paniikki epilepsiasta

Nimim jjjjjjjjjjjjjjj, epilepsia ja keliakia ovat kaksi eri asiaa.

oho kirjoitin jossain kohassa vähän hassusti mut kait sait selvää mitä tarkoitin. en ole kokeillut no pastaa syön tosi harvoin leipää nyt tulee syötyä joka aamu ei tässä nyt olla mitään vauvaa hankkimassa mutta suunnittellaan jos joskus saisi. Mut just tuo pelko että tuleeko vauvasta erilainen jne.. vituttaa kyllä kun joutuu niitä syömään ja tuota kohtauksia ei nyt oo ollu mitä oon kuullu että että 90% ovat täys terveitä kuitenkin on sellainen pieni pelko päällä jos siitä oikeesti tulee sairas ja syön kaks illalla ja yks aamulla. On kyl tää epilepsia ärsyttävä sairaus kun pitää kaikki miettiä etukäteen. Onko sulla lapsia? että voitko kertoa kokemuksista jos viitit

Niin kait pitää kysyä jotenkin niin ärsyttää tälläinen sairaus just kun haluut perustaa perheen muta pitää miettii etukäteen kaikki asiat vaikka epilepsia sairastavat voivat elää normaalia elämää kuitenkin välillä on hankalaa..Niin ei varmasti oisi estettä mut kyl ne aina mainitsee että et siinä riskinsä ja mitä oon kysyeilly lääkäreiltä ja tuota lukenut paljon tietoja tästä sairaudesta niin lukee että noin 90 % lapsesta tulee terve. Eihä se oo hyvä ajatella negatiivisesti että kyllähän lääkäri antaa hyviä neuvoja. Mun miehen äiti sairastaa kanssa epilepsiaa mut kuitenkin on saanu kaks tervettä poikaa.Kait täs pitää ajatella positiivisesti että kyllä mekin saahan perheen pystyyn kunhan huolehtii itestään eiköhän hyvin menee eihä me olla mitään kehitysvammaisia. eletään kuten muutkin ihmiset meillä vaan pitää suunnitella etukäteen jos meinaa perhettä perustaa..
Ja kirjoitin tuon tekstin vähän hassusti mut kait sä selvää sait.

Mun mielestä ainakin voit hyvässä hoidossa hankkia lapsen. Vaadit ultrat ja lisäkäynnit jos vointi on sellanen ja yleensäkin ensi synnyttäjiä seurataan tarkemmin jos on joku perussairaus. Mun poiika syntyi epilepsia kohtauksista huolimatta melko terveenä. Sillä oli pieni reikä sydämessä mutta ei muuta ja tuokin on vissiin jostain ihan muusta kuin epilepsiasta. Kyllähän riskit kannattaa vakavasti ottaa mutta hyödyt ja haitat punnita. Muistaa se että vaikka oisit kuin terve saatat saada vammaisen lapsen. Synnytyskn voi mennä pieleen ja lapsi vammautua siinä. Yleensä lapsi syntyy ihan terveenä.toki voi olla kohonnut riski epilepsiaan varsink i n jos sulla geneettinen epilepsia

tyttö-90 kirjoitti:

Niin kait pitää kysyä jotenkin niin ärsyttää tälläinen sairaus just kun haluut perustaa perheen muta pitää miettii etukäteen kaikki asiat vaikka epilepsia sairastavat voivat elää normaalia elämää kuitenkin välillä on hankalaa..Niin ei varmasti oisi estettä mut kyl ne aina mainitsee että et siinä riskinsä ja mitä oon kysyeilly lääkäreiltä ja tuota lukenut paljon tietoja tästä sairaudesta niin lukee että noin 90 % lapsesta tulee terve. Eihä se oo hyvä ajatella negatiivisesti että kyllähän lääkäri antaa hyviä neuvoja. Mun miehen äiti sairastaa kanssa epilepsiaa mut kuitenkin on saanu kaks tervettä poikaa.Kait täs pitää ajatella positiivisesti että kyllä mekin saahan perheen pystyyn kunhan huolehtii itestään eiköhän hyvin menee eihä me olla mitään kehitysvammaisia. eletään kuten muutkin ihmiset meillä vaan pitää suunnitella etukäteen jos meinaa perhettä perustaa..
Ja kirjoitin tuon tekstin vähän hassusti mut kait sä selvää sait.

Lue lisää

Jep, 90 prossaa on aika hyvin, eikä se terveilläkään ole sata, kuten sairaanhoitaja91 sanoi. Mun mielestä riski ei vaikuta erityisen suurelta

Niin unohin kysyä. eli siis minä joka haluan lapsen yli kaiken oon kyllä puhunnu hänelle tästä paljon ja hän jotenkin vierasta sitä sanaa vähä harmittaa hän on siis 31 vuotias ja oon miettiny miksi hän ei haluaa puhua siitä .. onhan meillä on ollu riitoja siitä vauva hommasta tai sit olen liikaa jankuttanu siitä hän ei vaan ymmärrä että mul on vähän stressiä ja olen lukennut että mulla menkat loppuu alle 40 mikä harmittaa:( vaikka on mul on 4 vuotta aikaa et kerkeen hankkia. No sitten sanoin sille miksi ei voida puhua niin hän sanoi et joku päivä ja et ollaan työttömiä ja sanoin että niin tulee olemaan vähän tiukkaa mutta ei voi mitään ettei ooo töitä että pitkääkö haaveista luopua no mä vähä suutuin sit haän yht äkkiä sanoi ai etkö haluaa et painostaako häntä liikaa.. kun jankutan siitä liikaa. Hän ei vaan ymmärrä että naiselle on tärkeetä saaha vähän nuorempana ainaskin mulle ja kun tää sairaus sillo ku meillä ei oo ollu riita et on ollu mukavia hetkiä hän yhtä äkkiä sanoi että hän haluaa perhettä mikä tuntui hyvältä sit mä kysyin että pelkäätkö et vien lapsen pois jos tulee ero sanoi et kyllä mut en ymmärrä miksi nii ajattele kun kuitenki haluan olla hänen kanssa ja oo tosissani hänen kanssa että en ehottaisi tämmöistä et se on kuitenki iso juttu et painostaako häntä liikaa. pitkääköhän mun odottaa että hän itse ehdottaa sen..