Ja toimisiko Suomen yhteiskuntarakenne ilman ruotsia?
Missä yhteyksissä ruotsia tarvitaan Suomessa?
Kertokaapa
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomessa tarvitaan ruotsia vain silloin, kun kaksikielinen suru vaatii kielipalvelua suomalaiselta.
Nevalinna oli ruotsalaisten linnoitus .
Hauska kommentti! ;-)
Tosiaankin ruotsin kieli kuuluu keskijalle, ei nyky-Suomeen.
Ruotsia tarvitaan mm. yksityisissä yrityksissä. Tyttäreni haki useaan eri firmaan kesätöihin ja useimmissa oli vaatimuksena ruotsin taito (ei täysin sujuva vaan "kouluruotsi").
Privata företagare bryr sig också om sina svenskspråkiga kunder.
Om man vill bli stadsdirektör på en tvåspråkig ort.
Buahhaa.....kouluruotsilla ei mitään tee, niin ei sitä kukaan vaadikaan.
I allmänhet i litet mera krävande yrken på tvåspråkiga orter.
Tusentals finskspråkiga människor får sin utkomst i dagens Finland för att de också behärskar svenska.Hellre arbete än arbetslöshet.
Ruotsssa ja Ahvenanmaalla tarvitaan enemmän suomea, koslea suomenkielisiä siellä on suhteessa enemmän.
"toimisiko Suomen yhteiskuntarakenne ilman ruotsia"
Suomi yhteiskuntana toimii jo nyt täysin ilman ruotsin kieltä.
Vuoden 1999 perustuslakiuudistuksen lopputulema on, että Suomessa kaikkien virastojen ja laitosten sisäinen kieli on suomi.
Suomi on kaikkien yhteiskunnan rakenteiden osalta enemmistökieli.
Ruotsinkielisiä pitää palvella ruotsiksi kaikkialla Suomessa olipa heitä
yksi tai 10 000 paikkakunnalla. Mutta yhteiskunnan oletuskieli on suomi -
ja yhteiskunta toimii suomen kielellä.
Ruotsi ei siis (enää) ole "yhteiskuntaa kantava kieli"..
Se, että ruotsinkielisiä joudutaan palvelemaan ruotsiksi, ei tarkoita, etteikö yhteiskunta toimisi ilman ruotsin kieltä tai että ruotsi olisi Suomessa "yhteiskuntaa kantava kieli" (samhällsbärande språk)
Esim. lainsäädäntötyö tapahtuu täysin suomen kielellä ja sitten lait käännetään ruotsin kielelle. Eli ruotsin rooli on erittäin passiivinen!
Aikaisemmassa hallitusmuodossa pyrittiin mahdollisimman pieniin vähemmistöihin hallintoalueen sisällä. Vuonna 2016 kaikki hallinnonalat ovat "kaksikielisiä", mutta sisäiseltä virkakieleltään suomenkielisiä, ruotsinkielisiä kuntia ei enää ole, on vain suomenkielisiä ja kaksikielisiä. Suomen kieli on siis oletuskieli.
Ahvenanmaalla on kansainvälisin sopimuksin turvattu erityisasema, mutta yhteydenpito ruotsiksi voidaan turvata esim. tulkkeja käyttämällä.
Suomi yhteiskuntana siis toimii jo nyt täysin ilman ruotsin kieltä.
Toimiiko yhteiskunta ilman ruotsia on ERI kysymys kuin se, MISSÄ ruotsia tarvitaan. Ruotsia tarvitaan esim. yksityisten yritysten palvelukessa.
Kannattaisi vähän fokusoida keskustelua, eli ts. harrastaa sisälukutaitoa, eikä tuoda jokaiseen keskusteluun:
1) Ahvenanmaan erityisasemaa
2) Kasanallisikieliä koskevia lakeja
3 Pakkoruotsia
jne.
Keskustelu on mahdotonta, jos ei kykene keskustelemaan annetusta aiheesta.
Ruotsin lisäksi yksityisissä yrityksissä tarvitaan MONIA kieliä ja varsinkin suuria maailmankieliä!
JOTEN pakkoruotsi on pelkästään haitaksi, koska se ratkaisevasti vähentää kielipalettiamme.
Vapaaehtoinen ruotsi tuottaisi aivan tarpeeksi ruotsin osaajia yrityksille surujen lisäksi.
Se, että tarvitaan monia kieliä ei poista sitä tosiasiaa että tarvitaan myös ruotsia.
Äärifenno ei hyväksy sitä, että ruotsi on kieli muiden joukossa, äärifennon torjunta on niin kova.
Yrityksissä tarvitaan ruotsin osaajia, oli meillä pakkoruotsi tai ei - miksi pitää alkaa puhua pakkoruotsista, kun se ei liityy teemaan millään tavalla?
Ruotsissa yrityksissä pärjää englannilla, ruotsia ei tarvitse osata ollenkaan. Ruotsin tarve Pohjoismaissa on pelkkä myytti. Pohjoismaiden lingua franca on englanti. Ruotsin tarve Suomen infrastruktuurissa on kielilakien kehittämä aivopieru.