–1,9 vierasta kieltä per oppilas. Suomessa vastaava luku oli yläkoulussa 2,2.
Kytkökset = perheellä voi olla juuret tai sukua tietyllä kielialueella.
Suomalaiset ilmeisesti laiskistuvat yläpäästään ja syntyvyyden perusteella myös alapäistään nykyään.
Ennen koulussa luettiin suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa peruspalettina. Näistä ranskan pystyi muuttamaan joksikin muuksi, mutta jopa saksa oli viisivuotinen projekti.
Yliopistossa jatkettiin samoilla pl. ranska, mutta lisättynä espanjalla ja italialla. Työn ohessa on vielä tullut opeteltua venäjän aakkoset ja viron kieli.
Pääaineet ovat kuitenkin jotain aivan muuta kuin kielet. Ilman kieliä pääaineiden kaupallistaminen elannoksi kansainvälisessä ympäristössä olisi mahdotonta. Ne ovat välineitä siinä missä valuutat ovat vaihdannan välineitä. Miksi siis rajoittaa itsensä huonoon suomeen ja vielä huonompaan englantiin kun opetusta on tarjolla ilmaiseksi?
Taitaa nyt olla Reino joko kovin nuori mies, jolla on edessään herääminen todellisuuteen, tai sitten kovin vanha mies, jonka muistot ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä. Ei kieliä ole tuohon tapaan luettu koskaan.
Ihan vapaasti saa opiskella, mitä tahtoo ja tarvitsee. Pakkoruotsia tässä ei tarvita.
"Pakkoruotsia tässä ei tarvita."
Tässä ketjussa ei puhuta mitenkään erityisesti pakkoruotsista, mutta eräiden on pakko ottaa se joka keskusteluun mukaan.
Ja "Peppu-Reino" on täysin oikeassa siinä, että kielten opiskelu on nimenomaan pitkäjänteisyyttä vaativa jatkumo. Koulu antaa hyvät valmiudet jatkaa kieliä vaikka kuinka pitkälle tahansa aikuisena, ihan riippumatta siitä, onko tulevaisuudessa siivooja vai astrofyysikko (- yhtään siivojia halveksumatta). Ja kun pieni koululainen ei voi tietää etukäteen, mitä kieliä tulee tarvitsemaan, niin tällainen yletön kielten sijoittaminen ranking-listalle ja kielten halveeraaminen / asettaminen jalustalle on typerää.
Pakkoruotsi on kieltenopetuksen tulppa. Siksi ahvenamaalaiset poistivat pakkosuomen, että se söi nuorten muun kielitaidon. Sama pätee mannermaalla pakkoruotsin suhteen. Vastaavaa järjestelyä ei olekaan missään maailmassa.
Euroopan maissa yläkoulun oppilaat opiskelivat yleensä 1–1,9 vierasta kieltä per oppilas. Suomessa vastaava luku oli yläkoulussa 2,2.
Siis monessa maassa oppilaat lukevat vain yhtä vierasta kieltä. Heillä on mahdollisuus paneutua muuhun osaamiseen, siihen osaamiseen, jolla lisätään hyvinvointia, ylläpidetään tekniikan kehitystä ja tehdään tiedettä.
Meillä luetaan jo nyt Euroopan mittakaavassa paljon kieliä: 2,2 oppilasta kohden. Vain pakkoruotsi estää sen, että meillä olisi eurooppalaisittain kohtuullisen hyvä kielivaranto.
Tulihan se sieltä: toive, että luettaisiin vain YHTÄ vierasta kieltä! Kyllä on "kielisoturien" taso laskenut aikojen kuluessa tällä palstalla, ennen sentään puhuitte vielä usean kielen kimarasta ja valinnasta.
"Missä vaiheessa kielistä on tullut näin "iso juttu" maassamme, että siitä pitää tapella?"
Niinpä niin! Miksi pitää tapella vuosikymmenestä toiseen yhden vaivaisen pikku kielen pakollisuudesta, kun se yhtä hyvin ja sitäkin paremmin voisi olla valinnainen muiden tarjolla olevien kielten tavoin. Silloin voisi opiskella vaikka viittä kieltä - saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja englantia - ilman nykyistä pakkoruotsia. Joku toinen esimerkiksi latinaa (Euroopan ja Suomen sivistyksen äidinkieltä), ruotsia ja venäjää (Suomen historian kaksi muuta kieltä latinan lisäksi), englantia ja ranskaa. Mutta ei, RKP:n kiihkosvekot ja svekomieliset fennot ja täällä svekomieliset neffet eivät hellitä pakkoruotsista.
