Kaverini tuli eilen työpaikalleni elinvoimaa uhkuen. Perusteellisesti tervehdittyämme hän alkoi hihkua kuin tiibetiläinen kenttälukkari krikettikentällä. Hän kertoi hankkineensa ulkomaalaisesta nettikaupasta suuremmoisen nettisovelluksen tablettiinsa. Tunnekuohusta vapisten tuo loistokaupat tehnyt kaverini veti taskustaan leipälaatikon kokoisen tabletin ja alkoi esitellä ihmeelliseltä vaikuttavaa kalenteria. Siihen oli merkitty hänen vaimonsa viimeisimmät kuukautiset ja joitakin muita tietoja. Tuo erinomainen laite laski ovulaation ajankohdan sekä ns. varmat päivät. Vielä verrattomammaksi kyseinen laite teki kaiken koska pientä lisähintaa maksaen vaimolle saa rinnakkaissovelluksen ja sen jälkeen seksiä voi harrastaa täysin virtuaalisesti. Kaverini hankkikin jo sellaisen ja kertoi seksin olevan suuremmoista. Tarkastetaan vain milloin ei ole vaaraa tulla raskaaksi niin vaimo ei tarvitse edes mitään ehkäisyä. Jos taas haluaa perheenlisäystä, voi virtuaaliseksin ajoittaa ovulaatiopäivään. Ovulaation voi vielä varmistaa lämmönmittauksella jonka tulos myös syötetään tablettiin. Jännitystä seksielämään saa tykittelemällä "riskipäivinä" jolloin jo hikikarpalot nousevat otsalle jännityksestä. Jopa rakastajattaren pito mahdollistuu pientä lisäkorvausta vastaan ja kaverini kertoi aikovansa hankkia sellaisen ensitilassa. Rakastajattaren kohdalla kuitenkin kehoitetaan käyttämään ehkäisyä koska ns. kolmansilla pyörillä on taipumusta petollisuuteen. Vielä kohtuullisen lisämaksun rajoissa on ryhmäseksi-kimppa. Ryhmään on mahdollisuus liittää jopa 12 sekstailijaa. Silloin tosin jo suositellaan vaimon sterilointia sekä ehdotonta kondomin käyttöpakkoa. Jos ryhmässä vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan ja vaimo pamahtaa paksuksi, voi lisämaksulla saada selville kuka on tulevan "vahingon" isä. Itsetyydytyskin onnistuu sovellusta käyttäen ja kaverini on jo kokeillut sitä. Hän kertoi nauttineensa siitä kovasti. Itse en oikein ymmärrä virtuaalimaailmasta mitään ja olen aika huono tietokoneiden kanssa. Jopa paristojen vaihto tietsikkaani on välillä vaikeaa. Tahtoisin kuitenkin saada omaanikin avioelämääni hieman piristystä ja kaverini hankkima sovellus vaikuttaa kiinnostavalta. Onko muilla kokemusta tällaisesta?
Yöpakkaset ohi makuuhuoneessa
VirtuaalisestiViikseen
20268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei voi muuta todeta.
Elä muuta viserrä!
Hei VirtuaalisestiViikseen!
Viestistäsi päätellen olet edellisen sukupolven pillumiehiä, eli virtuaalikokemukset rajoittuvat tee-se-itse-pringlespilluun ja saksalaisiin VHS-tallenteisiin. Onneksi lähestyit meitä suomi24 palstalla, jossa kovimmat panomiehet kirjoittelevat. Itsehän olen nainut tämän vuoden puolella jo melkein kaksi kertaa (saa mun puolesta sanoa tähän keskusteluun jokainen mielipiteensä jos on päässyt pykälään useammin), ja rouvanikin oli paikalla tuolloin.
Avaan hieman tuota tekniikkaa mitä nykyisin paritumisen ja virtuaalipariutumisen apuna käytetään.
Tabletti = pornograaffisien kuvien ja videoiden tallennuslaite. Tällä voit tallentaa omat panot videoiksi ja naapurin rouvan napata vaikka ikkunan läpi alastomana muistikortin syövereihin myöhempiä tutkimuksia (kiristys jne) varten. Laite soveltuu myös erilaisten ikävien tapahtumien, kuten sukupuolitautien selvittelyyn.
Sovellus = ohjelmisto tablettiin jolla voi kerätä vitaaleja tietoja kumppaneiden määrästä, nimistä, puhelinnumeroista, kaikesta mitä nykyaikainen panomies tarvitsee.
Tinder = sovellus josta voi valita virtuaalisesti sopivan kosiokumppanin. Tämä ohjelmisto on mielestäni kömpelö sillä sitä kautta pykälään pääseminen vaatii toisinaan jopa kahden tunnin väsytystaistelun ja supersankarin asenteen. Tosin jos sinulla on hyvä kuvia todistamaan että "pinkka" on kunnossa niin taisteluaika lyhenee minuutteihin.
