Oletko lyönyt ihmistä? Oliko sinua heikompi hän?

MeTeHe

Vastaa venkoilematta!
Vaikka @hunksz on p.ska tyyppi muuten, niin uskon hänen olevan väkivallaton - hamaran kanssa heilujasta en menisi takuuseen

36

225

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Koska nimmariani taas houkutellen kaivataan.
      Typerän ihmisen aloitukseen....
      -
      Minä olen lyönyt paljonkin ihmisiä.
      Pieniäkin läimäytellyt.
      -
      Houkuttelusta huolimatta, en ala näyttelemään, kuten jotkut toiset.
      Minä olen hellä ja lämpöinen mies.
      Mutta ainoastaan jos minut ansaitaan.

      H.

      • MeTeHe

        Hehe ☺
        @hunksz on p.ska tyyppi, joka vastasi "Typerän ihmisen aloitukseen...."


      • tuttu.tapa

        Oot hunks hellä ja lämpönen just niin kauan kun esm. nainen tekee niin kuin määräät.


    • No en täysillä koskaan, sipaisten hipaisten ja selkään taputellen kylläkin. Mitä herra Hoohon tulee niin hänhän on ihana, kui ihana vois olla väkivaltainen, ei ummarra.
      Hamaroiden en ole nähnyt heiluvan.
      Olikohan venkoilua.

      • MeTeHe

        @rosaliin
        Vihastuneenako löit "sipaisten hipaisten ja selkään taputellen" ?


      • MeTeHe kirjoitti:

        @rosaliin
        Vihastuneenako löit "sipaisten hipaisten ja selkään taputellen" ?

        En toki, luotan hyvää ja kaunista tekeviin käsiini.
        Vihastumiset purkautuu muita teitä.


      • MeTeHe
        rosaliiin kirjoitti:

        En toki, luotan hyvää ja kaunista tekeviin käsiini.
        Vihastumiset purkautuu muita teitä.

        @rosaliin
        Nyt voisin saivarrella ja pilkkua fiilata. Logiikka ontuu. Ja taidan niin fiilaillakin hyvin vuoksi.
        Kysymys: Oletko lyönyt ihmistä?
        @rosaliin vastasi: "No en täysillä koskaan, sipaisten hipaisten ja selkään taputellen kylläkin.
        --> Siis myönnät kylläkin lyöneesi, mutta et täysillä koskaan.
        Kysymys: Vihastuneenako löit "sipaisten hipaisten ja selkään taputellen" ?
        @rosaliin vastasi: "En toki, luotan hyvää ja kaunista tekeviin käsiini. Vihastumiset purkautuu muita teitä."
        TÄH?
        Sanan säilän kauttako purkautuu vihastumiset? Miksi, tunnustat lyöneesi mutta ei täysillä koskaan?


      • MeTeHe kirjoitti:

        @rosaliin
        Nyt voisin saivarrella ja pilkkua fiilata. Logiikka ontuu. Ja taidan niin fiilaillakin hyvin vuoksi.
        Kysymys: Oletko lyönyt ihmistä?
        @rosaliin vastasi: "No en täysillä koskaan, sipaisten hipaisten ja selkään taputellen kylläkin.
        --> Siis myönnät kylläkin lyöneesi, mutta et täysillä koskaan.
        Kysymys: Vihastuneenako löit "sipaisten hipaisten ja selkään taputellen" ?
        @rosaliin vastasi: "En toki, luotan hyvää ja kaunista tekeviin käsiini. Vihastumiset purkautuu muita teitä."
        TÄH?
        Sanan säilän kauttako purkautuu vihastumiset? Miksi, tunnustat lyöneesi mutta ei täysillä koskaan?

        Logiikkani ei enää vain onnu vaan se on kaatunut jo aika päiviä sitten, mutulla vaan menen ja sekin on täynnä tyhjiä aukkoja.

