Kuinka parantaa työllistymistä Suomessa

Palvelut ja tuet ovat tähän asti toimineet varsin hyvin. Mikäli työnantaja todella tarvitsee työntekijän, hän sellaisen palkkaa. Mikäli työnantaja ei tarvitse työntekijää, hän ei sellaista ota edes ilmaiseksi. Tämä ilmenee tietyillä aloilla esimerkiksi vaikeuksina päästä työssäoppimaan. Työnhakijan ja työnantajan on helppo etsiä toisensa mm. työvoimatoimiston ja sitä vastaavien yksityisten rekrytointitoimistojen avulla. Tämäkään ei siis ole ongelma.

Poliittisella päätöksenteolla ei ole kovin suurta vaikutusta työllistämiseen, muutoin kuin verotuksen osalta. Pienet yritykset jotka tarjoavat palveluja lähinnä paikallisille, eivät ole tasavertaisessa asemassa arvonlisäveron takia. Arvonlisävero vaikuttaa suoraan asiakkaiden määrään. Tuotteen hintaan sisältyvä arvonlisävero ei ole käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, joskin useassa osavaltiossa sen vastine liikevaihtovero (Sales Tax) voi tietyissä tapauksissa olla yhtä suuri. Yhdysvaltojen esimerkki kuitenkin osoittaa sen, että liikevaihtoveron osittainen tai jopa kokonaan puuttuminen voidaan korvata ansiotuloverotuksella ja kiinteistöverolla. Tämän lähestymistavan ajatus on parantaa ostovoimaa. Arvonlisäverotuksen painottaminen kiinteistöveron ja ansiotuloveron kustannuksella palkitsee rahan säästäjiä. Tällä on suora vaikutus paikalliseen työllisyyteen.

Varsinainen puute on siinä ajattelutavassa, etteikö verotus voisi olla erilainen paikallisten palveluiden ja vientiyritysten osalta. Mikään ei estä sellaista lähestymistapaa, jossa vientiyrityksiä verotetaan viennin edistämistä ajatellen, mutta paikallisia palveluja tarjoavia yrityksiä puolestaan paikallista ostovoimaa ajatellen. Työntekijälle tulee tarvetta vain ja ainoastaan asiakasmäärän kasvaessa. Rahan säästämistä ei tulisi palkita verotuksella, koska säästäminen vaikuttaa juuri paikalliseen työllisyyteen.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevia voidaan auttaa nimenomaan verotuksen kautta. Tiettyyn suojarajaan asti pitäisi voida tienata verovapaasti, paikallisten palvelujen kuten kahviloiden, ravintoloiden, viihde- ja kulttuuritapahtumien, kuljetuspalvelujen myyntitapahtumien arvonlisävero tulisi kokonaan poistaa. Sen voi korvata ansiotuloverotuksen ja kiinteistöveron korotuksella. Palvelut ja tuet eivät vaikuta työllisyyteen, vain ja ainoastaan yrityksen asiakkaiden määrä vaikuttaa siihen.

Sen sijaan että ulkomaalaiset yritykset rekrytoivat suomalaista koulutettua työvoimaa ulkomaille, pitäisi katsoa mitä voitaisiin tehdä että nämä ulkomaalaiset yritykset avaisivat sivukonttorinsa tänne. Eihän ole järkeä siinä että työntekijät muuttavat ulkomaille töihin, jos on mahdollista avata toimipiste tänne. Voisi harkita ulkomaisen yrityksen avustamista toimipisteen perustamisessa verovaroin. Yleisestikin ulkomaalaisten yritysten tuloa Suomeen tulisi helpottaa mahdollisimman paljon. Ansiotulojen verotuksen alentaminen on populistista politiikkaa jolla on vain negatiivista vaikutusta paikalliseen työllisyyteen. Veroja on kerättävä jotta paikallisia palveluja voidaan kustantaa paikallisille asukkaille. Siksi kiinteistöverotus ja ansiotuloverotus ovat oikeudenmukaisimmat keinot.

Varsinkin ulkomaisten yritysten ja turistien verottaminen, yhteisöveron ja arvonlisäveron kautta, on epäoikeudenmukaista. Verojen tulisi kohdistua eniten niihin jotka täällä asuvat. Ansiotuloverotuksen laskeminen arvonlisäveron kustannuksella on myös turismin kannalta erittäin huono ratkaisu. Suomen nykyinen verotusmalli suosii ansiotulojen säästämistä ja rahan kulutusta Suomen ulkopuolella. Koulutetuille saadaan kyllä työtä heti kun nämä räikeimmät ongelmat verotuksessa korjataan. Verotus ei saa palkita rahan säästämistä ja sen kuluttamista ulkomailla.

Millähän keinoilla tämä viesti saataisiin päättäjien tietoon? Kuka päättää verotuksesta?