Perunkirjoitus pidettiin 4 kuukautta sitten. Pesän ainoa omaisuus on vainaja asunto. Perukirjan laati pankin lakimies ja perukirjaan asunnon arvoksi merkittiin asunnon käypä arvo. Lakimiehelle sanottiin, että asunto laitetaan nyt heti myyntiin. Myimme asunnon itse ja myyntiaika oli pari kuukautta. Sitten kun kaupat oli tehty soitin lakimiehelle ja kerroin millä hintaan asunto oli saatu myytyä, jotta arvo voidaan korjata perukirjaan.
Ullatus, ullatus....lakimies oli ihan huuli pyöreänä, kun kuuli meidän myyneet asunnon. Kuulemma lesken tasinko olisi pitänyt tehdä ennen kauppaa. Tästä asiasta hän ei maininnut yhtään mitään perunkirjoituksen yhteydessä, vaikka selvästi sovittiin, että kun asunto on myyty, todellinen myyntiarvo korjataan perukirjaan pesänjakoa varten. Lakimies vielä itse sanoi, että asunnosta pitää saada vähintään 100.000 euroa tilastojen mukaan.
Miten voidaan olettaa, että maallikko edes osaa tietää tällaisesta asiasta kuin lesken tasinko? Lakimies veloitti melkoisen paljon perukirjan laatimisesta. Mielestämme hänen olisi kuulunut hoita tämä lesken tasinko asia samassa yhteydessä, etenkin kun hän hyvin tiesi, että alamme myydä asuntoa.
Kuulemma asialle ei voi enää tehdä mitään, kun kaupat on tehty. Vai voiko?
Ullatus, ullatus....lakimies oli ihan huuli pyöreänä, kun kuuli meidän myyneet asunnon. Kuulemma lesken tasinko olisi pitänyt tehdä ennen kauppaa. Tästä asiasta hän ei maininnut yhtään mitään perunkirjoituksen yhteydessä, vaikka selvästi sovittiin, että kun asunto on myyty, todellinen myyntiarvo korjataan perukirjaan pesänjakoa varten. Lakimies vielä itse sanoi, että asunnosta pitää saada vähintään 100.000 euroa tilastojen mukaan.
Miten voidaan olettaa, että maallikko edes osaa tietää tällaisesta asiasta kuin lesken tasinko? Lakimies veloitti melkoisen paljon perukirjan laatimisesta. Mielestämme hänen olisi kuulunut hoita tämä lesken tasinko asia samassa yhteydessä, etenkin kun hän hyvin tiesi, että alamme myydä asuntoa.
Kuulemma asialle ei voi enää tehdä mitään, kun kaupat on tehty. Vai voiko?
Vastaukset 11
Vanhimmat
nyt pulitatte käteistä leskelle jos hän on oikeutettu tasinkoon.
Eikö tasinko makseta osituksessa, mikä yleensä tapahtuu perinnönjaon yhteydessä mutta tuskin koskaan perunkirjoituksen yhteydessä?
Voiko olla niin, että sinä et välttämättä tiedä mitä perunkirjoituksessa tehdään.
Perukirjotus - listataan kuolleen omaisuus ja perilliset
Ositus - Jaetaan puolisoiden omaisuus (rikkaampi maksaa ns. hyvitystä köyhemmälle)
Perinnönjako - Perintö jaetaan perillisille.
Kukaan (paitsi jos on ainoa perillinen eikä ole leskeä) ei omista mitään suoraan perunkirjoituksen jälkeen. Leski saa oman omaisuutensa osituksessa, perilliset perinnönjaossa (jos yksikertaistetaan asia).
Kerro nyt ainakin kuka oli rikkaampi, kuollut puoliso vai leski? Oletan, että saitte kuitenkin lesken hyväksynnän myynnille.