        Lyömisen aattelen käteen liittyväksi, ja käytän käsiäni parempaan kun johonkin hosimisen tai huitomiseen, koskaan en osuisi kohteeseen koska en edes halua menetelmää käyttää asioiden ratkaisemiseen, ei kait sitä kukaan huvikseen. No, ehkä jossain urheilulajeissa...
        En voi edes kehua tuota sanan säilääni vaikka sitä käytänkin tarpeen vaatiessa.
        Ja kaiken kukkuraksi olen ilmeisesti antanut väärän tunnustuksen yhdestä tosi hyvästä kaveristani, jos asia näin tarkkaan tutkitaan ja tulkitaan. Eihän tällä palstalla saisi näin leveäperäisesti edes vastailla.


      • MeTeHe
        rosaliiin kirjoitti:

        Logiikkani ei enää vain onnu vaan se on kaatunut jo aika päiviä sitten, mutulla vaan menen ja sekin on täynnä tyhjiä aukkoja.

        Lyömisen aattelen käteen liittyväksi, ja käytän käsiäni parempaan kun johonkin hosimisen tai huitomiseen, koskaan en osuisi kohteeseen koska en edes halua menetelmää käyttää asioiden ratkaisemiseen, ei kait sitä kukaan huvikseen. No, ehkä jossain urheilulajeissa...
        En voi edes kehua tuota sanan säilääni vaikka sitä käytänkin tarpeen vaatiessa.
        Ja kaiken kukkuraksi olen ilmeisesti antanut väärän tunnustuksen yhdestä tosi hyvästä kaveristani, jos asia näin tarkkaan tutkitaan ja tulkitaan. Eihän tällä palstalla saisi näin leveäperäisesti edes vastailla.

        @rosaliin
        Tarkkana kuin porkkana on oltava.
        Seuraavaksi kysynkin sinulta: Joko olet lakannut hakkaamasta tosi hyvää kaveriasi?


      • MeTeHe kirjoitti:

        @rosaliin
        Tarkkana kuin porkkana on oltava.
        Seuraavaksi kysynkin sinulta: Joko olet lakannut hakkaamasta tosi hyvää kaveriasi?

        MeTeHe
        joskus muksin sitä oikein kunnolla sillä säilällä juuri, mutta onneksi uskoo vähästä ja sattuu mitä vaan, se tykkää musta kun hullu puurosta ja ihan yhtä paljon kun minä tykkään siitä. Kullan arvoinen semmoinen kaveri, varmaan sullakin semmoinen. Pidän nikistäsi. kuulostaa niin yhteisölliseltä.


    • ent.siivoojaparka

      En nyt pitkään aikaan ole lyönyt ketään, ihan siitäkin ymmärrettävästä syystä, että tässä ei ole ketään, jota lyödä.
      Kissaa potkaisin, mutta se oli vahingossa, eikä se potkaissut takaisin. Syyttäviä silmäyksiä sain ja hyvin mielenosoituksellisesti hyppi sivuttain kauemmaksi minusta kun yritin mennä pyytelemään anteeksi.
      En muista, että olisin ollut koskaan se, joka käy ensimmäisenä käsiksi toiseen. Itsepuolustuksena on joskus ollut pakko vähän taputella.

      • "ent.siivoojaparka"

        "Houkuttelusta huolimatta, en ala näyttelemään, kuten jotkut toiset."

        H.


      • MeTeHe

        @ent.siivoojaparka
        Tarkoitin ensimmäisenä lyömistä, mutta se jäi sanomatta aloituksessa.
        Itsepuolustus on eri asia. Tosin itse en kyennyt lyömään itsepuolustukseksi, kun minua lyötiin. Saattoi olla viisasta ja henkikultani säästävää ollakin mun lyömättä.


      • ent.siivoojaparka
        hunksz kirjoitti:

        "ent.siivoojaparka"

        "Houkuttelusta huolimatta, en ala näyttelemään, kuten jotkut toiset."

        H.

        En kai minä ole enää aikoihin yrittänytkään houkutella sinua minulle näyttelemään?


      • mitä.varten.olet
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        En kai minä ole enää aikoihin yrittänytkään houkutella sinua minulle näyttelemään?

        Olet kuitenkin?????