Pisimmän väsytystaistelun kävin erään nimimerkkillä "QueenFromOuterSpace" tunnetun naisen kanssa. Tapasimme reilun viikon keskustelun jälkeen ufo-messuilla. Todellakin, ai että osasi tyttö valita romanttisen paikan. No koska kipeä tarve oli päästä pykälään kävin paikallisen kierrätyskeskuksen SER-lavalta etsimässä radion ja katkoin siitä antennit taskuun. Kiitolaukkaa vielä työkaverini luokse käymään ahtamaan hänen mahtava ufo-tietoutensa puolessa tunnissa pääkoppaan, jotta olisi jotain yhteisiä kiintopisteitä tulevia treffejä varten. Sekavasta selityksestä ei jäänyt muuta mieleen kuin Suomalaisen rajatiedon uranuurtajan, päätoimittajan nimi Tapani Kuningas. Saavuin treffeille kumit taskussa, antennit kainaloissa ja Tapsan nimi korvantakana - tänään pamppu soi. Treffikumppanillani olikin 18 kätinen humainoidi-pinssi rintapielessä sovitusti. Omani väsäsin foliosta, mutta onneksi huomasin hänen humanoidinsa ensin ja tajusin että se pitää olla "oikea" pinssi. Söin nopeasti alumiinitekeleeni ennen kuin jään kiinni tuosta lapsuksesta ja koko virtuaalitoosa jää suolestamatta. Treffikumppanini esitteli itsensä Alisaksi (nimi muutettu. Oikea on nimittäin Alien Helenius). Menin täysin hämilleni tuosta nimiasiasta ja pakokauhu alkoi vallata mieltäni - olenko treffeillä ihan aidon kuuhullun kanssa. Tuli aika esitellä itseni. Yritin kakaista nimeni, vaikkakin keksityn, mutta pakokauhu oli vallannut mieleni ja suuni oli täynnä foliota. Tässä vaiheessa onnistuminen alkoi näyttää todella huonolta. Hätävalheen keksiminen näytti väistämättömältä tässä vaiheessa, joten otin foliot sustani ja sanoin nimekseni Dvorak (jonka muistin Star Trek, The Next Generation -televisiosarjasta, tai jostain). Kerroin pitäväni foliota suussa säännöllisesti jotta minua ei voitaisi salakuunnella, tai lähettää mieleeni mitään makuja joilla tiedetään ihmisiä manipuloitavan säännöllisesti. Mietin että jumalauta jos tämä ei mene läpi, olen kusessa ja joudun kirjautumaan tinderiin taas. Sitäpaitsi liput UFO-miittinkiin maksoi melkein satasen lärvältä, sillä saisi kuulemma maksullisen naisenkin. Onni näytti aurinkoisen sivunsa sillä tuo naaras jonka nimen jo olin unohtanut katseli minua ja vihlovia hampaitani lumouksen vallassa. Kaikesta päätellen neito otti todesta tarinani. Katseltiin siinä ufoja ja kerroin parit abduktiokokemukset, siirryttiin kämpille kätkin salamin kuin herrasmies ja poistuessani vessaan soitin x-filesin tunnusmusiikin kömpiessäni ikkunasta pihalle, jotta myöhempinä selityksinä mahdollisesti kiinni jäädessäni tästä katalasta poistumisesta voisin sanoa itseni abduktoitaneen koska olin urhoollisesti poistanut foliotkin suustani. Jätin radion antennit vessanpönttöön lisäämään mystisyyttä.
Huomattavaa on että tinderiin kannattaa muuten rekisteröityä jollain muulla kun omalla nimellä. Muuten joudut panemaan samaa naarasta useammin, joka on aika ikävää. Tälläisen puoliksi ulkoavaruudessa elävän paneminen useammin näyttää olevan välttämätöntä, sillä jollain helvetin konstilla se nainen käytti pönttöön jättämiäni antenneja avukseen ja on koputtanut oveani joka perjantai pakenemisestani lähtien.
Ystäväsi kuulostaa aikamoiselta panokoneelta, sillä tuo ryhmäseksitietoja keräävä sovellus on itselläni ollut käyttämättömänä jo reilut puoli vuotta. Sitä ennen käytin sitä vain kahdesti kahdessa eri ryhmäseksitilaisuudessa ja kerran venemessuilla.
Toivottavasti nämä nopeat vastaukset avasivat edes vähän mystiikkaa bittien takana. Kysy lisää rohkeasti jos askarruttaa.
Hei. Tässäpä olikin paljon asiaa. Edellisen kirjoittajan viestissä huomioni kiinnittyi moniin yksityiskohtiin jotka vain vahvistivat jo tietämiäni faktoja.
