Joka kelin miehiä eivät olleet:

Väinö Tanner ei taipunut Moskovan tielle edes "sotasyyllisyysoikeudenkäynnin" jälkeen. Tanner teki Suomalaisesta työväenliikkeestä yhteiskuntakelpoisen. Tämä Suomen historian suurmies olisi ansainnut Tasavallan Presidentin viran.
Unto Varjonen Reservin Luutnantti, Filosofian Maisteri, Kolmen Vapaudenristin mies kävi kovimman taistelunsa Kommunisteja vastaan sodan jälkeen. Hänen merkitystään ei koskaan ole tunnustettu. Hänen varhainen poismenonsa oli valtava menetys.
Risto Ryti. Suurin Suomalainen Valtiomies ikinä. Allekirjoitti Ribbentrop sopimuksen tietäen että saattaa joutua Nurnbergiin tuomittavaksi.
K.A. Fagerholm SKDL:n ja SDP:n välimaastossa vielä rauhanoppositiossa horjunut mies. Seisoi järkkymättä Hallituksensa johtajana 1948-1950 Presidentti Paasikiven tukemana. Tämä hallitus vaikutti ratkaisevalla tavalla siihen että Suomi säilyi isenäisenä kovimman painostuksen ajan.
Johannes Virolainen hyljeksitty vakaumuksen mies omassa puolueessaan. Auttoi ratkaisevalla tavalla Pääministeri Koivistoa 6.4.1981. tömä päivä muutti Suomen historian suunnan.
Vuosi 2017 voitaisiin nimetä näiden viiden miehen kunniaksi.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Väinö Tanner ei taipunut Moskovan tielle edes "sotasyyllisyysoikeudenkäynnin" jälkeen. Tanner teki Suomalaisesta työväenliikkeestä yhteiskuntakelpoisen. Tämä Suomen historian suurmies olisi ansainnut Tasavallan Presidentin viran.
Unto Varjonen Reservin Luutnantti, Filosofian Maisteri, Kolmen Vapaudenristin mies kävi kovimman taistelunsa Kommunisteja vastaan sodan jälkeen. Hänen merkitystään ei koskaan ole tunnustettu. Hänen varhainen poismenonsa oli valtava menetys.
Risto Ryti. Suurin Suomalainen Valtiomies ikinä. Allekirjoitti Ribbentrop sopimuksen tietäen että saattaa joutua Nurnbergiin tuomittavaksi.
K.A. Fagerholm SKDL:n ja SDP:n välimaastossa vielä rauhanoppositiossa horjunut mies. Seisoi järkkymättä Hallituksensa johtajana 1948-1950 Presidentti Paasikiven tukemana. Tämä hallitus vaikutti ratkaisevalla tavalla siihen että Suomi säilyi isenäisenä kovimman painostuksen ajan.
Johannes Virolainen hyljeksitty vakaumuksen mies omassa puolueessaan. Auttoi ratkaisevalla tavalla Pääministeri Koivistoa 6.4.1981. tömä päivä muutti Suomen historian suunnan.
Vuosi 2017 voitaisiin nimetä näiden viiden miehen kunniaksi.

Lue lisää

"Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

- porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi. Kokoomus vaati valtion menojen supistamista, jotta veroja voitaisiin alentaa. Samaa mieltä oli SDP:n vahva mies Väinö Tanner."

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html

simmonen.tanner kirjoitti:

"Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

- porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi. Kokoomus vaati valtion menojen supistamista, jotta veroja voitaisiin alentaa. Samaa mieltä oli SDP:n vahva mies Väinö Tanner."

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html

Lue lisää

Kuka on työläinen vuoden 2016 Suomessa ?
Onko kaikki jotka työläisinä toisen palveluksessa. Jotka omassa palveluksessa, he sitten yrittäjiä pääosin, mutta hehän ne vasta työläisiä onkin. Monet ilman kesälomiakin, ilman työaikaa.
Miten työläinen erotetaan ei työläisestä ?