    • Olen kerran elämässäni huitaissut korvapuustin silloin murkkuikäiselle tyttärelleni, kun en saanut häntä vaikenemaan julkisella paikalla. Järkytyin, olin todella pahoillani ja häpeissäni. Pyysin anteeksi ja kerroin katuvani tosissani. Minä muistan tapahtuneen varmaan lopun ikää, mutta nuorena aikuisena tyttärelläni ei ollut minkäänlaista muistoa asiasta, kun juteltiin siitä. Naureskeli ja oli varma siitä, että oli ansainnut puustinsa. ;)

      • MeTeHe

        @optimisti-orvokki
        Lapset kyllä osaavat kaivaa verta nenästään niin lahjakkaasti varsinkin murrosikäisinä, että on ihme, kun niinkin usea on jäänyt henkiin.
        Ymmärrän, että sinusta tuntui pahalta, kun menetit vihasi kontrollin lyödessäsi. Minä olen rikkonut lasin, kun murrosiässä lapsi oikein krassasi viimeisen päälle. Harkiten ja vihan tunteeni halliten sen tein: valitsemani juomalasi oli särkymätöntä lasia mutta niin vain sirpaleiksi särähti, kun nakkasin sen kerrostalossa musiikkia täysillä soittavan ja kiljuen riitelevän lapseni huoneen oveen. Ei ole hän vielä perheellinen 40-vuotias, että ymmärtäisi ja myöntäisi oman osuutensa tapahtuneeseen, Noottia vain olen saanut kauheudestani.


      • Kiitos tarinastasi, MeTeHe. Se nosti mieleeni vanhan muiston, kun minun teki mieleni heittää olohuoneessa joku kädessäni ollut esine ison ikkunan läpi niin, että sirpaleet olisivat sinkoilleet äänekkäästi ja näyttävästi. Tajusin samaan aikaan, millaisia seuraamuksia tempulla olisi ollut. - Aviomiehelläni taisi olla osuutta paineen ja negatiivisten tunteiden kehittymisessä. Yleensä keskustelimme asioista rauhallisesti perheen kesken, eikä niitä paineita usein syntynytkään. Halua aiheuttaa vahinkoa kotona, tai muuallakaan, en ole montaa kertaa kokenut. ;)


    • Vain pakon edessä, riittävän peloissani tai ärsytettynä.
      Viimeiseen kertaan on aikaa jo 27-vuotta.

      • MeTeHe

        @flegu
        "ärsytettynä"
        Ei ole pakon edessä ☺


      • MeTeHe kirjoitti:

        @flegu
        "ärsytettynä"
        Ei ole pakon edessä ☺

        Esmerkkejä. Pakon edessä tilanteessa jossa ei todellakaan pääse pois. Muutaman väistämisen jälkeen löin täysillä. Oli tuo viimeinen rettelö. Rystynen murtui.
        Ärsytettynä. Poikamiehen touhua. Puolituttu kaveri työnsi leukaansa eteen lausuen "lyö jos uskallat"! Tarvitseeko enempää yllyttää?
        Peloissani olen lyönyt ensiksi tilanteissa joissa lopputulos on ollut epävarma. Varsinkin sen jälkeen kun en osannut laskea kahteen.

        Poikamiesasuntoloissa ja -parakeissa ei voinut välttyä tilanteilta.


      • MeTeHe
        flegu kirjoitti:

        Esmerkkejä. Pakon edessä tilanteessa jossa ei todellakaan pääse pois. Muutaman väistämisen jälkeen löin täysillä. Oli tuo viimeinen rettelö. Rystynen murtui.
        Ärsytettynä. Poikamiehen touhua. Puolituttu kaveri työnsi leukaansa eteen lausuen "lyö jos uskallat"! Tarvitseeko enempää yllyttää?
        Peloissani olen lyönyt ensiksi tilanteissa joissa lopputulos on ollut epävarma. Varsinkin sen jälkeen kun en osannut laskea kahteen.

        Poikamiesasuntoloissa ja -parakeissa ei voinut välttyä tilanteilta.

