Vihreät ja muut ituhipit

Et sitten osannut vastata aloittajan esittämään kysymykseen, vaan jatkoit tutulla viherideologialinjallasi populistista jargoniasi.

Kun otit esimerkiksesi Helsingin kävelykadut, niin miksi et sanallakaan maininnut autioitunutta Iso Roobertinkadun kävelykatua?

Res.kulj.au kirjoitti:

Et sitten osannut vastata aloittajan esittämään kysymykseen, vaan jatkoit tutulla viherideologialinjallasi populistista jargoniasi.

Kun otit esimerkiksesi Helsingin kävelykadut, niin miksi et sanallakaan maininnut autioitunutta Iso Roobertinkadun kävelykatua?

Tampereen kannalta kuitenkin tärkeintä on, että isot liikennevirrat on voitu siirtää niitä varten tehdyille ja suunnitelluille moderneille teille ja reiteille. Joiden "kuljetuskyvyn" ja kapasiteetin on arvoitu riittävän todella pitkälle tulevaisuuteen.
Lisäksi parkkipaikkoja henkilöautoille on rakennettu keskustan alueelle monikertaiset määrät aiempaan verrattuna, jolloin kaikki paikkakunnan liikenne (niin omien, kuin ohikulkijoiden) kulki yhden kadun kautta.
Esimerkiksi Helsingistä on otettu Mikonkatu siksi, että se on hyvä, soveltuvin ja parempi esimerkki. Jollaista kokonaisuutta toki kaivataan Tampereellekin. Iso-Roba on myös merkittävä kauppakatu monine lounasravintoloineen, illanviettopaikkoineen jne.

Greenway kirjoitti:

Tampereen kannalta kuitenkin tärkeintä on, että isot liikennevirrat on voitu siirtää niitä varten tehdyille ja suunnitelluille moderneille teille ja reiteille. Joiden "kuljetuskyvyn" ja kapasiteetin on arvoitu riittävän todella pitkälle tulevaisuuteen.
Lisäksi parkkipaikkoja henkilöautoille on rakennettu keskustan alueelle monikertaiset määrät aiempaan verrattuna, jolloin kaikki paikkakunnan liikenne (niin omien, kuin ohikulkijoiden) kulki yhden kadun kautta.
Esimerkiksi Helsingistä on otettu Mikonkatu siksi, että se on hyvä, soveltuvin ja parempi esimerkki. Jollaista kokonaisuutta toki kaivataan Tampereellekin. Iso-Roba on myös merkittävä kauppakatu monine lounasravintoloineen, illanviettopaikkoineen jne.

Nimeät katuja vain Helsingistä mutta tämä ei satu olemaan Helsinki-palsta vaan Tampere-palsta. Yritä uudestaan ja kovemmin.

koeta.paremmin kirjoitti:

Nimeät katuja vain Helsingistä mutta tämä ei satu olemaan Helsinki-palsta vaan Tampere-palsta. Yritä uudestaan ja kovemmin.

Kyllä Tampereellakin saa verrata esim. niitä joukkoliikenteen vaihtoehtoja, joita on muualla otettu käyttöön. Sekä erilaisten alueiden kehitystä. Voidaan myös pohtia sitä miten parhaat käytännöt voisivat olla sovellettavissa paikallisiin olosuhteisiin ja ongelmalliset vaihtoehdot parhaiten vältettävissä.
Esimerkkejä voidaan ottaa kotimaasta ja ulkomailta.

Greenway kirjoitti:

Tampereen kannalta kuitenkin tärkeintä on, että isot liikennevirrat on voitu siirtää niitä varten tehdyille ja suunnitelluille moderneille teille ja reiteille. Joiden "kuljetuskyvyn" ja kapasiteetin on arvoitu riittävän todella pitkälle tulevaisuuteen.
Lisäksi parkkipaikkoja henkilöautoille on rakennettu keskustan alueelle monikertaiset määrät aiempaan verrattuna, jolloin kaikki paikkakunnan liikenne (niin omien, kuin ohikulkijoiden) kulki yhden kadun kautta.
Esimerkiksi Helsingistä on otettu Mikonkatu siksi, että se on hyvä, soveltuvin ja parempi esimerkki. Jollaista kokonaisuutta toki kaivataan Tampereellekin. Iso-Roba on myös merkittävä kauppakatu monine lounasravintoloineen, illanviettopaikkoineen jne.

