Kun / jos pakkoruotsi poistetaan, se tulee tarkoittamaan käytännössä vain siirtymistä yhdestä pakosta toiseen: Jos 2. vieras kieli aloitetaan jo alakoulussa, monessa pienemmässä koulussa ei tule olemaan varaa tarjota kuin korkeintaa kahta vierasta kieltä, englantia ja yhtä muuta kieltä. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan, että koululaiset lukevat kahta pakkokieltä, ja ensimmäisen ollessa englanti, toisen ollessa vaikkapa venäjä.
Miettikääpä oikeasti tätä tilannetta: millaisen vastaanoton tämä uusi systeemi tuleekaan saamaan, jos koululaiset pakotetaan esim. venäjän lukijoiksi? Voin jo hyvin kuvitella "kieliaktiivien" naaman venähtämisen, kun totuus alkaa valjeta... Ruotsin kielessä sentään on se hyvä puoli, että se on helppo kieli venäjään verrattuna...
Miettikääpä oikeasti tätä tilannetta: millaisen vastaanoton tämä uusi systeemi tuleekaan saamaan, jos koululaiset pakotetaan esim. venäjän lukijoiksi? Voin jo hyvin kuvitella "kieliaktiivien" naaman venähtämisen, kun totuus alkaa valjeta... Ruotsin kielessä sentään on se hyvä puoli, että se on helppo kieli venäjään verrattuna...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ei tietenkään se noin mene.
Vaikka englanti-ruotsi yhdistelmä on kyllä monille erinomainen valinta.
Mitenköhän se sitten menee? Kerropa sitten, jos kerran tiedät noin hyvin.
toi on totta, että loppujen lopuksi toi eng-ruotsi kombinaatti on ollut monelle helpotus pakkoruotsivihasta huolimatta. se mitä on nyt tulossa, on astetta pahempaa...
Miksi Ruotsissa on mahdollisuus oppia kouluissa jopa kiinaa? Miksi Suomi olisi taas kerran niin erityinen, että Suomella olisi mahdollisuus tarjota vain venäjää ja ruotsia? Ruotsin kouluissa ei tarjota suomea EDES VAPAAEHTOISENA, joten en näe edes sille mitään syytä, että Suomessa ruotsia olisi tarjottava kouluissa vapaaehtoisenakaan!
Fennojen pitäis hankkia enemmän verotettavaa, että riittäisi rahaa laajoihin kielivalintoihin.
Tilanne on täysin käytännön sanelema. Suomi on täynnä pieniä alakouluja, joilla ei yksinkertaisesti tule olemaan varaa tarjota useita vieraita kieliä (ei ole tähänkään asti ollut). Mistä luulet repiväsi ne rahat, että yhden pienen alakoulun kielipalettiin kuuluisivat yhtäkkiä arabia, kiina ja hollanti?
Aivan, jostain pitäisi luopua, jotta jotain saadaan tilalle. Mutta fenno ei ole valmis luopumaan mistään.
Suomihan on tarjonnut tähän mennessä erinomaisen kielipaletin: suomi/englanti/ruotsi/ranska/saksa/espanja. Sitä eivät vain tietyntyyppiset ihmiset ole osanneet arvostaa, ja pahoin pelkään, että tällä uudella systeemillä mennään kehityksessä taaksepäin, ja se ei ainakaan motivaatiota tule nostamaan.
Se on aivan sama! Tällä nyt ei ainakaan Suomen syrjivää kieliPOLITIIKKAA selitetä! Epäoikeudenmukainen politiikka on muutettava, senkin jälkeen joku voi sitten vaikka halutessaan opiskella ruotsia ihan rauhassa! Ja koulut voivat tarjota kieliä varojen mukaan. Ei tämä vaikuta mitenkään siihen, että ruotsin kielelle on annettava puhujamääräänsä vastaava vähemmistöasema!
Ei ruotsia tarvitse tarjota vapaaehtoisenakaan, Ruotsissa on mahdotonta löytää koulua, jossa tarjottaisiin suomea vapaaehtoisena!
"Epäoikeudenmukainen politiikka on muutettava"
Eli sinä siis hyväksyt sen, että pakkoruotsi vaihdetaan pakkovenäjään. Se on siis sinusta pelkästään oikeudenmukaista.
Ja lisäksi kieltäisit ruotsin opiskelun Suomessa kokonaan.