Enemmistö tyytyisi EU:n suositusten mukaan vähimpään eli kahteen kieleen, vaikkapa englantiin ja ranskaan. Mutta jälleen ei, svekojen ja svekomielisten fennojen mielestä pakoruotsi on tungettava mukaan vaikka väkisin.
Jouduin taannoin työkkärin asiakkaaks kun firma konkkas. No tultiin vaiheeseen jossa ruvettiin kielitaidosta keskusteleen. Mua yllätti ett samaan putkeen (ilm. järjestelmään) sanoin suomi, englanti, välttävä ruotsi....onks muita, johon minä latelin basic, rpg, fortran, pascal jne... Loppukaneetti oli ett mull on hyvät saumat saada duunii koska mä oon noin kielitaitoinen. Onhan sillä kielitaidolla tosi merkitys. Työn sain ohjelmointikielten ansiost, mut sitähän ei koskaan voi tietää etukäteen, ehkä sadan vuoden päästä toi mun välttävä ruottikin ois sen antanu.
Jokaisen peruskoululaisen kielitaitoon alkaa pian kuulua scratch ja python tms. Sitten voidaan jo puhua kielitaidon älykkyyttä kohottavasta vaikutuksesta.
Vai on Suomen kieliopinnot suunniteltu "aivan tavallisen opiskelijan tarpeisiin"!!??
Huhhuh!! Tuolla logiikalla KAIKKIEN muiden maailman maiden kieliopinnot on suunniteltu EPÄtavallisten opiskelijoiden tarpeisiin!!?? ;-)
Ja epätavalliset ovat tavallisia ja tavalliset epätavallisia :)
Pakkoruotsilogiikkaa ;)
Selittäisitkö sitten, miksi ennen luettiin jopa 4 vierasta kieltä omaa äidinkieltä, ja silti Suomella meni paremmin kuin koskaan. Olisi mielenkiintoista saada kuulla teiltä "kieliaktiiveilta" selitys tähän. En ole pyynnoistä huolimatta sitä koskaan teiltä saanut. Ja kun tunnutte tietävän kielenoppimisesta kaiken, luulisi teillä olevan tähänkin vastaus.
Jotkut lukivat ennen, jotkut lukevat edelleen neljää vierasta kieltä. Kyse on aina ollut pienestä humanistisesta ryhmästä.
Koulutustaso on noussut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Yhä useampi menee lukioon, ammattikoulustakin mennään korkeakouluihin. Lahjakkuusprofiilit korkeammassa opiskelussa ovat erilaisia kuin ennen, enemmän tekniikkaa ja vähemmän kieliä.
Kielistä ei lukion päättyessä saa lisäpisteitä haettaessa eteenpäin. Sen sijaan ainereaali vaatii huomattavasti enemmän panostusta kuin aikaisemmin. Niissä aineissa, jotka kirjoitetaan, joudutaan lukemaan paljon useampia syventäviä kursseja kuin ennen. Tämä on luonnollista, koska näitä koetuloksia voidaan sitten käyttää korvaamaan pääsykokeita.
Asiaosaamisen tarve eri aloilla lisääntyy, samalla työtavat ja niiden vaatimat taidot muuttuvat. Tarvetta on lähinnä huomattavasti aikaisempaa sujuvammalle englannille jo opintojen alussa ja sitten työelämässä.
"Jotkut lukivat ennen, jotkut lukevat edelleen neljää vierasta kieltä. Kyse on aina ollut pienestä humanistisesta ryhmästä."
Kyse ei ollut pienestä humanistisesta ryhmästä, vaan ryhmästä, jossa suurin osa meni kaupalliselle tai tekniselle alalle.
Ja jos tänä päivän ei kyetä järjetämän kielten opiskelun monipuolisuutta, niin se on silloin iso vahinko ja puute, koska kielten osaamisen tarve ei koskaan muutu. Se on niitä harvoja asioita tässä maailmassa, jotka pysyvät.
