Haluaisin kuulla muidenkin tarinoita rakkaudesta ja sen löytämisestä!
Minun on lyhyesti tällainen:
Tapasimme tämän erään kanssa Kun olin 16. Jo ennen kuin näin hänet voin vannoa että tiesin että hän tuli sisään sukulaisilleni. En ollut ennen häntä tavannut mutten kokopäivä pystynyt olemaan kaukana hänestä! Ihan kuin magneetti olisi vetänyt meitä. Juttelimme kokopäivän ja parin kuukaudenpäästä tapasimme sattumalta uudestaan .vaihdoimme numeroita ja vaikkka asummekin kaukana toisistaan aloimme nähdä aina kun olimme samassa kaupungissa. Molemmat aina kierteli ja kaarteli viesteissä tapaamisia sovittaessa mutta kahdestaan juttu luisti. No minä kun olen nopea toimimaan ja kova analysoimaan aloin toteuttamaan tapaani ja pian olin varma että hän ei ole edes kaverina kiinnostunut vain säälistä on kanssani mutta en kyennyt lopettamaan kahvittelujamme. Aikaa kului ja yritin kaikkeni etten olisi enään ihastunut (paitsi etten kyennyt olemaan näkemättä häntä) ja monesti vakuuttelin kaikille etten enään hänestä pidä edes. Mutta en pystynyt huijaamaan ketään koska aina kun hänen nimi mainittiin sytthyi hymyni kuin lamppu. Nyt hän tietää tunteistani ja minä hänen ja olen onneni kunkuloilla. Olen 4vuotta yrittänyt unohtaa hänet mutta en kyennyt edes muutamaksi päiväksi unohtamaan. Ja nyt menemme yhdedsä eteenpäin.
Minun on lyhyesti tällainen:
Tapasimme tämän erään kanssa Kun olin 16. Jo ennen kuin näin hänet voin vannoa että tiesin että hän tuli sisään sukulaisilleni. En ollut ennen häntä tavannut mutten kokopäivä pystynyt olemaan kaukana hänestä! Ihan kuin magneetti olisi vetänyt meitä. Juttelimme kokopäivän ja parin kuukaudenpäästä tapasimme sattumalta uudestaan .vaihdoimme numeroita ja vaikkka asummekin kaukana toisistaan aloimme nähdä aina kun olimme samassa kaupungissa. Molemmat aina kierteli ja kaarteli viesteissä tapaamisia sovittaessa mutta kahdestaan juttu luisti. No minä kun olen nopea toimimaan ja kova analysoimaan aloin toteuttamaan tapaani ja pian olin varma että hän ei ole edes kaverina kiinnostunut vain säälistä on kanssani mutta en kyennyt lopettamaan kahvittelujamme. Aikaa kului ja yritin kaikkeni etten olisi enään ihastunut (paitsi etten kyennyt olemaan näkemättä häntä) ja monesti vakuuttelin kaikille etten enään hänestä pidä edes. Mutta en pystynyt huijaamaan ketään koska aina kun hänen nimi mainittiin sytthyi hymyni kuin lamppu. Nyt hän tietää tunteistani ja minä hänen ja olen onneni kunkuloilla. Olen 4vuotta yrittänyt unohtaa hänet mutta en kyennyt edes muutamaksi päiväksi unohtamaan. Ja nyt menemme yhdedsä eteenpäin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.