Nyt meinaa unohtua että ei pakkoruotsin tunnitkaan ilmaisia ole. Oppitunti maksaa tasan samanverran riippumatta siitä mitä kieltä siellä opetetaan. Pakkoruotsin opettajien tuntimäärät ehkä pienenevät mutta muiden kielien opettajille avautuu työtilaisuuksia.
Pakkoruotsi on juurikin se mikä on pieniltä kouluilta syönyt mahdollisuuden opettaa muita kieliä. Eli huti tuli suruile taas.
pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Mitä on tulossa?
Syteemi tulee toimimaan siten, että se kannustaa pitkiin A-kieliin, joista on eniten hyötyä. Jos oppilas lukee kahta A-kieltä, hänelle ei enää sälytetä velvollisuudeksi pakkoruotsia. Toinen vaihtoehto on lisätä englannin kielen syventävää opetusta.
Kun ruotsi on valinnainen, totta kai vanhemmilta kysytään, kuten tähänkin asti, mitä kieliä lapsenne haluavat opiskella..Pakkoruotsin poistaminen lisää A-kielten opiskelua. Pakkoruotsi jo itsessään ja erityisesti sen aikaistaminen vähentää A-kielten opiskelua.
http://www.hel.fi/hki/paloa/fi/ajankohtaista/kielivalintailta
Onko tämä aloittajan paras perustelu pakkoruotsille? Buaahhaa......
Vaikeita kieliä pitää opiskella nuorena kun vielä oppii.
Kieliä ei opiskella helppouden takia vaan tarpeellisuuden takia.
Joka tapauksessa on totta, että englanti ruotsi on helpompi (ja mukavampi) vaihtoehto sellaiselle, joka ei ole kiinnostunut kielten opiskelusta / koulunkäynnistä kuin esim. englanti venäjä. Se, että pakotetaan lukemaa vaikeaa kieltä, ei motivoi ketään eikä ratkaise mitään ongelmaa tässä maassa. Etenkin, kun sitä ongelmaa ei osata edes määritellä.
Onko venäjänpelko tosiaan pakkoruotsittajien paras perustelu pakkoruotsille? Buuaahhaa...
Turhan pakkoruotsin opiskelu on vielä vähemmän motivoivampaa kuin oman valitun lempikielen opiskelu. Mikä voi olla vaikka Espanja. Venäjä ja ruotsi eivät ole toistensa vaihtoehtoja.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Pakkoruotsin takia kouluilla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota muita kieliä koska rahat ja oppilaiden aika on käytetty pakkoruotsiin.
Svenskan tar alla resurser är bara skitprat och om det är så så varför betalar inte finskspråkiga mer skatt för att finanisera mer språk i skolan?
Svenska är inte bårt från något annat, utan det kan vara till hjälp pga. att svenska hör till den germaniska språkgruppen dit tyska, engelska, flamlänska hör MEN INTE FINSKA.
Om svenskan blir valbar så skall även finskan vara det. Om inte annat så finns det ett gemensamt srpåk som "alla" kan dvs. engelska
Om det är så dålig undervisning i finska så varför har finnen inte gjort nåt att förbättra den med mer praktiska övningar osv. Vi svenskspråkiga (många av oss, inte alla) har läst torr och tråkig grammatik och ordlistor. Det var viktigare att veta vad alla ändelser kallades istället för att veta hur språket används.
1,2,3,4,5, på finska = yxi, kaxi, straxi, maxi, taxi :)
"Om svenskan blir valbar så skall även finskan vara det. "
Ei tämä ole ongelma meille 95 %:n enemmistölle. Se on teidän 5 %:n oman arvion varassa, tarvitsetteko elämässänne (Suomessa) esim. venäjää enemmän kuin suomea.
Loviisan ruotsinkieliset katsoivat suomen olevan tärkeämpi kuin englanti, kun Loviisa kysyi asiaa kaupunkilaisilta. Loviisan suomenkieliset pitivät englantia tärkeämpänä kuin ruotsia..
https://peda.net/loviisa/lol2/tuntijakoehdotus/aka
Se, että Loviisa pitää englannin kieltä tärkeämpänä kuin ruotsia ei liity millään lailla ap:n viestiin, eikä se liity tähän uuteen tilanteeseen, mikäli pakkorutosi poistetaan.
Englanti tulee olemaan useimmilla edelleen kieli nro 1, ja sen opettaminen onnistuu kuten tähänkin asti - mikään ei muutu. Mutta entä se kieli nro 2? Millä yhtälöllä kuvittelette, että pienten paikkakuntien kouluissa voidaan ehdottomasti tarjota useita A-kieliä / useita keskipitkiä kieliä?