Ilmaisin asian huonosti. Kyseessä oleva leski on myös vainaa, kyse oli hänen perunkirjoituksesta. Aviopuoliso (jolla oli ollut enemmän omaisuutta kuin leskellä) on kuollut 20 vuotta sitten ja perintö jätetty jakamatta. Tämä ositus olisi pitänyt tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen, jotta otetaan huomioon lesken tasinko ennen asunnon myyntiä.
En nyt tiedä mikä tässä on ongelma, Teillä oli puolet asunnosta jo 20 vuotta sitten ja nyt peritte toisen puolen. Siitä puolikkaasta, joka teillä oli jo 20 vuotta joudutte maksamaan myyntivoiton veroa. Tässä käytetään harkinta-olettamaa, jolloin voitoksi tulee neljännes koko asunnon myyntihinnasta. En ymmärrä miksi mitään lesken tasinkoa tulisi ottaa huomioon ennen myyntiä. Ei se ostajaa kiinnosta.
Ette kai perukirjassa merkinneet pesään koko asuntoa?
Toki, jos on muuta omaisuutta, se voi hankaloittaa. Erilainen irtaimiston voi nykyään unohtaa näissä asioissa. Olennaista on omaisuus, josta on papereita.
Hän sanoi, että perintö on jakamatta. Näin olleen hän/he eivät ole vielä perineet mitään.
Millainen sukulaisuus on nyt kyseessä? Oletteko tämän parin lapsia, vai muita sukulaisia. Jos te ette ole kaikki täyssisaruksia, miten sisarussuhteet jakautuvat.
Nyt on pari erilaista mahdollisuutta (koska et ole kertonut kaikkia yksityiskohtia), joko 20 v sitten kuollut henkilö omisti asunnon itse, tai sitten hän ja puoliso omisto sen 50/50. Sillä nyt ei perinnönjaon puolesta ole eroa, mutta itse talonkauppaan talon entiset omistussuhteet vaikuttavat. Koska et ilmaisi itseäsi kovin selkeästi, ja sanot, että olette tehneet kaupan itse, pelkään, että olette voineet myydä vain vainajan osuuden asunnosta vaikka se olisi omistettu 50/50.
Sanotaan nyt, että kauppa on tehty oikein ja rahat ovat kuolinpesän tilillä X ja, että mitään muuta omaisuutta ei ole. Siinä tapauksessa perinnönjaon tekeminen on erittäin helppoa. Jos te perijät olette tämän parin lapsia ja täyssisaruksia, jaatte vain rahat tasan keskenäänne ja teette jonkin lippulappusen jossa lukee vaikka, että "koska kummankin kuolinpesän perijät ovat samat ja perivät samassa suhteessa, ositusta ei tarvitse erikseen tehdä".
Jos te ette ole täyssisaruksia ja kuolleiden lapsia, niin jaatte ensin omaisuuden 50/50 kuolleiden kesken, sitten heidän perilliset jakavat perinnön keskenään.
Esim, jos miehellä oli kaksi lasta A ja B, josta B yhteinen lesken kanssa, ja leskellä vain tuo yksi lapsi B, A perii puolet isän osuudesta, eli 25 %, ja B äidin osuuden + puolet isän osuudesta, 75 %. Jos yhteisiä lapsia ei ollut, miehen ja lesken vanhemmat, sisarukset tai sisarusten lapset perivät heidät. Jos näin on, anna yksityiskohtia niin voimme kertoa miten toissijaisten perillisten kanssa menee.
(En nyt itse jaksa katsoa, mutta ehkä Nix_nax osaa vastata suoraan, että onko kyse toissijaisista perillisistä mikäli perinnönjakoa ei koskaan tehty ensiksi kuolleen aviomiehen jälkeen).
Olemme edesmenneen parin lapset ja meitä on 2. Asunto oli isän nimissä. Äiti ei koskaan omistanut sitä, ei testamenttia ollut.
Isännöitsijä teki osakesiirron perukirjat (2 kpl) saatuaan ja asunto rekisteröitiin meidän nimiimme ja me myimme asunnon.