"Jotkut lukivat ennen, jotkut lukevat edelleen neljää vierasta kieltä. Kyse on aina ollut pienestä humanistisesta ryhmästä."
Jeesus näiden pönttöfennuleiden yleistyksiä!
Vai pieni ryhmä humanisteja lukee kieliä? Tällaista sitten lauotaan, kun mistään ei mitään tiedetä, paitsi se, että koulunkäynti ei kiinnosta, matikka on perkeleestä ja kielet syvältä. Hyvin menee tukien varassa muutenkin.
Oikeassa elämässä esim. kaupallisessa koulutuksessa luetaan useita kieliä. Samoin tehdään monella muullakin sektorilla, sillä kielet ovat kommunikoinnin välineitä. Teknisellä puolella menisi paremmin jos kieltenosaamiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Sama koskee lainoppineita. Nyt moni teknisen puolen osaaja parantelee ruotsiaan ja saksaansa sekä opettelee viroa, sillä työt ovat muuttaneet pois Suomesta.
Tietenkin, jos ei ole kommunikoitavaa, ts. mitään osaamista, ei niillä kielilläkään ole väliä. Se on fennulin paradoksi. Kun ei mitään osaa, ei kannata opetellakaan.
Sitten kyse on ryhmästä, joka ei ole joutunut käymään karsintaa mennessään jatko-opintoihin. Mitään tilastoissa näkyvää ryhmää nimittäin tuo kuvaus ei edusta.
Jos joskus suomalaiset kesimäärin lukivat neljää vierasta kieltä ja sen jälkeen jatkoivat insinööreiksi, niin meillähän on ollut maailmaennätys sekä kielitaidossa että kielitaitoisissa insinööreissä. ;)
Koulussa neljän kielen lukeminen ei tarkoita, että osaat lopun elämäsi 4 kieltä sujuvasti. Koulu antaa hyvän pohjan ja valmiudet opiskella kieliä myöhemmin. Jos tätä pohjaa ei luoda jo kouluaikana, se vaikeuttaa kielten omaksumista myöhemmin.
Suomessa on tässä suhteessa aina ollut asiat hyvin:. Ja meillä on ennen kaikkea pätevät, koulutetut opettajat, mikä ei ole ollut itsestänselvyys esim. kaikissa Euroopan maissa.
Euroopassa vieraita kieliä yläkoulussa luetaan keskimäärin 1-1,9. Suomessa vastaava luku on 2,2, mutta siinä on pakkoruotsi mukana.
Missään ei ole yleisenä saati pakollisena kolmen tai neljän vieraan kielen osaamista - miksikö, koska se olisi turhaa ja veisi vain muun osaamisen mennessään.
Jos meillä halutaan laajempaa kielivarantoa, se onnistuu vain pakkoruotsin purkamisella.
Muuten vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan viisi vuotta tutkinnon jälkeen työelämässä olleiden ekonomien mielestä yliopistossa on liikaa ruotsia on liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Siis eivät edes ekonomit, joiden kohdalla pakkoruotsia on hehkuteltu pohjoismaisen liike-elämän kielenä, tunnu tarvitsevan sitä.
Missään ei tietenkään ole 3 tai 4 vieraan kielen pakkoa, ja kukaan ei ole niin väittänyt, et tajunnut pointtia ollenkaan. Pointti oli se, että HUOLIMATTA pakkoruotsista, Suomessa on aina luettu poikkeuksellisen paljon kieliä. Se ei ole lannistanut ketään, vaan olemme poikkeuksellisen monipuolisia kielitaidossamme.
Eli ei kannata kieltää ja vähätellä oman maan kielten opstuksen hyviä puolia noin ärhäkkäästi, niistä kannattaa olla ylpeä :)
"Missään ei ole yleisenä saati pakollisena kolmen tai neljän vieraan kielen osaamista - miksikö, koska se olisi turhaa ja veisi vain muun osaamisen mennessään."
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta jos Suomen tulevaisuus on tuollaisten tollojen varassa, niin lienee parempi nauraa Suomesta muuton jälkeen.
Jälleen iski fennulin paradoksi: Kun ei osaa mitään, ei kannata opetellakaan. Kyllä äitee sitoo kengännauhat jatkossakin.