Tulemme menemään ojasta allikkoon tässä, eli juuri kuten ap sanoo - pakkokielestä pakkokieliin (huom! monikossa). Tiedän LUKION, jossa opetetaan jo esim. ranskaa videon kautta - ei ole varaa maksaa normaalista ranskan opetuksesta.
Se liittyy suomenruotsalaisen "Finlandilainen
29.2.2016 10:27" vaatimukseen siitä, että hänen ei tarvitse lukea suomea, vaan jotain muuta kieltä sen sijasta. Kovin laajaa tuo suomen kielen opiskeluhaluttomuus ei tunnu olevan, joten voidaan suostua siihen vaatimukseen, että suru saa lukea venäjää suomen sijasta!
Minkä kielen suru haluaa suomen tilalle ??
Ruotsin kieli ei ole suomalaisen velvollisuus, joten kahta muuta kieltä lukeva voidaan vapauttaa ruotsivelvollisuudesta. Se tässä on pääasia.
Pienet paikkakunnat tekevät yhteistyötä digitalisaation ansiosta,
ei opettajan tarvitse olla paikalla joka kyläkoulussa, kunhan nettiyhteys toimii.
Moni käy koko koulunsa etänä esim. homekoulujen takia, kun terveys ei kestä!
http://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/kielten-etaopiskelu-lukiossa-mahdollista
"Missä ja miten netissä voisi opiskella lukiossa opetettavia vieraita kieliä,joita ei kyseisessä lukiossa opeteta tai osaa kursseista ei kunnolla pysty opiskelemaan lukujärjestyksen takia.Voisiko opiskeltavan kielen kirjoittaa?
"Hei!
Lukio-opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna. Etälukiossa opiskelusta ja opetustarjonnasta löytyy hyvin tietoa Opetushallituksen etälukiota esittelevältä sivustolta. Sivustolla etälukio-opiskelua kuvataan mm. seuraavalla tavalla:
Etälukiossa opiskellaan tavallisesti monimuotoisesti. Pääosa opiskelusta suoritetaan opettajan ohjaamana etäopiskeluna. Etäopiskelussa hyödynnetään oppikirjoja ja muuta kirjallista materiaalia, radion ja tv:n etäopiskeluohjelmia, ääninauhoja, www-aineistoa ja muuta verkko-opiskelumateriaalia. Opettaja ohjaa etäopiskelijaa verkossa, puhelimitse tai kasvotusten vastaanotolla. Halutessaan opiskelija voi suorittaa jopa kaikki opintonsa verkko-opiskeluna!!
Kielten opetus / kielten oppiminen on niin tärkeä ja vaativa asia, että sitä ei videoinnin avulla voida hoitaa. Kielten oppiminen on kommunikaatiota ja se vaatii aina ihmiskontakstin, tiiviin kontaktin myös opettajaan. Aikuinen voi opiskella sitten halutessaan myöhemmin verkossa, lapsi ei.
Terv. kieltenmaikka
Miksi nämä ruotsinkieliset kiivailevat venäjän perään? Vapaa valinta tarkoittaa valinnan mahdollisuutta, ja valittuina kielinä voi olla kaksi esim. seuraavista: ruotsi, englanti saksa, ranska tai latina. Niitä opetettiin 1950-luvulla pikkukaupungin lyseossa, kun maamme oli vielä sodan jälkeen köyhä ja rahasta oli tiukkaa. Tuskinpa nykyisin löytyy kaikkien näiden kielte opettajia, mutta EU-kielet saksa ja englanti ovat tärkeitä. Saksasta olisi sitten suurta apua, kun ruotsin opinnot alkavat, näinhän se mantra menee. Ruotsia voisi opiskella lukiossa - aikanaan saksaa opittiin kohtalaisesti jo kolmessa vuodessa, ja ruotsi on yksinkertaisempi kieli.
EU edellyttää koululaisten opiskelevan kahta muuta kieltä äidinkielen lisäksi, mutta kielten valinta on vapaata.
Toinen kieli on tarkoitus aloittaa ALAkoulussa. On pikkasen eri asia puhua alakoulun kielitarjonnasta ja yläkoulun / lukion kielitarjonnasta. En ymmärrä, voiko joku oikeasti kuvitella, että pienen paikkakunnan alakoulussa tarjottaisiin 2. kieleksi vaikkapa espanjaa, saksaa, kiinaa, ranskaa, saksaa ja latinaa... miten kuvittelette tämän tapahtuvan? Yhtäkkiä palkattaisiin 6 uutta opettajaa, joista jokainen opettaisi 2-15 oppilasta vaihtelevasti?? Voisiko joku selittää, millä resursseilla tämä toteutetaan.