Humanoidien(avaruusolentojen, ufomiesten yms) olemassaolon todisti jo taannoin hyvä ystäväni, joka eräänä kevätiltana kirjoitti viestin texti-tv:n sivuilla toimivaan Lupiinideittiin. Hän, viekkaasti naiseksi tekeytyen, kyseli viestissään viriiliä humanoidi-miestä avaruusmatkailuun lakanoiden väliin. Ystäväni sai seuraavan kuuden tunnin aikana yli 200:lta humanoidi-mieheltä tulikuumia viestejä ja viimein operaattori sulki hänen puhelinliittymän linkkimastojen ylikuormittumisen takia! Humanoidien olemassaolo tuli siis todistettua.
Ed. viestissä kerrottiin myös antenneista wc-pöntössä(humanoidit liikkuvat viemäreissä). Samaan ilmiöön olen itsekin törmännyt ja kyseinen tapahtuma sai minut hakeutumaan läheiseen ammattioppilaitokseen, sekä hankkimaan erittäin haparoivan lvi-asentajan pätevyyden. Tutkintoni ja siitä aiheutunut työkohteiden paljous on mahdollistanut humanoidien helpomman pääsyn tekemisiin homo sapiens-lajin edustajien kanssa. Olen vaihtanut satoja kilometrejä 5" viemäriputkia ryömimiskorkeuden mahdollistaviin putkiin jolloin syntyvyys suomalaisissa perheissä on saatu räjähdysmäiseen nousuun. Myös kätilöiden koulutusta on lisätty(aiemmin heillä ei ole ollut pätevyyttä humanoidiseen synnytykseen) ja nyt heidän pätevyys on maailmanlaajuisesti tunnustettu parhaaseen aaa+-luokkaan. Olen myös poistanut yli 5000:sta lavuaarin viemäriputkesta hajulukon helpottaakseni kommunikointia sekä suunnistusta kohti halukkaana odottavaa naisen syliä. Uskon että tätä seuraava geenipohjan laajeneminen auttaa poistamaan monia ihmiskuntaa piinanneista vitsauksista esim. genitaaliset poikkeavuudet(käyräkullisuus), välilevytyrä sekä vuoteen kastelu. Haluan vielä lisätä että humanoidin erinomaisuus seksuaalitoiminnoissa ilmenee kykynä tyydyttää naisensa 100% varmuudella. Tämä asia taas takaa sen että putkiremonttia piisaa ja saan tehdä pitkää päivää.
Ooooh... ihan tässä paikat kostuu kun ajattelee pöntöstä nousevaa avaruusolennon fallosta suoraan sisääni... Uuuuuuuh..
Heipähei. Kerrankin asiapitoinen palsta.
Kaikkihan sen tietävät että kiima-aikana humanoidit yms alienit liikkuvat viemäreissä. Mikäpä sen haluttavampaa puutteessa riutuvan naisolion(homo sapiens) mielestä kuin ulosteesta ja limasta liukas avaruusolio? Ei niin mikään, sanovat naiset yhteen ääneen. Onneksi humanoidit yleensä ovat ns herrasmiehiä ja muuttuvat limaisiksi seksikoneiksi vain kiima-aikana.
Epäilen että kaverillani ei ole kaikki hyvin ja tänään hän vahvisti epäilyjäni. Kerron siis mitä kuulin. Hänen isänsä työskenteli nuorukaisena(kenties amis-viiksisenä) eräällä huoltoasemalla(Union). Eräänä pimenevänä loppukesän iltana hän havaitsi kirkkaan pallon(tuo reipas nuorukainen luuli sitä ensin kuuksi mutta huomasi kuun paistavan edelleen taivaalla täydeltä terältä) joka laskeutui tähtien loistaessa suoraan bensamittareille ja alkoi tankata 99 oktaanista. Kaverini isä joka ei vielä silloin ollut kaverini isä päätti suunnattomasta rohkeudestaan huolimatta piiloutua myyntitiskin taakse ja unohtaa maksun perimisen. Kun tuo kirkas pallo sai bensiinin tarpeensa tyydytettyä, poistui se maksamatta paikalta. Nykyistä noin 40 vuotta nuorempi kaverini isä kiskoi sadetakin ylleen ja säntäsi ulos myrskyn keskelle tarkastamaan bensamittarin lukemaa mutta ulkoa yön kuumuudesta hän ei löytänyt kuin koeputken jonka sisällä hymyili lapsonen(kaverini).
Tämä tarina oli jo jotain ja nosti hien otsalleni mutta seuraava tarina sai minut pakokauhun valtaan.