Mitenhän.määritetään kirjoitti:

Kuka on työläinen vuoden 2016 Suomessa ?
Onko kaikki jotka työläisinä toisen palveluksessa. Jotka omassa palveluksessa, he sitten yrittäjiä pääosin, mutta hehän ne vasta työläisiä onkin. Monet ilman kesälomiakin, ilman työaikaa.
Miten työläinen erotetaan ei työläisestä ?

Lue lisää

Työläinen saa palkkatyöstään kiinteän palkan. Yrittäjä ottaa riskit ja voitot.

Joku aina jota pitää syyttää. Se oli Ryti joka otti paskat päällensä.
Korkean kaaren omaava mies.

Ihan pian Suomen juhlavuosi 100 v.
Ryti myös ansaitsee tästä suuren siivun.
Vielä oltu isommin hiljaa Saksan avuista "suomi satavuotta".
Heti alkupäässä itsenäisyyttä piti ensimmäisen kerran tukeutua Saksan apuun. Maaliskuussa 1918. Ajettiin sen aikainen SDP johto bolseviikkien huomaan, joitten asiamiehiä olivat.

Historia on julmaa, pitää vain rohjeta sanoa niinkuin se on.
Suomi 100 v, luulen monen demarin niskan punoittavan.
Varmaan Tuomioja ym selittää sitten selittämästä päästyäänkin miten SDP oli oikeassa.

Suomi.satavuotta kirjoitti:

Joku aina jota pitää syyttää. Se oli Ryti joka otti paskat päällensä.
Korkean kaaren omaava mies.

Ihan pian Suomen juhlavuosi 100 v.
Ryti myös ansaitsee tästä suuren siivun.
Vielä oltu isommin hiljaa Saksan avuista "suomi satavuotta".
Heti alkupäässä itsenäisyyttä piti ensimmäisen kerran tukeutua Saksan apuun. Maaliskuussa 1918. Ajettiin sen aikainen SDP johto bolseviikkien huomaan, joitten asiamiehiä olivat.

Historia on julmaa, pitää vain rohjeta sanoa niinkuin se on.
Suomi 100 v, luulen monen demarin niskan punoittavan.
Varmaan Tuomioja ym selittää sitten selittämästä päästyäänkin miten SDP oli oikeassa.

Lue lisää

Suomi on tehnyt ulkopolitiikassaa kaksi virhettä:

1) Vuonna 1918, kun tänne otettiin Saksan armeijan sotilaita, vaikka talonpoikaisarmeija oli jo ratkaissut voiton punaisista.

2) Vuonna 1940-41, jolloin meillä suunniteltiin hyökkäystä Neuvostoliittoon Saksan rinnalla, vaikka jo kohtalaisellakin järjellä saattoi arvioida, ettei Saksa voi sentään koko maailmaa voittaa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Suomi on tehnyt ulkopolitiikassaa kaksi virhettä:

1) Vuonna 1918, kun tänne otettiin Saksan armeijan sotilaita, vaikka talonpoikaisarmeija oli jo ratkaissut voiton punaisista.

2) Vuonna 1940-41, jolloin meillä suunniteltiin hyökkäystä Neuvostoliittoon Saksan rinnalla, vaikka jo kohtalaisellakin järjellä saattoi arvioida, ettei Saksa voi sentään koko maailmaa voittaa.

Lue lisää

Entä -44-45 ? -43.
Lapinsota oli pakon edessä.
Onko osaamista kokonaisuus ajatteluun/tietämiseen sodistamme.

Jälkiviisaus sitä parasta ? Nythän meidän helppo täällä viisastella.
Korkean elintason ihmiset, tietämättä, mitä esim. rintamalla 5-7 vuotta.
Kuitenkaan enään harvemmat haukkuu sotaveteraaneja.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Suomi on tehnyt ulkopolitiikassaa kaksi virhettä:

1) Vuonna 1918, kun tänne otettiin Saksan armeijan sotilaita, vaikka talonpoikaisarmeija oli jo ratkaissut voiton punaisista.