        @flegu
        Totta, tilanteita, joissa lyö tai ajautuu tappeluun, on toisilla enemmän. Innokkuus puolestaan taitaa enemmän riippua luonteesta kuin isokokoisuudesta. Miesten välisiä nyrkkitappeluja. Harvat oma-aloitteisesti vahvemman kimppuun käyvät. Raukat rökittävät heikompiaan ja naisia.
        Et ole naistasi (vaimoasi) lyömällä opettanut tottelemaan etkä lapsiasi. Hyvä sinä!
        Sellainenkin perinne on elossa edelleen Suomessa, vaikkei sitä haluta myöntää.


      • MeTeHe kirjoitti:

        @flegu
        Totta, tilanteita, joissa lyö tai ajautuu tappeluun, on toisilla enemmän. Innokkuus puolestaan taitaa enemmän riippua luonteesta kuin isokokoisuudesta. Miesten välisiä nyrkkitappeluja. Harvat oma-aloitteisesti vahvemman kimppuun käyvät. Raukat rökittävät heikompiaan ja naisia.
        Et ole naistasi (vaimoasi) lyömällä opettanut tottelemaan etkä lapsiasi. Hyvä sinä!
        Sellainenkin perinne on elossa edelleen Suomessa, vaikkei sitä haluta myöntää.

        Väkivallan perinne! Kotiväkivaltaa näin riittävästi lapsuuteni kodissa. Isäni kannustamana harrastimme reipasta "ulkoilua" vuodenajasta riippumatta.
        Usein puukon vauhdittamana.
        Äitinikään ei ollut täysin avuton eikä syytön tapahtumiin. Aloitettuaan nalkutuksen humalaiselle ukolleen oli tietoinen, että jotain alkaa tapahtumaan. Usein isäni ei ollut riittävän humalassa mutta jos oli niin saattoi saada päähänsä valurautaisesta paistinapannusta.
        Viimein 18v veljeni tyrmäsi isäni ja sen jälkeen poistui välittömästi muutamaksi vuodeksi paikkakunnalta.

        Lähdin itse vapaaehtoisen intin jälkeen Ruotsiin.

        Jo varhain kypsyi päätökseni, etten missään tapauksessa halua, enkä suostu elämään samanlaista elämää. Vaikutti myös hidastavasti parisuhteeseen sitoutumiseeni koska halusin pelata "varman päälle".

        Ajatuskin naisen, kenen tahansa lyömisestä, on hurja. Jos olisin lyönyt vihapäissäni niin luita olisi särkynyt.

        Olen nähnyt yllättävää väkivaltaa aivan lähipiirissäni. Pitkäaikainen tuttavapariskunnan ollessa vieraanamme Espanjassa veti herra vaimoaan vasten kasvoja uhoten "kun minä lyön niin se koskee myös"!!!!!
        Koska rouva selvisi mustelmilla ja turvotuksella niin mielestäni voimankäyttö oli harkittua, eikä rouvan kertoman mukaan ensimmäistä kertaa.
        Olivat niin rakastuneita 6-kymppisiä!


      • MeTeHe
        flegu kirjoitti:

        Väkivallan perinne! Kotiväkivaltaa näin riittävästi lapsuuteni kodissa. Isäni kannustamana harrastimme reipasta "ulkoilua" vuodenajasta riippumatta.
        Usein puukon vauhdittamana.
        Äitinikään ei ollut täysin avuton eikä syytön tapahtumiin. Aloitettuaan nalkutuksen humalaiselle ukolleen oli tietoinen, että jotain alkaa tapahtumaan. Usein isäni ei ollut riittävän humalassa mutta jos oli niin saattoi saada päähänsä valurautaisesta paistinapannusta.
        Viimein 18v veljeni tyrmäsi isäni ja sen jälkeen poistui välittömästi muutamaksi vuodeksi paikkakunnalta.

        Lähdin itse vapaaehtoisen intin jälkeen Ruotsiin.