Ja on totta, että ennen opetettiin pienissäkin kouluissa paljon enemmän kieliä. Mutta Suomi olikin tulloin toinen maa, ja kieliin suhtauduttiin luontevammin ja arvostavammin, ja niihin panostettiin. Nyt kielistä on tullut vihollisia ja aseita, joilla taistellaan muista vastaan. Ja laiskuus kukoistaa, ei ymmärretä, kielten opiskelu on jatkumo. Nyt luetaan 1 kurssi kieltä lukiossa ja kuvitellaan sen riittävän...
Varsinaisen tulpan kieltenopetukselle laati RKP vaatimalla ja saamalla pakkoruotsin jo alakouluun. Näin ei pikkukouluilla ole taatusti varaa enää tarjota sitä saksaa tai espanjaa, jos muuten siihen olisikin kunnassa halua ja vaikka lukion opettaja olisi tullut vetämään opintoja.
Alakouluissa on kuitenkin tärkeää voida tarjota oman äidinkielen opintoja. Myös maaseudulle on tullut niin maahanmuuttajia kuin pakolaisia. Opetus onnistuu vain kehittämällä tietokoneavusteista etäopetusta, mitä on maailmalla rakennettu tähän tarkoitukseen. Monikielisyvällä maailmalla on hintansa.
Maalaiskunnassa olisi riittänyt yhteinen A-englanti alakoulussa ja vapaaehtoisen A2-kieli, joka olisi päätetty kunnan ja koulun työnjaolla. Silloin yläkoulun alussa olisi kaikille tullut tarjolle vapaasti valittava kieli. Tällöin olisi ollut helppo asettaa tarjottimelle vähintään ruotsi, saksa, ranska - koska lukio on yleensä lähellä yläkoulua ja opettajia on tarjolla. Oppilaita olisi myös riittävästi, ikäluokkaa on koottu usein yhteen niin, että useitakin kieliryhmiä muodostuisi.
Kai te ymmärrätte nyt, miksi RKP:lle oli niin tärkeä saada juuri nyt, vähän ennen pakon rapistumista, pakkoruotsi alakouluihin. Nyt sinne on hankittava opettaja ruotsiin ja valikoima jää väkisinkin kapeammaksi kuin vuotta myöhemmin. Ja ruotsi siis onnistuu säilyttämään ylivaltansa.
Mistäköhän päättelet, että "ruotsinkieliset" kiivailevat venäjän perään? Eikö suomenkielinen voi yhtä lailla huolestua?
Olemme suomenkielinen perhe Porvoosta. Täällä ruotsi näkyy ja kuuluu, ja moni minun laillani toivoo lapselleen ruotsia ensimmäiseksi kieleksi, koska se on luontevin aloituskieli. Olisin minäkin huolissani, jos asuisin alueella, jossa käytäntö sanelisi ottamaan pakolla kielen, jota ei ollenkaan halua.
Asun alueella (suomi) jossa käytäntö saneli että joudun pakolla opettelemaan kielen (ruotsi), jota en todellakaan olisi halunnut.
Saisivat nuo rannikkofennot ensin itse opetella kunnon ruotsia. En kyllä semmoisella ruotsinkielellä avaisi suutani esim. Tukholmassa. Toteaisivat, että en finntollo igen..
Aloittaja sotkee omenat ja perunat ja saa siitä perustelun pakkoruotsin jatkamiselle. Ruotsin kieltä aloitetaan opiskelemaan tänä päivänä yläkoulussa, ei alakoulussa. Jos rahan puutteen vuoksi alakoulu ei kykene järjestämään useita kieliä, ei se edelleenkään liity pakkoruotsiin. Se on erillinen ongelma, johon uskon varauduttavan mikäli päätetään että toista kieltä aloitettaisiin opettamaan jo alakoulu tasolla.
Toivoisin kuitenkin ettei nykyistä järjestelmää muutettaisi, vaan ainoastaan pakkoruotsi poistettaisiin ja oppilaat valitsisivat 7 luokalla yhden uuden kielen. Oma tyttöni on nyt 15 ja on opiskellut viittä kieltä, joista yksi on ruotsi. Minusta näin laaja kielten valintamahdollisuus on tarpeeton tuossa iässä, enkä näe aloittajan kuvaamaa ongelmaa.