Äärifenno haluaa aina kaikessa MINIMIN: eli kun EU:n mininmi on 2 kieltä, niin äärifenno haluaa sen. Äärifenno ei iloitse siitä, että Suomi on Luxembourgin ohella ainoa maa, jossa on yleisesti luettu 3 kieltä - ja menestytty siitä huolimatta! Äärifenno vetää rekeä taaksepäin minkä jaksaa, "englanti riittää" on äärifennon motto, vaikka kaikki faktat puhuisivat sitä vastaan.
Niin miettikää nyt, mihin seuraan yritätte Suomea saada:
Luxemburg on kaupunkivaltio, joka joutuu nojaamaan ympäröivien maiden tukeen niin kattavan koulutuksen järjestämisessä kuin verkostoitumisessa (kuten Islanti nojaa Skandinaviaan), sillä OMA YLIOPISTO SAATIIN VASTA MUUTAMA VUOSI SITTEN. Siellä ei vieläkään ole kattavaa tarjontaa, vaan ainoastaan kieliä ja oikeustiedettä!
Pikkuruisessa Luxemburgissa siis useimmilla oppilailla on kolme vierasta kieltä, MUTTA kaksi niistä on lähellä alueen omaa äidinkieltä.
Englanninkielinen wikipedia kertoo, että "Proficiency in all three languages is required for graduation from secondary school, but half the students leave school without a certified qualification, with the children of immigrants being particularly disadvantaged." Siis yläkoulun päättävien kokeiden läpäisy edellyttää kolmen kielen kirjoittamista, mutta puolet opiskelijoista jättävät koulun ilman tätä virallista päättötodistusta, maahanmuuttajien ollessa erityisen huonossa asemassa.
ILOITSEN siitä, ettei luxemburgilaisilla sentään ole virkapakkokieltä, sillä he suorittavat korkeakoulututkintonsa naapurimaissa.
"Niin miettikää nyt, mihin seuraan yritätte Suomea saada:"
Yritätte saada???? Mehän vain kerromme, miten Suomessa ON OLLUT ja miten Suomessa ON MENESTYTTY tällä konseptilla, jossa kieliä on voinut valita vapaasti jopa 4-5! Ja olemme menestyneet tällä konseptilla ja oikeasti oppineet kieliä! Keski- ja Etelä-Euroopassa on edelleen huomattavan paljon enemmän kielitaidottomia kuin Suomessa (Italia, Espanja, Ranska....).
Suomessa on menestytty, koska englanti on riittänyt. Mutta jatkossa ei voida enää panostaa turhaan pikkukieleen alakoulusta yliopistoon vaan sen tilalla on saatava lukea valinnainen kieli, jotta saadaan kielivarantomme lavenemaan.
Osmo Soininvaara kirjoitti:
Kun raudan tuottamisesta on siirrytty sisällön tuottamiseen, pienen kielialueen rasitteet korostuvat.
Olennaista on, että hyvällä insinööriosaamisella pärjäsi ennen, mutta ei pärjää enää. Hyvä insinööriosaaminen on edelleen edellytys menestykselle, mutta yksin se ei enää riitä. ---
Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä. Ovat siis kahta kieltä opiskeltuaan yhtä ummikkoja kuin mitään kieliä opiskelematon englantilainen tai jenkki.
>>Suomessa on menestytty, koska englanti on riittänyt>>
Sulla ei sitten taida olla kovin kummosta kokemusta siitä, mitä Suomen liike-elämän pyörittäminen vaatii.
Se olikin Osmo Soininvaaran blogiteksti ja hänen näkemyksensä kannattaa ottaa vakavasti.
"Äärifenno ei iloitse siitä, että Suomi on Luxembourgin ohella ainoa maa, jossa on yleisesti luettu 3 kieltä - ja menestytty siitä huolimatta!"
Äärisveko ja svekomielinen neffe puhuvat tyytyväisinä kolmesta kielestä, mutta jättävät mainitsematta vaatimuksensa, että yhden on aina oltava pikku kieli ruotsi, jolla ruotsalaisetkaan eivät pärjää maailmalla. Svekot haluavat tunkea kaikki viisi miljoonaa fennoa kahden piku kielen häkkiin. Mistä syystä? Pelkästä kateudesta, siitä, että fennojen enemmistö voisi vapautua pakkoruotsiriesasta ja keskittyä pikkukieli ruotsin sijasta merkittävämpään kieleen, vaikka saksaan, ranslaan, espanjaan tai venäjään.