Iso-Roba OLI merkittävä kauppakatu ravintoloineen
Nythän ravintolat on laittaneet asiakaskadon vuoksi lapun luukulle.
Helsingin päättäjät ihmettelevät, kun kävelykadulla ei ole asiakkaita.
Ja puolustuksekseen jauhavat samaa jargonia, kuin sinäkin.

Hyötyajoneuvot pääsevät parhaiten kohteisiinsa, kun henkilöautot ovat niille varatuissa tiloissa. Katujen kunnossapito kuuluu osaksi kaupungille osaksi niille taloyhtiöille, joiden edessä ne ovat. Se on sellaista yhteisvastuuta, jossa huolehditaan siitä, että ihmisten kulkureitit eivät esim. laiminlyödyllä talvikunnassapidolla pääse aiheuttamaan vaaraa jalankulkijoille.
Eräs vaihtoehto voisi olla osassa kaupunkia joidenkin katujen auraamattomuus siten, että niille voitaisiin kerätä lunta esim. keskelle tai sopiviin paikkoihin reunoille. Ja talvisin voitaisiin tehdä korttelilatuja ja lumilinnoja lapsille. Jonkinlainen kävelyväylä on kuitenkin syytä aurata. Ja pitää sitä kunnossa hiekoittamalla ja tarvittaessa suolaamalla. Että ihmiset pääsevät kävelemään kauppoihin ja palveluihin. Myös keskustan alueen henkilöautoparkkipaikkojen ja hyötyajoneuvojen reitit tulee pitää kunnossa.
Toimivan joukkoliikenteen myötä säästöt maan kauppataseeseen syntyvät myös siitä, kun ihmiset voivat jättää kalliit polttomoottorikäyttöisen ajoneuvot ostamatta. Ja kalliit hiilivedyt hankkimatta niiden käyttämiseen.

Greenway kirjoitti:

Hyötyajoneuvot pääsevät parhaiten kohteisiinsa, kun henkilöautot ovat niille varatuissa tiloissa. Katujen kunnossapito kuuluu osaksi kaupungille osaksi niille taloyhtiöille, joiden edessä ne ovat. Se on sellaista yhteisvastuuta, jossa huolehditaan siitä, että ihmisten kulkureitit eivät esim. laiminlyödyllä talvikunnassapidolla pääse aiheuttamaan vaaraa jalankulkijoille.
Eräs vaihtoehto voisi olla osassa kaupunkia joidenkin katujen auraamattomuus siten, että niille voitaisiin kerätä lunta esim. keskelle tai sopiviin paikkoihin reunoille. Ja talvisin voitaisiin tehdä korttelilatuja ja lumilinnoja lapsille. Jonkinlainen kävelyväylä on kuitenkin syytä aurata. Ja pitää sitä kunnossa hiekoittamalla ja tarvittaessa suolaamalla. Että ihmiset pääsevät kävelemään kauppoihin ja palveluihin. Myös keskustan alueen henkilöautoparkkipaikkojen ja hyötyajoneuvojen reitit tulee pitää kunnossa.
Toimivan joukkoliikenteen myötä säästöt maan kauppataseeseen syntyvät myös siitä, kun ihmiset voivat jättää kalliit polttomoottorikäyttöisen ajoneuvot ostamatta. Ja kalliit hiilivedyt hankkimatta niiden käyttämiseen.

Huh huijaa, niin justiin.