        Jo varhain kypsyi päätökseni, etten missään tapauksessa halua, enkä suostu elämään samanlaista elämää. Vaikutti myös hidastavasti parisuhteeseen sitoutumiseeni koska halusin pelata "varman päälle".

        Ajatuskin naisen, kenen tahansa lyömisestä, on hurja. Jos olisin lyönyt vihapäissäni niin luita olisi särkynyt.

        Olen nähnyt yllättävää väkivaltaa aivan lähipiirissäni. Pitkäaikainen tuttavapariskunnan ollessa vieraanamme Espanjassa veti herra vaimoaan vasten kasvoja uhoten "kun minä lyön niin se koskee myös"!!!!!
        Koska rouva selvisi mustelmilla ja turvotuksella niin mielestäni voimankäyttö oli harkittua, eikä rouvan kertoman mukaan ensimmäistä kertaa.
        Olivat niin rakastuneita 6-kymppisiä!

        @flegu
        "Jo varhain kypsyi päätökseni, etten missään tapauksessa halua, enkä suostu elämään samanlaista elämää."
        Näin olen ajatellutkin, että se vaatii tietoisen havahtumisen ja päätöksen. Kuten moni muukin toimintamalli, joka kotoa on ikäänkuin jo siirtynyt selkärankaan ja jatkuu ellei sitä tiedosta ja huonoksi totea ja lopeta.
        Pitävätkö hyvät päätökset sitten aina alkoholin vaikutuksen alaisenakin, sitä en raittiina tiedä.
        "rouva selvisi mustelmilla ja turvotuksella niin mielestäni voimankäyttö oli harkittua"
        Ei ikinä minun kanssani onnistuisi. Lääkäriin ja rikosilmoituksen tekoon menisin tällä järjellä. Mutta kai nainen on tuollaisessa tilanteessa aivan hukassa ja järjetön, kun rakkaus samalla korventaa rintaa.
        Se on kumma juttu, että pahat miehet viehättävät naisia enemmän kuin oikein kiltit. Joku eläimellinen luonnonvalinta, pahako antaa paremmat geenit jälkeläisille.


      • rtghjkpoikjh

        Onneksi tuolla pahalla tyylillä ei uroskaan enää selviä. Maailma on muuttunut niin monimutkaiseksi, että miehellä pitää olla älyä ja sosiaalisia taitoja. Nainen, joka tuollaisen väkivaltaisen hullun kelkkaan istuu on tuomittu loppuelämäkseen kurjuuteen. Nainen voisi muutenkin käyttää pikkasen järkeään, perillinen saattaa olla isänsä kaltainen, sitten on mukavaa!


    • MeTeHe

      Vihansa hallitseminen ja keskustellen erimielisyyksien selvittäminen olisi sivistyneen ihmisen merkki.
      Suomalaisten sivistys on vain pintakultaus, joka raaputtamalla rapisee.
      Miesten väliset tappelut ovat minulle tuntemattomia, koska olen nainen. Mutta veljeni sanoi, että naiset elävät pumpulissa verratuna miehiin väkivallan suhteen ja että jokaista miestä on lyöty. Hän taas ei ole tietoinen naisen kokemasta väkivallasta.
      Kauheasti kauhistellaan, miten joidenkin maiden ja kulttuurien miehet lyövät ja alistavat vaimojaan ja naisia yleensäkin. Tapahtuu sellaista Suomessa suomalaisten miesten toimesta edelleen ja enemmän kuin halutaan myöntää. Se perinne elää. Akkansa lyömistä ymmärretään Suomessa moukkien ja jopa tohtoriskoulutuksen saaneiden miesten taholla ja naistenkin.

      • akkamainenmies

        "Akkansa lyömistä ymmärretään Suomessa moukkien ja jopa tohtoriskoulutuksen saaneiden miesten taholla ja naistenkin."

        Kuinka noin sivistynyt ja herkkä "nainen" kirjoittaa noin rumasti naisista ?


      • MeTeHe
        akkamainenmies kirjoitti:

        "Akkansa lyömistä ymmärretään Suomessa moukkien ja jopa tohtoriskoulutuksen saaneiden miesten taholla ja naistenkin."