2) Vuonna 1940-41, jolloin meillä suunniteltiin hyökkäystä Neuvostoliittoon Saksan rinnalla, vaikka jo kohtalaisellakin järjellä saattoi arvioida, ettei Saksa voi sentään koko maailmaa voittaa.

Lue lisää

1) Samaa mieltä.
2) Eri mieltä. Jälkiviisaana voi sanoa että 1941 hyökkäystä olisi pitänyt jatkaa paljon aggressiivisemmin mitä mm. Paavo Talvela vaati.

OikeistoSosDem kirjoitti:

1) Samaa mieltä.
2) Eri mieltä. Jälkiviisaana voi sanoa että 1941 hyökkäystä olisi pitänyt jatkaa paljon aggressiivisemmin mitä mm. Paavo Talvela vaati.

Terveellä järjellä oli jo etukäteen pääteltävissä, ettei Saksa voi lopulta voittaa kahden rintaman sotaa tuhansien kilometrien etäisyydellä toisistaan.

Mannerheimillä oli tervettä järkeä viimeistään talvella 1941-42. Totaalisen koston ja kansanmurhan varalta hän kieltäytyi osallistumista Leningradin piirittämiseen ja tuhoamasta Muurmanskin rataa pysyvästi. Tosin jälkimmäisen seuraamuksista taisi Yhdysvallatkin varoittaa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Terveellä järjellä oli jo etukäteen pääteltävissä, ettei Saksa voi lopulta voittaa kahden rintaman sotaa tuhansien kilometrien etäisyydellä toisistaan.

Mannerheimillä oli tervettä järkeä viimeistään talvella 1941-42. Totaalisen koston ja kansanmurhan varalta hän kieltäytyi osallistumista Leningradin piirittämiseen ja tuhoamasta Muurmanskin rataa pysyvästi. Tosin jälkimmäisen seuraamuksista taisi Yhdysvallatkin varoittaa.

Lue lisää

Ryssä olisi joka tapauksessa hyökännyt Suomeen uudestaan.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Ryssä olisi joka tapauksessa hyökännyt Suomeen uudestaan.

Pystyyn Kuollut tuosta vuodesta 1948. Kommunisteilla ei todellisuudessa ollut mitään vallankumoushanketta. Vaan kyseessä oli Unto Varjosen nerokas provokaatio Suomen Sosiaalidemokraatissa 25.4. 1948.
Salminen Juhani: Kemi Elokuussa 1949-Suomen kohtalon ratkaisu: s. 49.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Ryssä olisi joka tapauksessa hyökännyt Suomeen uudestaan.

Ja Saksa sitä ennen, jolloin maamme kohtalo olisi luultavasti ollut samanlainen kuin Puolalla eli puolueettomanakin maana olisimme joutuneet osaksi itäblokkia.

Olisiko tämä voitu estää niin, ettemme olisikaan jääneet puolueettomaksi, vaan jo välirauhan aikana hyödyntäneet talvisodan aikana saamaamme goodwilliä länsiliittoutuneiden keskuudessa ja hakeutuneet Englannin "rauhankumppaniksi"? Tarkoitan että tällöin Englanti ja sitten lopulta Yhdysvallatkin olisivat sanoneet Stalinille, että kaveriimme Suomeen ei kosketa.

Tähän emme saa vastausta, mutta opiksi ottamista varten on hyvä spekuloidakin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ja Saksa sitä ennen, jolloin maamme kohtalo olisi luultavasti ollut samanlainen kuin Puolalla eli puolueettomanakin maana olisimme joutuneet osaksi itäblokkia.

Olisiko tämä voitu estää niin, ettemme olisikaan jääneet puolueettomaksi, vaan jo välirauhan aikana hyödyntäneet talvisodan aikana saamaamme goodwilliä länsiliittoutuneiden keskuudessa ja hakeutuneet Englannin "rauhankumppaniksi"? Tarkoitan että tällöin Englanti ja sitten lopulta Yhdysvallatkin olisivat sanoneet Stalinille, että kaveriimme Suomeen ei kosketa.

