Metsähallituksen yhtiöittäminen

On EU-pakko.

"- Lakimuutos täytyy tehdä, jotta näin olisi tulevaisuudessakin. Tavoite on tehdä mahdollisimman vähän muutoksia niin, että ne täyttävät tarvittavat reunaehdot, esimerkiksi EU:n hankintadirektiivin.."

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11040808/missa-kaivosvero#comment-83510717

Ne metsätkin.

" Suomi Oy:n sitoutuminen uusliberaaliin talouspolitiikkaan pitää sinetöidä kansallisin laein ja tarkalleen EU:n vaatimusten mukaisiksi. "

"Kysymys on loppujen lopuksi valtion harjoittaman luonnonvarakaupan saattamisesta sekä vapaan kilpailun piiriin ja sen uhriksi, että konkurssikelpoiseksi."

http://keskustelu.suomi24.fi/t/11040808/missa-kaivosvero#comment-67408680

Kyllähän tuohon joku laki pitää saada, ettei Kokoomus nyt myy vielä Suomen luontoakin ja pahinta mitä voisi tapahtua, on pojavesivarojen ja järvien myynti. Kyllä ne senkin tekevät, mutta eiväthän ihmiset kait aivan tahdottomia sentään ole ja antavat ottaa kaiken kuin lapselta tikkukaramellin suusta.

Ei sitä vaan voi pysäyttää, ellei maa eroa Euroopan unionista.

Meinaat, että EU toimii täällä Kokoomuskapitalistien käsikassarana.

On se.

nfgnfgfgfg kirjoitti:

Meinaat, että EU toimii täällä Kokoomuskapitalistien käsikassarana.

Päinvastoin:

Meinaat, että kokoomuskapitalisti toimii täällä EU:n käsikassarana.

Otettiin ensimmäisenä metsät - sitten menee vesi! Kapitalistin ahneus on vailla vertaa!

Hallitus on seuraavan kysymyksen äärellä:

Vapaus vai kuolema?

Kuten jo edellä sanottiin, kyllä vaatii, valtio kun ei voisi myydä EU-sääntöjen mukaan metsiään ollenkaan markkinoille jollei sen myyjä ole yksityisten yhtiöiden kanssa tasavertaisessa asemassa, eli sellaisena yhtiönä joka voi mennä konkurssiin, tämä on tiedetty jo pitkän aikaa, sama koskee kaikkia valtiollista ja kunnalista toimintaa. Vain tiettyjä avainaloja saa jättää yhtiöittämättä ja pitää liikelaitoksina.

Nythän kunnat ovat jo hävittäneet tälläiset laitoksensa tai muuttaneet ne yhtiöiksi suurelta osin, ja samoin tekee valtio.

ghfhhfgjk kirjoitti:

Kuten jo edellä sanottiin, kyllä vaatii, valtio kun ei voisi myydä EU-sääntöjen mukaan metsiään ollenkaan markkinoille jollei sen myyjä ole yksityisten yhtiöiden kanssa tasavertaisessa asemassa, eli sellaisena yhtiönä joka voi mennä konkurssiin, tämä on tiedetty jo pitkän aikaa, sama koskee kaikkia valtiollista ja kunnalista toimintaa. Vain tiettyjä avainaloja saa jättää yhtiöittämättä ja pitää liikelaitoksina.

Nythän kunnat ovat jo hävittäneet tälläiset laitoksensa tai muuttaneet ne yhtiöiksi suurelta osin, ja samoin tekee valtio.

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/kilpailuneutraliteetti/

"Mikä laukaisee puuttumisen julkisen sektorin elinkeinotoimintaan?

Menettely viittaa kaikkeen sellaiseen toimintaan, jonka tuloksena julkinen toimija saa ylimääräistä kilpailuetua yksityisiin kanssakilpailijoihinsa nähden. Kysymys voi olla esimerkiksi julkisen toimijan saamasta poikkeuksellisesta tuesta tai kustannuksia vastaamattomasta alihinnoittelusta (ks. HE 40/2013 s. 32-33). Rakenteella tarkoitetaan esimerkiksi elinkeinotoimintaa liikelaitos- tai virastomuodossa, koska niihin voi liittyä verotuksellisia etuja tai konkurssisuoja (HE 40/2013 s. 33-34).