        Kuinka noin sivistynyt ja herkkä "nainen" kirjoittaa noin rumasti naisista ?

        Kokemuksen syvällä rintaäänellä tuon totuuden kirjoitan ja allekirjoitan.
        Ei sivistyneen ja herkän ihmisenkään täydy valehdella.


      • Lähiympäristössäni on melkoinen joukko koulutettuja ihmisiä, joista osa on läheisiä ystäviäkin. Kukaan heistä ei ole koskaan , ei ainakaan hiekkalaatikkovuosiensa jälkeen lyönyt ketään, eikä kukaan ole edes yrittänyt lyödä heitä. - Sama koskee kookkaita tai ainakin pitkiä miehiä. Kun pituus on kahden metrin huittuvilla, ei tarvitse ryhtyä uhoilemaan nyrkkien kanssa.

        Itse olen joutunut nuoruusvuosina pari kertaa kohtaamaan agressiivisen ja uhkaavasti käyttäytyvän nuorisoryhmän, joka on vaatinut rahaa. Hirvitti, kun taskussa ei sattunut olemaan yhtään "irtorahaa", enkä olisi missään tapauksessa uskaltanut ottaa lompakkoa esille.

        Kerran istuimme aviomieheni kanssa kalliolla Helsingissä ja lepäilimme kävelymatkan puolivälissä. Jouduimme luovuttamaan ja lähtemään liikkeelle, kun 10 - 13-vuotiaat pojat ryhtyivät hätyyttelemättä meitä. Uhosivat puhein vähän matkan päästä, käden ulottumattomissa ja jotkut heittelivät kiviäkin.

        Harmitti monestakin syystä, mutta totesimme, ettei meillä ollut yhtään hyvää vaihtoehtoa. Pojat näkivät miten paljon (väki)valtaa heillä oli käytettävissä, emmekä me aikuisina voineet heille mitään. Kyllä ketutti. Monestakin syystä. Minä olin kaiken lisäksi raskaana ja miestäni olisi voitu syyttää väkivallan käyttämisestä lapsia kohtaan, jos jotain ikävää olisi tapahtunut.


      • MeTeHe
        optimisti-orvokki kirjoitti:

        Lähiympäristössäni on melkoinen joukko koulutettuja ihmisiä, joista osa on läheisiä ystäviäkin. Kukaan heistä ei ole koskaan , ei ainakaan hiekkalaatikkovuosiensa jälkeen lyönyt ketään, eikä kukaan ole edes yrittänyt lyödä heitä. - Sama koskee kookkaita tai ainakin pitkiä miehiä. Kun pituus on kahden metrin huittuvilla, ei tarvitse ryhtyä uhoilemaan nyrkkien kanssa.

        Itse olen joutunut nuoruusvuosina pari kertaa kohtaamaan agressiivisen ja uhkaavasti käyttäytyvän nuorisoryhmän, joka on vaatinut rahaa. Hirvitti, kun taskussa ei sattunut olemaan yhtään "irtorahaa", enkä olisi missään tapauksessa uskaltanut ottaa lompakkoa esille.

        Kerran istuimme aviomieheni kanssa kalliolla Helsingissä ja lepäilimme kävelymatkan puolivälissä. Jouduimme luovuttamaan ja lähtemään liikkeelle, kun 10 - 13-vuotiaat pojat ryhtyivät hätyyttelemättä meitä. Uhosivat puhein vähän matkan päästä, käden ulottumattomissa ja jotkut heittelivät kiviäkin.

        Harmitti monestakin syystä, mutta totesimme, ettei meillä ollut yhtään hyvää vaihtoehtoa. Pojat näkivät miten paljon (väki)valtaa heillä oli käytettävissä, emmekä me aikuisina voineet heille mitään. Kyllä ketutti. Monestakin syystä. Minä olin kaiken lisäksi raskaana ja miestäni olisi voitu syyttää väkivallan käyttämisestä lapsia kohtaan, jos jotain ikävää olisi tapahtunut.

