Olenko friikki?

Mies. 22 vuotta. Asun yksin. En ole ikinä seurustellut. Haluaisin kyllä tyttöystävän, ei ole vaan minulle sitä onnea suotu. Enkä ole asian eteen paljoa tehnyt, myönnän.

Olenko friikki? epänormaali? Muuten elämäni on ihan kunnossa. Asun omillani, on työpaikka, jossa viihdyn. Äidin ja Siskon kanssa on lämpimät välit ja ollaan tekemisissä paljon. On muutama hyvä ystävä. Tavallaan on harrastuskin. Mutta elämänkumppania ei ole. Ei ole sitä ihanaa naista, jonka kanssa jakaisi ilot ja surut.

Joten olenko epänormaali friikki? Isäni nimittäin on sitä mieltä. En ole normaali ihminen, koska en seurustele, enkä ole ikinä seurustellut. Mutta onko se näin?

Kertokaa te.
780
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Moikka :) et oo yhtään friikki! älä anna isäsi kommentin vaikuttaa liikaa, vanhemmilla vain on aina korkeat odotukset ja suuret toiveet lastensa menestymisestä ja pariutumisesta. omakin isäni kyselee aina seurustelukumppaneista joita ei ole minullakaan tähä kahteenkymmeneen vuoteen mahtunut enkä sitä oikeastaan pahemmin vielä stressaa.

sun elämä kuulostaa tasapainoiselta kun hyvät suhteet äitiin ja siskoon, olet itsenäinen ja pidät työstäsikin :) kun teet asioita joista tykkäät ja olet avoin kokemuksille niin eiköhän elämä tuo eteesi mukavia kohtaamisia joista jokin voi olla se elämänpituinen tai ainakin merkittävä sitten. ja tietty kannattaa olla itsekin aktiivinen kun eihän ne partnerit tule sun oven luo sentään koputtamaan. kannattaa avata keskusteluita naisten kanssa ja olla aito ja kohtelias, semmonen luo ainakin moneen vaikutuksen.

mutta ei. et sä ole epänormaali! pysy positiivisena ja ole myös oma-aloitteinen niin uskon että elämällä on sullekin yllätyksiä annettavanaan.

Äänestä

Miehen kuuluu tehdä aloite!

Miksi et tee mitään asialle, kun kerta itsekin haluaisit tyttöystävän?

Nykyään se on helppoa jopa ujoille, kun on nämä internetin deittipalvelutkin!

En ole ikinä ymmärtänyt passiivisia miehiä! Yleensä se oma halu saada läheisyyttä ja seksuaaliset tarpeet ajavat etsimään sen hiljaisemmankin hissukan.

Se on eri asia jos ei löydä sopivaa vaikka kuinka etsisi, kun se että ei edes yritä löytää sitä kumppania.

Mutta nuori sä vielä oot, ei ole kiire! Mutta valikoimat vähenee mitä kauemmaksi jätät vaimon pyydystämisen. Nopeet syö hitaat ja parhaat viedään ensiksi. Ei kannata jäädä odotteleen että kaikki muut ovatkin jo pariutuneet ja sitten on vain eronneita, yksinhuoltajia ja muutama vanhapiika enään jäljellä! Mieti! On paljon haastavampaa olla parisuhteessa missä toisella on vaikka miten monta suhdetta takana ja lapsiakin vielä. Uusperhekuviot ei ole ollenkaan helppoja.

Nyt vipinää tossuihin ettei tarvi katua myöhemmin! Ei se vaimo tule sinua oven takaa hakemaan minnekään vihille! Mene sinne missä niitä naisia on!

Äänestä

Itse olin vuosikausia yksin, vasta 25-v löysin (netin avustuksella) poikaystävän. TUNSIN itseni friikiksi. Mutta ei, et sinä ole friikki. Jos haluat seurustelusuhteen, kannattaa tosiaan pistää matoa koukkuun vaikka jollain deittisivustolla. Itse löysin lopulta unelmien kumppanin ja aviomiehen suomi24:stä :)

Äänestä

Hei, olen 28 vuotta, enkä ole ikinä seurustellut, oma valinta. Seksisuhteita on kyllä ollut. Älä pelkää, et ole friikki, meitä on monia!

Äänestä

Minä taidan olla friikki kun jotenkin pelkään seurustella kun olen varma että muut naiset ovat minua kauneimpia ja osaat puhua ja ovat miesten mieleen... Minä en usko että kukaan voisi minua rakastaa ja kyllä olin koulukiusaamisen uhri jonka takia itseluottamusta minulla ei ole.

Äänestä
  • Olen pahoillani että sinusta tuntuu tuolta. Minuakin kiusattiin koulussa, itseluottamus on kyllä paljon parempi, kuin tuolloin, mutta ei se mikään hyvä ole vieläkään.

    Et kertonut ikääsi, mutta usko tämä: Varmasti löytyy joku, joka sinuakin rakastaa.

    Äänestä

Hei olen 50vuotias en ole koskaan seurustellut olenko friikki mitä voisin tehdä onko jo liian myöhäistä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Metallimies93 kirjoitti:

Mies. 22 vuotta. Asun yksin. En ole ikinä seurustellut. Haluaisin kyllä tyttöystävän, ei ole vaan minulle sitä onnea suotu. Enkä ole asian eteen paljoa tehnyt, myönnän.

Olenko friikki? epänormaali? Muuten elämäni on ihan kunnossa. Asun omillani, on työpaikka, jossa viihdyn. Äidin ja Siskon kanssa on lämpimät välit ja ollaan tekemisissä paljon. On muutama hyvä ystävä. Tavallaan on harrastuskin. Mutta elämänkumppania ei ole. Ei ole sitä ihanaa naista, jonka kanssa jakaisi ilot ja surut.

Joten olenko epänormaali friikki? Isäni nimittäin on sitä mieltä. En ole normaali ihminen, koska en seurustele, enkä ole ikinä seurustellut. Mutta onko se näin?

Kertokaa te.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu