Ensimmäiset kosketukset ovat olleet lapsuudessa, mutta silloin en ole saanut siihen mitään apua tai tukea mistään suunnalta vaan joutunut itse selviämään siitä.
Siitä eteenpäin on jopa jossain kohtaa itsetuhoisuuuttakin ilmennyt masennuksen paukatessa päälle. Olen syönyt useita kertoja masennuslääkkeitä ja käynyt keskustelemassakin, mutta ongelma on se, että kun kriisi vaihe on ohi (ja joskus jopa siinä välilläkin) otan jonkun kuoren päälleni hymyilen enkä välttämättä muista enään itsekään kaikkia synkkiä aatoksia mitä olen pahimmillani päässäni menneestä ym. pyöritellyt. Olen aina ollut hyvä lakasemaan asiat ns. maton alle niin etten edes itse muista niiden olemassa oloaan. Olen tutkinut netistä vaihtoehtoja mikä minua vaivaa.... ensimmäinen oli bipolaarisuus ja nyt uusin aika vahvaehdokas on jonkun asteinen dissosiaatiohäiriö. Olen lähes koko ikäni tienyt, että mussa on jotain vikaa.... Eläminen näiden sisäisien ristiriitojen kanssa alkaa käymään todella raskaaksi. Olen kasvatettu olemaan kiltti tyttö ja hymyilemään vaikka mikä olisi.... kohta se ei ei vaan enään onnistu. On tietenkin muutama ihminen joka tietää kaiken.
Nyt olisinkin halunnut kysellä teiltä joilla on diagnosoitu dissosiaatiohäiriö, että
miten se teidän elämässä näkyy ja miten se vaikuttaa teidän elämään
Siitä eteenpäin on jopa jossain kohtaa itsetuhoisuuuttakin ilmennyt masennuksen paukatessa päälle. Olen syönyt useita kertoja masennuslääkkeitä ja käynyt keskustelemassakin, mutta ongelma on se, että kun kriisi vaihe on ohi (ja joskus jopa siinä välilläkin) otan jonkun kuoren päälleni hymyilen enkä välttämättä muista enään itsekään kaikkia synkkiä aatoksia mitä olen pahimmillani päässäni menneestä ym. pyöritellyt. Olen aina ollut hyvä lakasemaan asiat ns. maton alle niin etten edes itse muista niiden olemassa oloaan. Olen tutkinut netistä vaihtoehtoja mikä minua vaivaa.... ensimmäinen oli bipolaarisuus ja nyt uusin aika vahvaehdokas on jonkun asteinen dissosiaatiohäiriö. Olen lähes koko ikäni tienyt, että mussa on jotain vikaa.... Eläminen näiden sisäisien ristiriitojen kanssa alkaa käymään todella raskaaksi. Olen kasvatettu olemaan kiltti tyttö ja hymyilemään vaikka mikä olisi.... kohta se ei ei vaan enään onnistu. On tietenkin muutama ihminen joka tietää kaiken.
Nyt olisinkin halunnut kysellä teiltä joilla on diagnosoitu dissosiaatiohäiriö, että
miten se teidän elämässä näkyy ja miten se vaikuttaa teidän elämään
Vastaukset 1
Vanhimmat
Diagnoosit on monesti haitallisia, koska niihin helposti jumiudutaan väärällä tavalla. Hymyilevä kuori on merkki itsehoitojärjestelmästä, jolla todellinen tuska yritetään sivuuttaa . Vanhempien parisuhde on lapsen koti. Jos vanhemmilla ei ole normaalia vuorovaikutussuhdetta ja lapsi joutuu ottamaan jonkun roolin perheessä eli hylkäämään minuutensa, niin se on jo traumatisoivaa. Tarvitsisit oikeanlaista terapiaa.
http://pelastakaalapset-fi-bin.directo.fi/@Bin/7c851690a7fc0ce93ac9668e71679ff8/1456772817/application/pdf/551485/20110930104635611.pdf
https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-perheessa/parisuhde/parisuhdeongelmat-ja-lasten-psyykkinen-hyvinvointi/