Greenway kirjoitti:

Hyötyajoneuvot pääsevät parhaiten kohteisiinsa, kun henkilöautot ovat niille varatuissa tiloissa. Katujen kunnossapito kuuluu osaksi kaupungille osaksi niille taloyhtiöille, joiden edessä ne ovat. Se on sellaista yhteisvastuuta, jossa huolehditaan siitä, että ihmisten kulkureitit eivät esim. laiminlyödyllä talvikunnassapidolla pääse aiheuttamaan vaaraa jalankulkijoille.
Eräs vaihtoehto voisi olla osassa kaupunkia joidenkin katujen auraamattomuus siten, että niille voitaisiin kerätä lunta esim. keskelle tai sopiviin paikkoihin reunoille. Ja talvisin voitaisiin tehdä korttelilatuja ja lumilinnoja lapsille. Jonkinlainen kävelyväylä on kuitenkin syytä aurata. Ja pitää sitä kunnossa hiekoittamalla ja tarvittaessa suolaamalla. Että ihmiset pääsevät kävelemään kauppoihin ja palveluihin. Myös keskustan alueen henkilöautoparkkipaikkojen ja hyötyajoneuvojen reitit tulee pitää kunnossa.
Toimivan joukkoliikenteen myötä säästöt maan kauppataseeseen syntyvät myös siitä, kun ihmiset voivat jättää kalliit polttomoottorikäyttöisen ajoneuvot ostamatta. Ja kalliit hiilivedyt hankkimatta niiden käyttämiseen.

tätä se hassuheinän tupruttaminen tuottaa, eihän tuossa ole mitää järkeä
kaikenmaailman elämäntapaintiaanien visiot voi jättää omaan arvoonsa

Greenway kirjoitti:

Hyötyajoneuvot pääsevät parhaiten kohteisiinsa, kun henkilöautot ovat niille varatuissa tiloissa. Katujen kunnossapito kuuluu osaksi kaupungille osaksi niille taloyhtiöille, joiden edessä ne ovat. Se on sellaista yhteisvastuuta, jossa huolehditaan siitä, että ihmisten kulkureitit eivät esim. laiminlyödyllä talvikunnassapidolla pääse aiheuttamaan vaaraa jalankulkijoille.
Eräs vaihtoehto voisi olla osassa kaupunkia joidenkin katujen auraamattomuus siten, että niille voitaisiin kerätä lunta esim. keskelle tai sopiviin paikkoihin reunoille. Ja talvisin voitaisiin tehdä korttelilatuja ja lumilinnoja lapsille. Jonkinlainen kävelyväylä on kuitenkin syytä aurata. Ja pitää sitä kunnossa hiekoittamalla ja tarvittaessa suolaamalla. Että ihmiset pääsevät kävelemään kauppoihin ja palveluihin. Myös keskustan alueen henkilöautoparkkipaikkojen ja hyötyajoneuvojen reitit tulee pitää kunnossa.
Toimivan joukkoliikenteen myötä säästöt maan kauppataseeseen syntyvät myös siitä, kun ihmiset voivat jättää kalliit polttomoottorikäyttöisen ajoneuvot ostamatta. Ja kalliit hiilivedyt hankkimatta niiden käyttämiseen.

Hyötyajoneuvot pääsevät parhaiten kohteisiinsa, kun liikennettä ei tahallisesti haitata.

Mutta ehdotus lumen kasaamisesta kadulle, on ääliömäinen ehdotus jopa sinulta.
Vaikea uskoa, että kukaan voi olla noin viheraatteen sokaisema.
Sinä vaikutat olevan mielenterveyshoidon tarpeessa.