Asseri Joutsimäelle ruotsinkielinen virkamies paljasti sen, että ruotsinkieliset eivät muka selviä Suomessa ilman enemmistön pakkoruotsia: “Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.” Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 http://www.pakkoruotsi.net/rkp.shtml
”Suomessa on menestytty, koska englanti on riittänyt.”
Suomessa on menestytty, koska englanti nimenomaan ei ole riittänyt. Englannin osaaminen on vähän kun oman pyllyn pyyhkimisen osaaminen. Muu taito tuo sitten jo hyötyä.
Esim. keskitetyissä yliopistoissa on yhteinen kieltenopetus niin humanisteille, valtiotieteilijöille, juristeille, insinööreille, ekonomeille ja muilla yliopistoon kuuluville.
Paletista löytyy ainakin ruotsi, suomi, englanti, saksa, ranska, italia, espanja, venäjä, kiina ja latina.
Näistä ei todellakaan riitä kahden kielen opiskelu jos haluaa valmistua joksikin. Ihan vain tiedoksi fennuleille.
Kuten ystäväni joskus opasti erästä fennulia: Älykkyydelle ei ole olemassa korviketta, mutta auttaa vähän jos ymmärtää olla hiljaa. Suosittelen. Koko keskustelu on jälleen tyyppiesimerkki siitä, että fennulin kanssa ei kannata keskustella. Se ei osaa, se ihmettelee ”täytyykö faktan olla totta”, se ei opi, ei osaa eikä ymmärrä. Sillä ei ole minkäänlaista nykyisyyttä, eikä tulevaisuutta.
Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) on toivonut, että pakkovirkaruotsista luovuttaisiin, koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia: "--- Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi."
Kieltenopetuksen resursseja ei tule ohjata pakolliseen ruotsiin vaan vapaasti valittuihin kieliin. Näin saadaan se tavoiteltu laaja kielivaranto.
"koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia"
Aivan. Fennulin paradoksi: Kun ei osaa mitään, ei kannata myöskään opetella.
Ettekö te taliaivot ole huomanneet, että jopa sekalaiset bushmanit ohittavat teidät oikealta, vasemmalta, yläpuolelta ja jopa alapuoleltakin? Vittu, että olette bunkkuja.
P.S. Kerta kaikkiaan on kaksi sanaa, joten hiothan edes sitä suomenkieltäsi – pönttö.
Jos sinulla ei ole muuta perustetta pakkoruotsille kuin tuo äksy asenteesi, niin voi voi.
Auta minua ymmärtämään sinua, vastaa:
Mikset voi kunnioittaa sitä, että omastasi eroavat perheet saisivat valita itselleen ja lapsilleen ne kielet, jotka heidän mielestään ovat tärkeitä? Miksi kielivapauden epääminen muilta on sinulle niin tärkeää?
Mitä vahinkoa sinun mielestäsi olisi, jos osa lapsista ja nuorista lukisi ruotsin sijaan saksan tai ranskan tai espanjan tai venäjän? Tai vaikka arabiaa, jos perhe tulee islamilaisesta kulttuurista?
"Pakkoruotsi"?
Tässä keskustellaan kieltenopiskelusta ja siitä, onko se vain älykkäiden etuoikeus. Tämän ketjun perusteella voi tulla vain yhteen tulokseen: Se ei ainakaan ole fennuleiden asia. Ei riitä kielipää, äly eikä mikään muukaan. Parempi lähettää Lemminkäiselle tientäytteeksi, tosin ei menesty siinäkään.
Toinen juttu "Se olikin Osmo Soininvaaran blogiteksti ja hänen näkemyksensä kannattaa ottaa vakavasti."
Miksi ihmeessä? Kyseessä on vanha ruttuinen ja läpeensä vittumainen vihreäksi naamioitunut kommunisti joka ei ole päivääkään tehnyt töitä. -> Lemminkäiselle veronmaksajien piikistä mars, mars moinen turhake.