        @optimisti-orvokki
        Kuitenkin sitä perheväkivaltaa on. On paremmissakin perheissä.
        Se on epämiellyttävä asia ja tuntuu, että se halutaan lakaista maton alle. Siksi ei panosteta ehkäisevään työhön eikä väkivaltaa kokemaan joutuneiden tukemiseen ja jälkihoitoon.
        Juuri vastikään Suomi sai moitteita Amnestyltä.
        http://www.keskipohjanmaa.fi/uusimmat/406968/amnestyn-raportti-naisiin-kohdistuvan-vakivallan-kitkenta-riittamatonta-suomessa/e/cca04a64


      • MeTeHe kirjoitti:

        @optimisti-orvokki
        Kuitenkin sitä perheväkivaltaa on. On paremmissakin perheissä.
        Se on epämiellyttävä asia ja tuntuu, että se halutaan lakaista maton alle. Siksi ei panosteta ehkäisevään työhön eikä väkivaltaa kokemaan joutuneiden tukemiseen ja jälkihoitoon.
        Juuri vastikään Suomi sai moitteita Amnestyltä.
        http://www.keskipohjanmaa.fi/uusimmat/406968/amnestyn-raportti-naisiin-kohdistuvan-vakivallan-kitkenta-riittamatonta-suomessa/e/cca04a64

        Varmasti perheväkivaltaa on vielä monissakin perheissä. Olen kuullut, että uhrina voi olla myös mies, jota vaimo pahoinpitelee. Silloin tilanne on varmaan vielä vaikeampi, koska vaimo osaa usein käyttää myös sanan säilää miestä tehokkaammin.

        Itse en ole tavannut ketään perheväkivallan uhria, yhtä vierasta, yleisempään keskusteluun osallistunutta miestä lukuunottamatta. Hän kertoi vaimonsa tempuista, jotka jatkuivat kuulemma silloin tällöin edelleen niihin aikoihin. - En tiedä, miten tarina jatkui.

        - - -

        Nykyisin lapset voivat kannella pienimmästäkin ruumiilliseen kuritukseen tai väkivaltaan liittyvästä kuviosta, tai sellaisen uhastakin. Siinä vanhemmat voivat joutua kohtaamaan kohtuttoman hankalia tilanteita "rikollisina" pahantekijöinä, vaikka oikeasti ei olisikaan tapahtunut mitään sanallista rajojen asettelua enempää.

        - - -

        Ainoa kerta, kun mieheni nosti kättään uhkaavan näköisesti minua vastaan, päättyi kotonamme niin, että minä huomasin seisovani rivitalonaapurimme oven takana. Olin juossut ulos ovesta ja soittanut naapurin ovikelloa ennen kuin ehdin ajatella yhtään mitään. - Sekä minua, että ulko-ovelle tullutta miestäni hävetti. Minua jo naurattikin vähän, kun naapurin isäntä tuli ovelle ja hänelle piti kertoa, mitä oli tapahtunut. Kukaan meistä ei siinä vaiheessa voinut kuvitella, että ilmassa olisi ollut mitään todellista uhkaa.


    • Lapsena tappelin vuotta nuoremman veljeni kanssa. Minulla on äkkipikainen luonne, ihme kun hän selvisi vammoitta. Heitin mikä käteen sattui. Olen tasaantunut vanhemmiten. Lapsiani en lyönyt ikinä, vaikka olisi joskus ollut aihetta. Ennevanhaan sai selkään aika vähästä, nykyisin sellaisesta kurituksesta otettaisiin lapset huostaan, koulussakaan ei saa edes taluttaa häirikkö oppilasta luokasta.
      Sen verran pahalla muistan selkäsaunat että en jatkanut perinnettä omiin lapsiin. Ei siitä traumoja tullut, piiska oli lähes joka talon ovenkarmissa lapsille pelokkeena.