On huomattava, että ratikan ja pysäkin välinen suhde on aina vakio. Eritysesti lapsiperheet ja invalidit ovat tästä suurimman hyödyn saajia.
Bussilla esim. talviliukkailla monet eri asiat vaikuttavat siihen, että sen ja pysäkin väliin jää erilaisia "rakoja" eri kerroilla. Kerrostunut lumi, joko tiessä tai pysäkillä jne. vaikeuttaa monien matkustajaryhmien elämää em. valossa. Samoin jopa niinkin inhimillinen asia kuin kuskin ajatapa vaikuttaa siihen miten bussiin pääsee.
Ratikalla tätä kaikkea ongelmaa ei ole. On myös monia muitakin etuja, kuten se, että huuruisten bussien ilmanvaihto-ongelmista ei tarvitse enää kenenkään kärsiä, (paitsi tietenkin vaihtoyhteyksien kautta mentävillä alueilla). Tai ihmisten ei tarvitse hengitellä kenkien mukanaan tuomia suolahuuruja ratikan uudenaikaisemman ja tehokkaamman lattialämmityksen ja ilmanvaihdon tähden.
Ratikkakaluston kestävyydestä esimerkkinä voidaan vain kysyä: "moniko esim. Helsingin ratikoiden kanssa valmistettu bussi on enää ammattiliikenteessä "." Ja moniko niistä busseista enää tänä päivänä täyttäisi ne ympäristönormit, jotka on asetettu"?
Moderni ratikka voi palvella asiakkaitaan viisikymmentäkin vuotta. Siinä ajassa on jo pelkästään tarvittavan bussikaluston vaihtamisten hinta noussut valtavaksi. On myös huomattava, että joukkoliikennekatuina ja kävelykatuina toimiessaan ratikkareitit tulevat ylläpitokustannuksiltaan edullisemmiksi kuin, jos vastaavilla reiteillä olisi bussiliikennettä.

Greenway kirjoitti:

On huomattava, että ratikan ja pysäkin välinen suhde on aina vakio. Eritysesti lapsiperheet ja invalidit ovat tästä suurimman hyödyn saajia.
Bussilla esim. talviliukkailla monet eri asiat vaikuttavat siihen, että sen ja pysäkin väliin jää erilaisia "rakoja" eri kerroilla. Kerrostunut lumi, joko tiessä tai pysäkillä jne. vaikeuttaa monien matkustajaryhmien elämää em. valossa. Samoin jopa niinkin inhimillinen asia kuin kuskin ajatapa vaikuttaa siihen miten bussiin pääsee.
Ratikalla tätä kaikkea ongelmaa ei ole. On myös monia muitakin etuja, kuten se, että huuruisten bussien ilmanvaihto-ongelmista ei tarvitse enää kenenkään kärsiä, (paitsi tietenkin vaihtoyhteyksien kautta mentävillä alueilla). Tai ihmisten ei tarvitse hengitellä kenkien mukanaan tuomia suolahuuruja ratikan uudenaikaisemman ja tehokkaamman lattialämmityksen ja ilmanvaihdon tähden.
Ratikkakaluston kestävyydestä esimerkkinä voidaan vain kysyä: "moniko esim. Helsingin ratikoiden kanssa valmistettu bussi on enää ammattiliikenteessä "." Ja moniko niistä busseista enää tänä päivänä täyttäisi ne ympäristönormit, jotka on asetettu"?
Moderni ratikka voi palvella asiakkaitaan viisikymmentäkin vuotta. Siinä ajassa on jo pelkästään tarvittavan bussikaluston vaihtamisten hinta noussut valtavaksi. On myös huomattava, että joukkoliikennekatuina ja kävelykatuina toimiessaan ratikkareitit tulevat ylläpitokustannuksiltaan edullisemmiksi kuin, jos vastaavilla reiteillä olisi bussiliikennettä.

Kirjoittaja on mielikuvamanipuloinnin uhri

Minä ainakin siirryn omaan autoon heti kun ratikka alkaa kulkea. Nyt pääsen idästä suoraan keskustaan ja takaisin ilman välivaihtoja mutta sitten tulee pakkovaihto TAYS:llä ja siitä en pidä yhtään. Miksi pitäisi pitää ja haluta turha vaihto, en käsitä.