Kaverini sai äskettäin nauttia pitkästä anestesiasta(hän ei ole kärsinyt unettomuudesta kuin korkeintaan toisinaan) ja anestesialla on paha taipumus tappaa aivosoluja. Huomasin hänen muistinsa huonontuneen sekä selvän aivokapasiteetin vähenemisen älyn terävimmän terän puuttumisesta puhumattakaan. Hän on siis muuttunut tolloksi. Mutta kaverini innokkaana kotipuutarhurina sanoikin tuollaisen aivosolujen harventamisen olevan vain hyväksi ja vertasi sitä raparperin(rheum rabarbarum) juuren jakamiseen. Siis raparperin juurta pilkkomalla eli jakamalla saadaan se kasvamaan entistä innokkaammin! Kaverini väittää saman toimivan myös aivoihin ja aivosoluihin. Katsoin hetken hänen sammuneisiin silmiinsä ja näin vain tyhjää, uskoin hänen olevan tosissaan. Tiedän hänen alkavan piakkoin toteuttamaan tätä "ideaansa" suuremmassa mittakaavassa ja luulen että se ei ole pelkästään laitonta vaan se voi olla myös vaarallista.
ps. kaverini on kertonut olleensa vuoteenkastelija kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti.
Hei!
Minä olen ollut lähellä abduktiokokemusta 2, 5, 11 ,22, 37 ja 19 vuotiaana. Minua ei kuitenkaan kokonaan abduktoitu, vain mieleni. Uskon vakaasti että maapallon ulkopuolella on elämää, ehkä jopa viisasta sellaista.
Esimerkiksi naisystäväni näyttäisi olevan osittain alienin geenejä kantava, sillä monia tuttuja merkkejä on havaittavissa. Hän esimerkiksi pystyy katsomaan televisiota neljäkin tuntia päivässä ilmeenkään värähtämättä. Olen varma että lähetysten seassa on jotain informaatiota mitä ei ilman alienin geeniä voi sieltä nähdä. Olen selannut tekstiteeveenkin läpi ja värittänyt kaikista nollista keskustat, laskenut numerot yhteen, vertaillut konsonanttien ja vokaalien suhteita laplace-muunnoksen avulla ja linkittänyt logaritmisen kirjainesiintyvyyden keskiarvojakaumaan, ilman minkään näköistä johtolankaa. Tuntien tollotuksen jälkeen rouvani nousee ylös, tekee iltapalan, panee minut ja käy nukkumaan. Aina sama kaava.
Myös ystäväni töistä vaikuttaa hieman poikkeavalta. Hänen aivokapasiteettinsa on tehnyt minuun vaikutuksen, sillä hän muistaa yliluonnollisen tarkasti asioita. Eräänä päivänä (tänään) hän pystyi muistamaan mitä tupakkapaikalla keskustelimme kuukausia sitten. En tiedä ketään kuka pystyisi tälläiseen urotekoon ilman sanelinta ja muistiinpanovälineitä. Hänen aivoistaan on muun muassa poistettu leikkauksella 15 %, mutta en muista miksi. Jotenkin liittyi hänen viisauteensa. Hän myös pystyy arvaamaan sivunumeron kirjasta jonka sattumanvaraisesti valitsen, kunhan vain kirja liittyy jotenkin rajatilakokemuksiin.
Mutta mitä noihin alieneihin tulee niin ystäväni käy usein katselemassa valopalloja heti x-filesien jälkeen ja hänellä on useita mielikuvitusystäviä, minä muun muassa mukaanlukien. Hänen naisystävänsäkkään ei usko minun olemassaolooni. En uskalla paljastaa kaikkea ystävästäni jottei häntä tunnisteta. Enkä myöskään itsestäni jotta minua ei tunnisteta.
Ei ole Satua kun odotan
Kuulo ja näköaistini on kertonut muuta
Ei auta kun pidättäytyä
Aivan mahtavaa tarinaa! Kerron lisää kaveristani.
Olkoon hänen nimensä nyt vaikka.. en keksi mitään mutta kerron heti kun keksin sen. Hänen pitää saada aina olla oikeassa, ihan aina. Kun hän näin pääsee osoittamaan viisautensa, jää balettitanssijakin(esim. näytelmässä Kuoleva joutsen) toiseksi tämän Einsteinin liitäessä huoneen poikki suuntaan jos toiseenkin. Myös tiede ja jopa rajatiede ovat kovasti lähellä sydäntä. Ufot sunmuut yliluonnolliset kellot ja matkaradiot saavat hänen äänensä nousemaan falsettiin ja sisäinen kontratenori alkaa laulaa kuin Enrico Caruso. Monesti olen saanut syvää inhoa tuntien seurata tuota omahyväisyyden kliimaksia. Kerran jopa sain tarpeekseni ja päätin ilmoittaa kaverini vaimolle hänen "uskollisen" puolisonsa vehkeilyn erään naispuolisen kollegan kanssa. Halusin kuitenkin tehdä ilmiannon tahdikkaasti ja muistin tällä naiskollegalla(vehkeilyn toinen osapuoli) olevan tatuoinnin. Hetkessä juoneni oli valmis ja tietokoneeni tukevasti Youtubessa. Soitin kaverini vaimolle nimettömän puhelun ja aloin soittaa Youtubesta irlantilaisen kitarasankarin, Rory Gallagherin, konserttia vuodelta 1979 ja neuvoin häntä kuuntelemaan tarkasti. Tuo pirullinen paljastus eli kappale Tattoo`t Lady tulikin vasta kahdeksantena biisinä 45 minuutin kohdalla ja siinä vaiheessa kaverini vaimon pitkäjänteisyys oli loppunut jo yhdeksän kertaa, eikä hän enää vastannut puhelimeen. Onnittelin kuitenkin itseäni hienosta juonesta vaikkakin epäonnistuneesta(kaverini ei oli keksinyt yhtä hyvää).