      • MeTeHe

        @mielikki.neito
        Tavaroilla heittäminen ja lyöminen voivat aiheuttaa vakavaakin vahinkoa. Itse muistan painineeni seisaaltaan pikkuveljeni kanssa. Oli sellaista kevyttä voimien mittelyä, ei siinä vahingoittumisen vaaraa ollut. En ole kysynyt pikkuveljeltä, oliko se hänestä kurjaa. Sitä jatkui muistaakseni niin kauan kuin minä olin se vahvempi ☺ Joskus isompana pikkuveli kuljetti minua olkavarsista kiinni pitäen minne tahtoi. Sormensa teki mustelmat, minä kun saan helposti mustelmia.
        Lapsiani en ole kurittanut. Se on ollut tietoinen päätös. Itse sain kerran äidiltä vitsaa, joka teko oli mielestäni väärin. Piiskaus olisi pitänyt korvata keskustelulla ja neuvoilla eikä hermostuneena läiskiä lasta, joka ei ymmärtänyt.
        Mutta painien seisaaltaan tai nostaen riehuva lapsi jaloista korkealle, olen voimiani näyttänyt. Tuntui, että sellainen rauhoitti lasta paremmin kuin joku kauhea huutaminen. Lapseni alkoivat nauramaan tai ainakin hymyilivät, kun saivat tuntea lämpimässä halissani, että mammalla on voimia.


    • MeTeHe

      Otetaanpas tilanne, että tuttavapariskuntasi mies on lyönyt vaimolleen mustan silmän ja vielä potkaissut ja potku osunut vaimoa vatsaan. Mies on siis äkkiarvaamatta tullut keittiössä yhteisen pikkutyttären kanssa puuhailevan vaimon luo ja vetaissut nyrkillä naamaan ja potkaissut täysillä terassille lapsen kanssa poistunutta vaimoa ja sanonut "Sinut pitäisi ampua". Vaimo ei ole sanonut sanaakaan koko aikana eikä ennen tapahtunutta ole riidelty.
      Miten reagoit tapahtuneeseen? Mitä sanot naiselle? Mitä sanot miehelle? Miten suhtaudut perheeseen tämän jälkeen?
      ---
      Kerron yhden tosi tapahtuman:
      - kysytään vaimolta, että mitä sinä teit, kun miehesi noin raivostui?
      Vaimosta tehdään syyllinen ☺ kun ei käsitellyt räjähdettä varovasti ☺
      - Ei kysytä tapahtumien kulkua vaan oletetaan, että tappelivat ja molemmat löivät toisiaan, jolloin mies vahvempana aikaansai pahempaa jälkeä. Tämä on niiiiin ymmärrettävää, niin anteeksiannettavaa, kenelle vaan meistä miehistä voi noin tapahtua humalassa. Mun yksi kaverikin tönäisi humalassa vaimoaan. Vaimo putosi portaat alas ja katkoi luitaan.
      Sitä kepeästi kehutaan, että on nollatoleranssi väkivaltaan. Mutta kun se tulee lähelle, niin...

      • Olen itsekin kiitollinen että veljelleni ei käynyt pahemmin.
        Tuo kysymys, "mitä teit kun mies noin suuttui" oli aika tavallinen aikoinaan, jos naista lyötiin niin miestä oli ärsytetty. Anoppini oli sitä mieltä että ei miehessä voi olla mitään vikaa, nainen on kaiken aiheuttanut, tavalla tai toisella yksi hänen pojistaan oli väkivaltainen selvin päinkin.
        Kerran minua on lyöty, en antanut tapahtua samaa toista kertaa.


    • paras-paeta-paikalta

      Ei koskaan,
      meikä ottaa jalat alleen jos tilanne muuttuu uhkaavaksi,
      pakoon pinkoo meikäläinen, senku kintuista pääsee,
      sen verran hulluja on meikäläinen elämän varrella kohdannu,
      että tietää juosta pakoon,

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      356
      4257
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      280
      2404
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      136
      1713
    4. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      103
      1494
    5. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1443
    6. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1287
    7. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      60
      1275
    8. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      57
      1170
    9. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      1084
    10. Rakkauden riemuvoitto

      Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie
      Hindulaisuus
      343
      1026
    Aihe