Greenway kirjoitti:

On huomattava, että ratikan ja pysäkin välinen suhde on aina vakio. Eritysesti lapsiperheet ja invalidit ovat tästä suurimman hyödyn saajia.
Bussilla esim. talviliukkailla monet eri asiat vaikuttavat siihen, että sen ja pysäkin väliin jää erilaisia "rakoja" eri kerroilla. Kerrostunut lumi, joko tiessä tai pysäkillä jne. vaikeuttaa monien matkustajaryhmien elämää em. valossa. Samoin jopa niinkin inhimillinen asia kuin kuskin ajatapa vaikuttaa siihen miten bussiin pääsee.
Ratikalla tätä kaikkea ongelmaa ei ole. On myös monia muitakin etuja, kuten se, että huuruisten bussien ilmanvaihto-ongelmista ei tarvitse enää kenenkään kärsiä, (paitsi tietenkin vaihtoyhteyksien kautta mentävillä alueilla). Tai ihmisten ei tarvitse hengitellä kenkien mukanaan tuomia suolahuuruja ratikan uudenaikaisemman ja tehokkaamman lattialämmityksen ja ilmanvaihdon tähden.
Ratikkakaluston kestävyydestä esimerkkinä voidaan vain kysyä: "moniko esim. Helsingin ratikoiden kanssa valmistettu bussi on enää ammattiliikenteessä "." Ja moniko niistä busseista enää tänä päivänä täyttäisi ne ympäristönormit, jotka on asetettu"?
Moderni ratikka voi palvella asiakkaitaan viisikymmentäkin vuotta. Siinä ajassa on jo pelkästään tarvittavan bussikaluston vaihtamisten hinta noussut valtavaksi. On myös huomattava, että joukkoliikennekatuina ja kävelykatuina toimiessaan ratikkareitit tulevat ylläpitokustannuksiltaan edullisemmiksi kuin, jos vastaavilla reiteillä olisi bussiliikennettä.

-------Moderni ratikka voi palvella asiakkaitaan viisikymmentäkin vuotta.----

Kuinka moderni se ratikka on enää 30-40 v kuluttua, mieti sitä. Kun vaihdetaan useammin ajopelejä uusiin niin aina saadaan se modernein eikä tarvii ajella 40 v vanhoilla ritsoilla. Eli bussi on tässä suhteessa ilman muuta paljon parempi, aina modernimpi.

Ratikkavaunu on kallis ja siihen sijoitetun pääoman koroilla saa 25 v kuluttua jo uuden, modernin, bussin.

hehheetä kirjoitti:

-------Moderni ratikka voi palvella asiakkaitaan viisikymmentäkin vuotta.----

Kuinka moderni se ratikka on enää 30-40 v kuluttua, mieti sitä. Kun vaihdetaan useammin ajopelejä uusiin niin aina saadaan se modernein eikä tarvii ajella 40 v vanhoilla ritsoilla. Eli bussi on tässä suhteessa ilman muuta paljon parempi, aina modernimpi.

Ratikkavaunu on kallis ja siihen sijoitetun pääoman koroilla saa 25 v kuluttua jo uuden, modernin, bussin.

Sähköajoneuvot kestävät liian pitkään ja ovat teknillisen käyttöikänsä lopulla jo antiikkia, voisi ajaa suoraan museon ovesta sisään. Jos 2019 tulee sen hetken moderneja ratikoita Tampereelle niin todella voisi pysähtyä miettimään miten moderneja ne ovat vuonna 2069 eli 50 v kuluttua. Tai edes 40 v kuluttuakaan eli 2059 ???? Moniko ylistää niiden moderniutta siinä vaiheessa?

Uskoisin, että 2040 hankittu bussi on tuossa vaiheessa paljon modernimpi.

Tieto ja tosiasiat on toissijaista , vain mielipiteesi on tärkeä.

Joo, sinullehan tulikin nyt paha ongelma. Ken osaisi lasta neuvoa.