Toissa kesänä tuo viisas ystäväni raahasi minut katsomaan suuremmoista luomustaan. Hän kertoi minulle kuin raamatullista luomiskertomusta ja kun näin tuon "ihmeen" mieleeni tuli Johanneksen Ilmestyskirja. En uskonut silmiäni. Parhaat päivänsä nähnyt linja-auto jonka sisällä sukeltelivat sammakot ja vesimyyrät. Lumpeenvarret ulottuivat katosta lattiaan ja sorsapoikue uiskenteli avonaisen kattoluukun kohdalla kuin uima-altaassa. Lisäksi veden alla sykkivät siniset ja vihreät led-valot joiden tahdissa hypnoosin vallassa olevat nuijapäät tanssivat. Minua pyörrytti ja kaverini auttoi minut kylkiasentoon. Hän huomasi "Wonderlandinsa" tehneen minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kun pystyin taas kommunikoimaan, hän kertoi hankkineensa purjejollan jonka aikoi nostaa tuonne(osoitti sormella) sorsien keskelle(linja-auton kattoluukkuun) ja purjehtia viikonloppuisin siellä perheensä kanssa. Hän kertoi myös hankkineensa itselleen matruusin asun sekä tyttärelleen pelastusliivit. Vaimolleen hän oli hankkinut pahoinvointilääkkeitä koska vaimo kuulemma oli hyvin herkkä merisairaudelle. Tuota linja-autoon rakennettua merenalaista maailmaa tarkastellessani huomasin pohjassa olevan jonkinlaisen vedenalaisen luolan ja arvasin että kaverini on varmasti hankkinut sukellusvarusteet(kahdet). Hänen naispuolinen kollegansa pukisi sukellusvarusteet päälleen ja sukeltaisi tuohon luolaan aina ennen kuin kaverini tulisi perheineen veneilemään. Jonkin aikaa perheensä kanssa veneiltyään petollinen(avion rikkoja) kertoisi haluavansa sukellella ja niin hän lähtisi hienossa sukelluspuvussaan sukeltelemaan. Tietenkin juuri tuohon vedenalaiseen luolaan jossa naiskollega odottaisi. Kuinka kieroa.
Kerron lisää jos mielenkiintoa esiintyy ja inhon väristykseni hieman hellittävät.
Kaikki jännät tarinat eivät näytä päättyvänkänään kuolemaan ja kuopan pohjalle
Tää on parhautta!
Hei!
Lueskelin KadonnutAivokapasiteetti viestiäsi jossa kerroit ystävästäsi. Minäkin haluaisin kertoa ystävästäni, mutta en muista hänestä oikeastaan mitään muuta kuin että hän on mehiläisen värinen ja on hyvin tärkeä. Olen unohtanut jopa hänen nimensä, mikäköhän minulla on?
Niin, mitä mehiläisen väriseen ystävääni tulee, lähettää hän aina naisensa vakoilemaan minua, jopa julkisille paikoille. Luultavasti hän lukee paikallislehdet kahteen kertaan ja ympyröi minua koskevat uutiset, kuten levymyyjäiset sekä vuositapahtumat. Kerrankin ostin viattomana siwasta banaaneja ja tuo tuttu vakooja katsoi minua suoraan silmiin maksaessaa ostoksiaan, olin lähes hätääntynyt, mutta sain välteltyä tiukat kysymykset asiointini tarpeellisuudesta kyseiseen myymälään myhäilemällä ja vaihtamalla puheenaihetta.
Mutta mitä Ystävääsi tulee, on hän selkeästi panostanut parisuhteeseensa rakentamalla tuollaisen hienon laitteiston yhteisien perheen hetkien tueksi. Sukelluspukujuttu oli jo niin uskomaton, että joko ystäväsi on huippunero, tai jutussa on ainakin 15 % palturia.
Palaan vielä asiaan illemmalla. Paljon jäi sanottavaa, mutta en meinaa millään muistaa kaikkea.