Eikö tavoitteena ole nimenomaan aloittaa kaksi vierasta kieltä alakoulussa?Tätä ainakin uutisten mukaan kaavaillaan ja pidetään ideallina. Ja se onkin. Olisi järjetöntä olla hyödyntämättä lapsen luontaista kielenoppimiskykyä!
Ne jotka eivät viitsi / halua / jaksa, lukeekoot pelkkää englantia. Suotakon se heille.
"Miettikääpä oikeasti tätä tilannetta: millaisen vastaanoton tämä uusi systeemi tuleekaan saamaan, jos koululaiset pakotetaan esim. venäjän lukijoiksi?"
Miksi pitäisi pakottaa, kun on useita vaihtoetoisia kieliä tarjolla, ja niitähän on jokaisessa kunnassa yläasteella ja siellä valmiina eri kielten opettajia. He saavat opetusvelvollisuuteensa täytettä kiertävinä kieltenopettajina pienissä ala-asteen kouluissa. Kiertämistähän se merkitsee pakkoruotsinkin siirtyminen ala-asteella alkavaksi.
Nurmijärvellä on jo käyttökelponen malli, jonka hankaluutena on pakkoruotsi jossain vaiheessa, mutta valinnan varaa on. Perusopetuksen 2. vuosiluokalta alkavaksi yhteiseksi kieleki, A1-kieleksi voi valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
Perusopetuksen 5. vuosiluokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi Nurmijärvellä valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
Perusopetuksen 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli Nurmijärvellä: B2-kieleksi voi valita englannin, ranskan, saksan, venäjän tai espanjan. Kun pakkoruotsi poistuu, noista kielistä voikin valita jo 7. luokalla.
RKP:n kellokkaat ja svekomieliset fennot ajavat jääräpäisesti pakkoruotsia jokaiselle ja viis veisaavat kaikkien tarjolla olevien vieraiden kielten valinnaisuuden kielivarantoa rikastuttavasta vaikutuksesta.
http://www.nurmijarvi.fi/filebank/1586-Vieraiden_kielten_valintaopas_2011.pdf
Nurmijärvi varmaan sopiikin kiertäville opettajille, pieni kasvava kunta Helsingin kupeessa lähes, useampi koulu. Ei voi mitenkään verrata keskivertokouluun Suomessa.
Myös alakouluissa toimii digitalisaatio ja nettiyhteydet, joten kielivalikoima voi olla vaikka kuinka suuri! Kahta A-kieltä alakoulussa lukevaa ei enää pidä velvoittaa ruotsin orjaksi! Pakkoruotsin aikaistaminen on jo vähentänyt valinnaisten A2-kielten valintaa.. joten on loogista, että pakkoruotsivelvollisuus pitää poistaa, jos suostuu opiskelemaan kahta pitkää kieltä! Ahvenanmaalla on tästä kokemusta. Ei ole tapahtunut mitään katastrofia siellä kyläkouluissa.
"Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän."
"Kielten opetuksen määrärahalla käynnistetään alueellinen kokeilu vieraan kielen opiskelusta jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu toisen kotimaisen kielen korvaamisesta."
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/09/osaaminen_koulutus.html
Digitalisaatio on vain sana, jolla yritetään paikata jotain, kun mitään muuta "kivaa" ei peruskoululaisille ole nyt tarjolla. Totuus on, että perusopetus on oltava kunnossa, kaiken muun voi unohtaa, mikäli näin ei ole. Oppilaat tarvitsevat tukea ja kannustusta myös, ja sitä ei digitalisaatiolla saada aikaa. Digityöskentely on vain lisä, se ei korvaa mitään.
Ketä haitta jos pienessä koulussa saa valita kahdesta ja suuressa vaikka kymmenestä? Eikö digiaika ja etäopetus mahdollista vaikka minkä kielen valinnan pienessäkin koulussa? Miksi pitää keksiä vanhanaikaisia tekosyitä pakkoruotsin puolustamiseksi
Kielten opettaminen ei voi koskaan perustua digiopettamiseen tai etätunteihin. Jos tällainen tulisi normiksi, meillä ei kukaan enää osaisi mitään kieliä. Lähtökohta on aina persuopetuksen hyvässä hoidossa.
Tällaisista kommenteista huomaa, että lasten / nuorten kielten oppiminen ei olekaan tärkeä asia.