Kauppojen jälkeen perunkirjoituksen tehnyt lakimies ilmoitti tälläisesta lesken tasingosta. Tarkoittaen, että ensimmäisen pesän ositus olisi pitänyt suorittaa ennen kaupantekoa. Nyt tasinkoa ei enää voida huomioida, jolloin maksamme myyntivoitto kaksinkertaistui.
Pidämme vain outona sitä, että lakimies ei puhunut mitään lesken tasingosta ja osituksesta etukäteen, vaikka selvästi keskustelimme, että asunto menee myyntiin heti. Miksi hän ei sitten tehnyt sitä tai edes maininnut asiasta? Jos asunto myydään 6 kk äidin kuoleman jälkeen, ei se edes ollut mikään lyhyt aika.
Ei tuossa mitään vahinkoa ole syntynyt, koska leskikin oli jo vainaja, kuten aiemmassa postauksessa kerroit. Jos leski olisi saanut avio-oikeuden nojalla puolet asunnosta itselleen (siis lesken kuolinpesä), se olisi maksanut osuudestaan samanlailla myyntivoittoveroa.
Joten lakimiehen virhe on ainoastaan siinä, että hän on turhaan saanut teidät huolestumaan jostakin "virheestä", mitä ei siis ole.
Täydennän edellä olevan liki-kaimani vastausta tuoreella samaan asiaan liittyvällä kirjoituksellani, joka löytyy tästä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14147983/ositus-ja-luovutusvoittotappio-velat-leskelle#comment-83425602
Oleellista on, kuten kaimani totesi, että leski oli kuollut. Jos ositus ja myynti olisi toteutettu lesken eläessä (ositus ennen myymistä), lesken siinä tasinkona saama osuus asunnosta olisi ollut luovutusvoittoverosta vapaa, koska leski puolisonsa omistusaikana oli asunut asunnossa yli kaksi vuotta.
PS. Aidon ja epäaidon nix_naxin erottaa, jos ei muusta, väristä. Vain rekisteröidyt nimimerkit (joita muut eivät voi käyttää) ovat sinisiä.
Täydennyksesi ei lainkaan koske tätä tilannetta, mistä ap kysyi. Mutta tuli varmaan hyvä olo taas. Leski oli kuollut, joten vahinkoa ei tullut.
Minun palveluni täällä on tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle kuin vain alkuperäiselle kysyjälle. Samantapaisia tilanteita kun voi esiintyä muillakin. Jos sinä siitä sait pahan olon, mitä kommenttisi ilmaisee, niin ehkä joku muu - jolla leski ei vielä ole kuollut - sai siitä kaipaamaansa tietoa ja siten hyvän olon.
Kovin ahtaat raamit eivät aina ole ne parhaat raamit.
Sinä jatkat kaimanani, mikä suorastaan imartelee minua. Toivottavasti pärjäät jatkossa yhtä hyvin kuin tuossa ensi kommentissasi.
Ap kirjoittaa: eli koska asuntoa ei myyty ja ositettu lesken eläessä, ei sitä enää olisi voinut edes hyödyntää luovutusvoittoveroa laskettaessa nyt?
1. pesä jakamaton (tässä olisi voinut hyödyntää lesken tasinko lesken eläessä?)
2. pesä edelleen jakamaton, mutta asunto on myyty ja kaupat tehty. Nyt kaupan jälkeen on tarkoitus tehdä ositus 2 lapsen kesken tasaosuuksin.
Myyntivoittoa ei tullut, koska kauppahinta ja perukirjaan merkitty arvo ovat yhtä suuret.
Maksamme osuuksistamme normaalin perintöveron. Olisko tässä edes enää voinut hyödyntää lesken tasinkoa, koska leski on kuollut? Mitä se pankin lakimies sitten höpisi? Sanoi, että nyt veroihin menee tuplasti enemmän.