Hei!
Nyt muistan, tosin huonosti (myös tekstin tuottaminen on vaikeaa). Kimalaisen värinen ystäväni usein esittelee minulle youtubesta orkestereija joiden musisointi ja erityisesti torvisektiot ja haitarit kuulostavat lähinnä mehiläispesältä. Niitä esitellessään hän vajoaa mystiseen transsiin ja alkaa keinumaan edes takaisin. Minua alkaa pelottaa, mutta en voi alkaa kirkumaan kesken kaiken kun ympärillä on ties minkä alan ammattilaisia ja taiteilijoita.
Käydessäni tänään vessassa alkoi viemäri pulputtaa mystisesti ja muistin nuo aikaisemmin ketjussa manitut sanat alieneista. Tästä hätääntyneenä päätin yrittää soittaa ystävälleni ja mainita lisäksi muutamia herkullisia kohtia miljoonabisneksistä joita hän on hieronut, mutta hän ei voinut nostaa luuria ylimieliseen tapaansa ja vastata siihen. Toivottavasti hänet on abduktoitu, sillä se olisi ainoa hyväksyttävä selitys tässä vaiheessa. Myös lääkärihoitoa vaativa vamma olisi hyväksyttävä, mutta ystäväni ei koskaan tunnustaisi sellaista heikkoutta joka kyseenalaistaisi hänen työkykynsä. Hänet tunnetaan henkilönä joka ei ole ollut poissa töistä koskaan ja tulee olemaan vielä vähemmän poissa.
Hei vaan
Kerronpa taas hiukan kaveristani. Hän soitti minulle tänään hyvin sekavan puhelun. Ymmärsin heti hänen ainoan aivosolunsa(saattaa niitä olla useita mutta hyvin huonovointisia) olevan pulassa. Sen jälkeen tapasin hänet. Kaverini yritti selvästi skarpata ja näyttää nohevalta mutta huomasin romahtamisen olevan lähellä. Hän ei ollut oma reipas ja hauska itsensä vaan pikemminkin Walking Dead- televisiosarjan "vaeltelija". Iltapäivällä menimme tutustumaan läheiselle karjatilalle jossa kasvatetaan eksoottisia eläimiä. Siellä kaverini lymyili nurkassa ja näytti eksyneeltä pöllön poikaselta. Yritin piristää häntä ja saada hänet nauramaan, edes hymyilemään. Siinä en kuitenkaan onnistunut ja hän alkoi näyttää entistäkin onnettomammalta. Kun hän alkoi synkistellä vaimonsa saamista potkuista, silmissään alistunut hyljätyn kissanpoikasen katse, henkinen kestävyyteni kohtasi rajan jota ei sovi ylittää. Juoksin autooni ja ajoin pois jättäen kaverini luhistumaan karjatilan pihamaalle. Nyt omatuntoni soimaa minua tekemästäni päätöksestä mutta tein sen paineen alla, henkisen kestokykyni jo alkaessa pettää. Saatan vielä ottaa yhteyttä kaveriini ja kysyä pääsikö hän kotiin tai sitten yritän vain unohtaa hänet(se vaihtoehto voi olla helpompi).
Hei!
Juuri tuollaisia ystäviä ei tarvitse kukaan! Hylkäsit hänet ja ajoit pois? Kuinka raakaa! Luultavasti olet juuri sitä tyyppiä kuka ottaa ja nauraa kun ystäväsi kertoo puolisonsa saaneen potkut töistään. Ymmärrätkö miten raakaa sellainen on, kun nykyisin ei voi olla varma edes saako töitä mistään! Häpeäisit! Häpeän myöntää että tiedän sinusta nimimerkin vertaa, mutta luultavasti unohdan sen pian, sillä olen taas erään ystäväni mielestä lähes aivokuollut.
Mutta kerrompa tarinan eräästä ystävästäni. Soitin niin ikään hänelle tänään ja yksinäisyyden puuskissaan vaikutti hän ilahtuneelta puhelustani. Ollessani lopettamassa puhelua alkoi hätääntynyt ääni vaatimaan että puheyhteyttä ei katkastaisi. Samanlainen hätäreaktio tulee orpokodin lapsilla jopa aikuisiässä kun heidän täyttyy sanoa "hei hei" jollekkin leikkikaverilleen. Epätoivoisesti yritti hän houkutella minua luokseen puolikkaan trippimehun ja puoliksi syödyn lihapiirakan voimin. Yleensä hän houkuttelee minua puolikkaalla munkilla tai muulla vastaavalla herkulla. Harvoin astelen tuohon namu-ansaan, mutta tuo lihapiirakka oli jo jotain. Ilmeisesti hän on siirtynyt suolaisiin tarjottaviin kun makeat eivät enää tepsi.