Tähän emme saa vastausta, mutta opiksi ottamista varten on hyvä spekuloidakin.

Lue lisää

Rytihän oli anglofiili. Varmasti tällaista ajatusta oli muillakin poliitikoilla. Ei Mannerheimillakaan kauheasti Saksalaissympatioita ollut.
Oliko tämä ymmärrettävissä varovaiseksi ehkä kyllä NATO:lle?

OikeistoSosDem kirjoitti:

Rytihän oli anglofiili. Varmasti tällaista ajatusta oli muillakin poliitikoilla. Ei Mannerheimillakaan kauheasti Saksalaissympatioita ollut.
Oliko tämä ymmärrettävissä varovaiseksi ehkä kyllä NATO:lle?

Lue lisää

Rauhankumppanuus Naton kanssa ja EU-jäsenyys riittää kaveruuteen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Rauhankumppanuus Naton kanssa ja EU-jäsenyys riittää kaveruuteen.

Mitä järkeä on tyytyä nollakolmosen tuoppiin jos samaan hintaan saa puolikkaan.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Mitä järkeä on tyytyä nollakolmosen tuoppiin jos samaan hintaan saa puolikkaan.

Jonka luonnollisesti on oltava jääkylmää.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Jonka luonnollisesti on oltava jääkylmää.

Yäk !
Kun otetaan, vain konjakki käy. Ollaan herrasmies sen vähän aikaa.
Mikähän onkaan kaljan viehätys ? monet kusee housuihinsakin, kun ei ennätä pöntölle. Räkä poskella koitetaan selitellä, sylky/räkä lentää ilmassakin, oikein räkä kaljakuppilassa.

Kun konjakkia lasissa ja keskustelua, se käy arvokkaasti.
Ei siinä tarvetta sulkeä.

Kalja.on.pahaa kirjoitti:

Yäk !
Kun otetaan, vain konjakki käy. Ollaan herrasmies sen vähän aikaa.
Mikähän onkaan kaljan viehätys ? monet kusee housuihinsakin, kun ei ennätä pöntölle. Räkä poskella koitetaan selitellä, sylky/räkä lentää ilmassakin, oikein räkä kaljakuppilassa.

Kun konjakkia lasissa ja keskustelua, se käy arvokkaasti.
Ei siinä tarvetta sulkeä.

Lue lisää

Makuasioita. Cava tai Prosecco hyvässä seurassa. Suomalainen Bulk-lager on itseasiassa niitä harvoja elintarvikkeitamme joita kehtaa kaupata ulkomaille. Ei mitään yliarvostettuja pienpanimolitkuja. Ja aito B-luokan jauhomakkara. Grilliin sitä eikä mitään A-luokkaa.

Kalja.on.pahaa kirjoitti:

Yäk !
Kun otetaan, vain konjakki käy. Ollaan herrasmies sen vähän aikaa.
Mikähän onkaan kaljan viehätys ? monet kusee housuihinsakin, kun ei ennätä pöntölle. Räkä poskella koitetaan selitellä, sylky/räkä lentää ilmassakin, oikein räkä kaljakuppilassa.

Kun konjakkia lasissa ja keskustelua, se käy arvokkaasti.
Ei siinä tarvetta sulkeä.

Lue lisää

Olet siis tavannut Eero Heinäluoman?

OikeistoSosDem kirjoitti:

Rytihän oli anglofiili. Varmasti tällaista ajatusta oli muillakin poliitikoilla. Ei Mannerheimillakaan kauheasti Saksalaissympatioita ollut.
Oliko tämä ymmärrettävissä varovaiseksi ehkä kyllä NATO:lle?

