Olenko friikki?

Terveisiä vaan isukille, että hän voisi päinvastoin olla ylpeä pojastaan, joka ei kiirehdi parisuhteeseen tai päde kaatotaidoillaan hyppimällä sängystä sänkyyn, sillä niitäkin poikia on pilvin pimein! Ja sitäpaitsi friikki on ihan tyhmä sananakin!
Minä tunnen monia ihmisiä, jotka alkoivat seurustella vasta 23-26-vuotiaina (itse olin 24), yksinkertaisesti siksi, ettei vastaan ollut tullut ketään "sykähdyttävää" tai koska elämäntilanne ei vain ollut siihen mennessä ollut otollinen seurustelulle, jne. Yksi matkusteli uraohjuksena melkein kolmekymppiseksi asti, ennen kuin tapasi vihdoin ihmisen, jonka kanssa halusi alkaa suhteeseen ja perusti sitten perheenkin kun kaikki meni niin hyvin putkeen.
Ei ole olemassa mitään seurustelunormistoa, jonka mukaan pitää elää ja kokea asiat. Se kolahtaa sitten kun kolahtaa ja sen jälkeen opetellaan yhdessä olemisen perusteet hissun kissun, ja sillä siisti.
Luultavasti isäsi peilaakin sinun nykyisyyttäsi oman nuoruutensa historiaan ja jos ne poikkeavat kovasti toisistaan, hän yrittää panna sinuun vauhtia syyllistämällä. Ihan pöllö asenne, joten älä ota sitä totena. Sinä olet yksilö ja koet asiat sitten kuin ne eteesi tulevat, eikä siinä tarvita vanhempia kirittämään.
Pysyt vaan peruspositiivisena ja saatavilla, niin kyllä sut pian bongataan. :)

no et kyl mikää friikki ole mutta luonteesta se on paljon kiinni ja asenteesta jos haluaa asialle tehdä jotain.. kuten aikasempi kirjoittaja sanoi että monet ystävät alkoi seurustella vasta 24 vuotiaana(itsellä monia kavereita jol on sama homma) joten sun faija voi pitää päänkii jos haukkuu friikiks. mut joo itse olen 25 vuotias nuori mies ja kokemuksia on ollu tytöistä kun olin 15 vuotias. olin niin sanotusti `paha poika` joka vetosi silloin omanikäsii ja jopa pari vuotta vanhempiin gimmoihi. nyt vanhempaana mietin et vittu mä oon ollu kyl tyhmä ja sekoillu parisuhde asios paljon mut ei sitä silloin ajatellu. mut sul on asiat kyl ihan malillaa kun on työpaikka ja jne.. ite tuun rikkinäisest perheest ja 17 vuotiaana yh mutsi heitti himast pois ku mitää hyvää saanu ikin aikaa ja oonki työtön tällä hetkellä mutta omasta tahdosta. MUT sul on kuule paljo aikaa vielä ja kokemuksii koettavana joten ei mikää kiire. mut ihan vinkkinä vaa et ei heti ekan tyttöystävän kanssa kannata mitään pilvilinnoja rakennella varsinkaan 22 vuotiaana. monesti nähnyt kun 20vuotias ystävä löytää ensirakkauden ja BUUUM hommataan lapsi ja seurustellaa pari vuotta kunnes löytää uuden tulitikun jota haluaa raapasta ja kaikki se ensirakkaus palaa tuhka tuuleen:) maltti on valttia!