Tapasin hänet tänään erään järven rannalla, kun kävimme kuuntelemassa shamaanien esitelmää kaukaisten maiden tavoista. Ystäväni välillä naureskeli irvokkaasti ja välillä taas vakavoitui. Tätä tapahtui noin kolmen minuutin jaksoissa joiden säännöllisyyttä rikkoi ainoastaan sisäänpäin hymyily, sekä koomisesti päässä käänntetyt lasit. Arviolta 2 diopteria taittoa omaavat lasit todellakin tekevät koomisen oman sivujuonteensa tuohon kaukaisien maiden tarinaan. Se saa minut muistamaan että vietän aikani päivittäin täysien vatipäiden parissa. Katsoin hämmentyneenä ympärilleni että näkevätkö muut saman kuin minä ja ilmeisesti näki, sillä osa puki häpeänsä vaelteleviin silmiin ja osa taas hekotti avoimesti. Laulunäytelmän loputtua sain osakseni pilkkalaulua, johon alan olemaan hyvinkin tottunut. Tuo osa on pakollinen vaihe sosiaalista kanssakäymistämme jolla ystäväni varmistaa minua korkeamman sosiaalisen statuksensa. Annan hänen aina nauttia tästä pienestä hetkestä, ennen kuin hän kaasuttaa alitehoisella kaasarilullallaan kotiin rouvan nyrkin alle.
Mietin lähtiessäni että millaisia ystäviä (ystävä) minulla edes on. Hänen ajaessaan pois erästä tieosuutta kuulin kuin kotkan kiljahduksen kaukaa hänen huutavan että "kirvelee". En tiedä mitä tuo tarkoitti mutta tuskanhiki valtasi kehoni.
Hei Kimalaisen Lento.
Luin huolestuneena viestisi ja totesin erehtyneeni kohdallasi. Luulin sinua suoraselkäiseksi kirjoittelijaksi mutta nyt totean henkistä selkärankaasi vaivaavan vakavan skolioosin. Tämähän on kamalaa.
Viestissäsi ensitöiksesi tuomitsit minut joka paniikin vallassa tein erehdyksen. Oletko itse erehtymätön, myös paineen alla? Entä paniikissa? Tuomitsit myös hyvän tarkoitukseni yrittäessäni keventää kaverini perhettä kohdannutta katastrofia(sekin paniikissa tehty erehdys).
Seuraavaksi hyökkäsit ystäväsi kimppuun ja pilkkasit hänen haluaan olla ystäväsi ja jutella kanssasi. Sitten haukuit hänen eväänsä(lihapiirakka ja Trip-mehu) jotka hän oli valmis jakamaan kanssasi(todellinen ystävyyden osoitus). Pilkkasit ja häpäisit myös hänen aiemmat tarjoukset(maukas munkin puolikas) jotka ystäväsi olisi myös jakanut kanssasi. Et antanut myöskään arvoa sille että hän haluaa tarjota sinulle välillä suolaista makean sijaan(hän huolehtii terveydestäsi). Sitten oli vuorossa ystäväsi ilmeiden arvostelu hänen eläytyessä teille esitettyjen näytelmien viedessä häntä mukanaan(kuinka saatat tehdä tuollaista) ja siitä siirryit pilkkaamaan hänen heikkoa näkökykyään ja silmälasejaan. Mikä sinuun on mennyt? Onko ystäväsi huono ihminen koska hänellä on huono näkö? Saako häntä pilkata siitä? Sitten haukuit ystäväsi autonkin alitehoiseksi kaasarilullaksi(pilkkaatko ystävääsi koska sinulla on enemmän varakkuutta ja hienompi auto?). Joutuiko ystäväsi vielä kotimatkallaan onnettomuuteen ja huusi tuskissaan KIRVELEE? Ja sinäkö nauroit ja vielä pilkkaat häntä siitäkin? Olet hirveä ihminen ja luultavasti vuoteenkastelija.
Minä en käyttäydy ystävääni kohtaan noin. Tein tänään virheen ja myönnän sen. Yritän kuitenkin hyvittää tekoni ja toivottavasti ystäväni antaa anteeksi. Anteeksiannon merkiksi hän voisi antaa minulle esim. vaimonsa tekemän suussasulavan täytekakun. Sellaista osaisin arvostaa ja myös omatuntoni rauhoittuisi siitä. Hyvä Kimalaisen Lento, ota mallia tällaisesta terveestä ja pyyteettömästä ystävyydestä ja lopeta parhaan ja varmasti ainoan ystäväsi pilkkaaminen.
Toivotan sinulle hyvää illanjatkoa katumusharjoittelun ja henkisen kasvamisen merkeissä.
Hei!