Lue lisää

Voi olla, että erilaisia skenaarioita käytiin läpi kirjaamatta niitä pöytäkirjoihin. Yksi syy Saksan kelkkaan lähtemiseen lienee ollut elintarviketilanteemme turvaaminen. Suomi ei ollut vielä omavarainen maa. Ainoa maa, josta siinä maailmanpoliittisessa tilanteessa saatoimme saada täydennystä, oli Saksa. Saksasta tuotiinkin sodan aikana maahamme elintarvikkeita niin paljon, että Suomen irtaantuminen sodasta ennen aikojaan tyssäsi juuri Saksan uhkaukseen, että viljalaivoja ei sitten Suomeen enää tule. Muistaakseni Saksa piruuttaan keskeyttikin kuljetukset vähäksi aikaa.

Toisaalta elintarviketilannetta olisi tasoittanut toteutuneeseen sodanaikaiseen se, että miehet olisivat voineet olla kesäisin pääsääntöisesti pelloilla eikä rintamalla.

Vaikeita päätöksiä, joista en Rytiä ja muitakaan välirauhan aikaisia poliitikkoja syytä. Ihmettelen kuitenkin, että jotkut ilmeisen tosissaan uskoivat Saksan kykenevän voittavan kahden rintaman sodan. Siinähän oli epäonnistuttu jo kahdesti, ensiksi Napoleon ja sitten ensimmäisessä maailmansodassa.

Ja jos epäonnistut niin ihmiset kannustavat yrittämään uudelleen. Vapautta ihmiset alkoivat haluta myös 1980-luvun itäblokissa.
Iranin kehitys on itseasiassa menossa parempaan suuntaan. Monesti unohtuu että shaahin aikainen Iran oli itseasiassa suht. edistyksellinen valtio. Mitenkään diktatuuria puolustelematta.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Ja jos epäonnistut niin ihmiset kannustavat yrittämään uudelleen. Vapautta ihmiset alkoivat haluta myös 1980-luvun itäblokissa.
Iranin kehitys on itseasiassa menossa parempaan suuntaan. Monesti unohtuu että shaahin aikainen Iran oli itseasiassa suht. edistyksellinen valtio. Mitenkään diktatuuria puolustelematta.

Lue lisää

Eikö nytkin ole diktatuuri Iranissa, ja pahimman sorttinen vielä, kun uskonnolliset ääriainekset vallassa. Shaahi piti kuria, joka noille maille pitääkin olla. Itsekkään diktatuuria mitenkään puolustelematta.
Meidän silmin Saahin Iran oli ihan hyvä, paljon länsimaalaista.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/art-2000000390288.html

https://www.youtube.com/watch?v=YEP1xlTRPjM

Nytkö.Erkille.hyvä kirjoitti:

Eikö nytkin ole diktatuuri Iranissa, ja pahimman sorttinen vielä, kun uskonnolliset ääriainekset vallassa. Shaahi piti kuria, joka noille maille pitääkin olla. Itsekkään diktatuuria mitenkään puolustelematta.
Meidän silmin Saahin Iran oli ihan hyvä, paljon länsimaalaista.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/art-2000000390288.html

https://www.youtube.com/watch?v=YEP1xlTRPjM

Lue lisää

Tuomiojan ja muiden nykypäättäjinä olevien vasemmistovaikuttajien suusta tuli 60-70 luvulla veteraaneille:
"miksi menitte sinne! "
"Neuvostoliitto on paras maa maailmassa".

Kultalusikka suussa syntyneenä ja kaikki parhaat rikkaiden koulut käyneenä taitaa olla aika helppoa esittää vaaleanpunaisten silmälasien läpi maailmaa katselevaa (pseudo)intellektuellia.

Nytkö.Erkille.hyvä kirjoitti:

Eikö nytkin ole diktatuuri Iranissa, ja pahimman sorttinen vielä, kun uskonnolliset ääriainekset vallassa. Shaahi piti kuria, joka noille maille pitääkin olla. Itsekkään diktatuuria mitenkään puolustelematta.
Meidän silmin Saahin Iran oli ihan hyvä, paljon länsimaalaista.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/art-2000000390288.html

https://www.youtube.com/watch?v=YEP1xlTRPjM

Lue lisää

Tilanne on kuitenkin parempi kuin Khomeinin aikana. Mm. talouspakotteet purettiin.