Euroopassa vieraita kieliä yläkoulussa luetaan keskimäärin 1-1,9. Suomessa vastaava luku on 2,2, mutta siinä on pakkoruotsi mukana.
Missään ei ole yleisenä saati pakollisena kolmen tai neljän vieraan kielen osaamista - miksikö, koska se olisi turhaa ja veisi vain muun osaamisen mennessään.
Jos meillä halutaan laajempaa kielivarantoa, se onnistuu vain pakkoruotsin purkamisella.
Vastaava pakkosuomi purettiin jo Ahvenanmaalta, koska se söi saaren nuorison muun kielitaidon. Ovatko ahvenanmaalaiset tyhmiä? Eikö riitä äly, kielipää eikä mikään muukaan?
Ovatko erityisesti ruotsalaiset tyhmiä, kun heillä on englannin ohella vain yksi vapaasti valittava vieras kieli, josta voi vielä saada vapautuksen? Eikö riitä äly, kielipää eikä mikään muukaan?
Ovatko eurooppalaiset tyhmiä, kun lukevat vähemmän vieraita kieliä kuin suomalaiset? Eikö riitä äly, kielipää eikä mikään muukaan?
Ovatko kaikki maailmassa tyhmiä, kun lukevat vähemmän vieraita kieliä kuin suomalaiset eikä missään ole meidän pakkoruotsimme kaltaista järjestelyä? Eikö riitä äly, kielipää eikä mikään muukaan?
Eurooppalaiseksi tavoitteeksi nostettu kahden vieraan kielen opiskelu ja vielä itselle mielekkäiden kielten opiskelu on se järkevä ja älykkyyttä kunnioittava lähtökohta niin muille kuin meille.
"Ovatko eurooppalaiset tyhmiä, kun lukevat vähemmän vieraita kieliä kuin suomalaiset? Eikö riitä äly, kielipää eikä mikään muukaan?"
En tiedä ovatko tyhmiä, mutta kielitaitodttomia ovat olleet. Ja sinä oikein toivomalla toivot, että meistäkin olisi tullut täysin tumpeloita vieraissa kielissä!
Asuin 90-luvulla Italiassa ja Ranskassa. Siellä kukaan ei osannut englantia eikä muitakaan kieliä. Minulla puolestaan oli hyvä englannin,. ruotsin ja ranskan taito. Kiitos koulujärjestelmämme!
Sinä ja muut tämän palstan jankkaajat olette uhkä Suomen kielen opetukselle ja koko liike-elämällemme, vähättelevällä ja latistavalla asenteellellanne. Haluatte meidän taantuvan niiden maiden tasole, jotka vasta hiljattain ovat alkaneet panostaa omaan kielenopetukseensa. Asianhan on juuri päinvastoin, he ottavat mallia onnistuneesta kielten opetuksestamme, joka tuottaa tulosta.
Lopettakaa hölmöläisen jankkaaminen siitä, että meidän on tehtävä kuten muut, jos kerran siihen ei ole mitään syytä! Ja nyt EN puhu pakkoruotsista ollenkaan, vaan kielenopetuksestamme yleensä.
Kirjoituksistanne voisi päätellä, että olette n. 20-vuotiaita, mutta tiedän, että ette ole, olette keski-ikäisiä, ja siksi kommenttinne ovat käsittämättömiä. Niistä puuttuu tietämys siitä mitä on ollut ennen ja sen suhteuttaminen nykyaikaan.
Sinulle kaikki maailman maat ovat maita, jotka "vasta hiljattain ovat alkaneet panostaa omaan kielenopetukseensa" ja miksi - koska heillä ei ole hyödytöntä pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon!
Voin vakuttaa, että nuo maat myös pysyvät luokittelussasi maina, jotka eivät sittenkään panostaneet omaan kielenopetukseensa, koska ei niissä tule jatkossakaan olemaan pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon.
Logiikkaa, kiitos!
Eli ts. se, että esim. Ransakssa, Espanjassa ja Italiassa on vasta hiljattain alettu panostaa kouluaisten kielitaitoon, johtuu sekin pakkoruotsista, jota heillä ei ollut :):):) Päivän paras, kiitos :):):)
..heh...pussiin puhui aika lahjakkaasti itsensä...toi oli tosiaan kuin jostain helppoheikkisketsistä, täyttä puutaheinää....:)