KadonnutAivokapasiteetti, vaikutat minusta Dalai Laman kaltaiselta suuruudelta, viisaalta ja korkean järkkymättömän moraalin omaavalta suuruudelta, mutta oletko pyytänyt hylkäämistä anteeksi ystävältäsi? Miltähän hänestä tuntuu nyt? Tuskin hyvältä, veikkaan. Pelkät hyvät aikeet eivät tee autuaaksi vaan pitää myös toimia. Toivot että ystäväsi vaimo järjestäisi sinulle täytekakun anteeksipyynnöksi - kuinka kieroa, olet onnistunut sotkemaan moraalisesti epäilyttävät ihmiset, ystävät ja leipurit keskenään tarinassasi. Se on niin kieroa että Dalai Lama (myöhemmin DL) pyörisi haudassaan jos olisi kuollut ja olisi kuullut tuollaisen vaateen. Jos hänellä olisi tuollainen ystävä, niin hän varmaan olisikin jo kuollut nimittäin hyljättynä kylmälle jäiselle parkkipaikalle, kun kirkuen kaasutat karkuun oikea jalka neulaventtiili märkänä kiihdytyspumppua lypsäen.
Minä taas en ole koskaan pilkannut ystävääni. Pidän häntä suurimmassa arvossa, eikä minulla ole mitään anteeksipyydettävää, saati leivosvaatimuksia. Nöyrästi syön lähes kaiken mitä hän eteeni työntää. Päiväni kohokohta on jos saan häneltä puhelun ja kutsun kahville hänen yksikköönsä, silloin jos koskaan tunnen elämän virtaavan suonissani. Hän pyörittää tehtaassamme suurinta ja arvostetuinta osastoa, joka tekee vähiten tappiota kaikista useista kymmenistä osastoista. Kuinka ikinä voisinkaan pilkata häntä, kuten sinä katalasti teet ystävällesi. (Purskahdan kohta itkuun kun mietin ystäväsi tunteita ja kylmää asennettasi.) Jopa suuri ylipäälikkömme varastaa ystäväni ideat suoraan suusta ja esittää ominaan, välittämättä välittömästä kärähtämisestä. Niin hyviä ne ovat!
Ainiin, muistinko mainita; CIA maksoi DL:llälle 160 000 usan dollaria vuosittain "palkkaa"?
En voi kuin jälleen kerran ihmetellä millaisia olentoja evoluutio on saanut aikaiseksi, kuten tämän Kimalaisen Lennon. Kerrassaan uskomatonta. Sinä siis solvaat täällä ihmisiä vain veikkaukseen perustuvilla faktoilla? Ja miksi ystäväni vaimon pitäisi pyytää minulta anteeksi täytekakun muodossa? En tajua logiikkaasi. Minunhan pitäisi anteeksi pyytää paniikissa tekemääni väärää päätöstä. Hänen kuuluisi sitten anteeksiantaen rauhoittaa (täytekakulla) tunnontuskien ja itsesyytösten piinaamaa sieluani. Tajuatko sinä mistään mitään? Tiedätkö edes mikä tarkoittaa paniikki? Luulen että et. No entä pakokauhu? Olen varma ettet tiedä edes sitä.
Tapasin tänään kaverini joka oli tapansa mukaan sukeltelemassa työpaikkamme ihmissuhteissa kuin Brian Jones konsanaan. Minut nähtyään hänen ylväs olemuksensa luhistui kuin korttitalo ja jäljelle jäi vain tyhjyyteen huutava tabula rasa. Kyynelten sumentavin silmin seurasin tuota tragediaa. Tuntui pahalta katsoa ennen niin valloittavasti hymyilevän(kuin John Travolta) ystäväni olemusta ja mieleeni tuli Edvart Munckin teos Huuto. Henkinen tasapainoni alkoi horjua kuin Pisan torni ja katsoin parhaaksi poistua(paeta) paikalta. Onneksi johtajamme huusi minua nimeltä kuin kiljuva jalopeura ja pääsin traumatisoivasta tilanteesta eroon. Kun palasin tapahtumapaikalle oli kaverini kadonnut. Pelkään että hän on palannut eksoottisia eläimiä kasvattavan karjatilan pihamaalle jonne hänet eilen jätin. Iltapäivällä yritin ajatella muita asioita esim. Jules Vernen teosta Kenelle kellot soivat jossa Passerpartoutin pää juuttui kiisselikulhoon mutta siitäkin tuli ystäväni mieleen. Sama toistui Mein Kampfin kohdalla. Edes Albert Einsteinin Suhteellisuusteoria ei tuonut helpotusta tilanteeseeni. Joudun ehkä soittamaan kaverini vaimolle ja pyytämään häneltä täytekakkua jotta sieluni rauhottuisi.
Lopettakaa hemmetissä toistenne haukkuminen kohtahan tapatte toisenne. Keskittykää taas storyyn se on parasta viihdettä. Lisää vaan.
Että mää nautin tästä.