KKV:n tulee lisäksi puuttua kunnallisen yrityksen hinnoitteluun tilanteissa, joissa toimintaa ei ole poikkeussäännöksen (kuntalain 2 b §) perusteella velvollisuutta yhtiöittää ja kunnallisen yrityksen hinnoittelu ei ole markkinaehtoista (HE 40/2013 s. 27 ja HE 32/2013 s. 37-38). Virasto voi siten puuttua esimerkiksi hankintalaissa tarkoitettujen sidosyksikköjen toimintaan, jos sidosyksikkö käyttää hyväkseen mahdollisuutta myydä osan hyödykkeistään markkinoilla ja jos sidosyksikön tuottamien hyödykkeiden myynti ulkopuolisille ei ole markkinaperusteista."

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/kilpailuneutraliteetti/mika-laukaisee-puuttumisen-julkisen-sektorin-elinkeinotoimintaan/

jat-kot kirjoitti:

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/kilpailuneutraliteetti/

"Mikä laukaisee puuttumisen julkisen sektorin elinkeinotoimintaan?

Menettely viittaa kaikkeen sellaiseen toimintaan, jonka tuloksena julkinen toimija saa ylimääräistä kilpailuetua yksityisiin kanssakilpailijoihinsa nähden. Kysymys voi olla esimerkiksi julkisen toimijan saamasta poikkeuksellisesta tuesta tai kustannuksia vastaamattomasta alihinnoittelusta (ks. HE 40/2013 s. 32-33). Rakenteella tarkoitetaan esimerkiksi elinkeinotoimintaa liikelaitos- tai virastomuodossa, koska niihin voi liittyä verotuksellisia etuja tai konkurssisuoja (HE 40/2013 s. 33-34).

KKV:n tulee lisäksi puuttua kunnallisen yrityksen hinnoitteluun tilanteissa, joissa toimintaa ei ole poikkeussäännöksen (kuntalain 2 b §) perusteella velvollisuutta yhtiöittää ja kunnallisen yrityksen hinnoittelu ei ole markkinaehtoista (HE 40/2013 s. 27 ja HE 32/2013 s. 37-38). Virasto voi siten puuttua esimerkiksi hankintalaissa tarkoitettujen sidosyksikköjen toimintaan, jos sidosyksikkö käyttää hyväkseen mahdollisuutta myydä osan hyödykkeistään markkinoilla ja jos sidosyksikön tuottamien hyödykkeiden myynti ulkopuolisille ei ole markkinaperusteista."

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/kilpailuneutraliteetti/mika-laukaisee-puuttumisen-julkisen-sektorin-elinkeinotoimintaan/

Laistetaan nyt tähänkin lainkohda vielä selvennykseksi. Suomalaiset eivät vain jostain syystä ymmärrä, että monien suomalaisille ikävien asipoiden taustalla löytyy se EU.

"Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan

tasapuolisten kilpailuedellytysten merkitys

on tunnistettu myös Euroopan unionin neu-

voston 6.7.2012 hyväksymän Eurooppa 2020

strategian Suomea koskevassa osuudessa, jo-

ka suosittelee varmistamaan kilpailun neut-

raalisuuden yksityisen ja julkisen yritystoi-

minnan välillä.

Euroopan komissio teki joulukuussa 2007

Suomelle osittain kielteisen päätöksen (C

7/2006) valtiontukiasiassa, joka koski valtion

liikelaitoksena toimineen Tieliikelaitoksen

(nykyisin Destia Oy) saamaa tukea. Komis-

sio piti kiellettynä valtiontukena liikelaitok-

sen konkurssisuojaa ja sen tuloverolain pe-

rusteella saamaa edullisempaa verokohtelua.

Kuntien liikelaitoksia koskeva konkurs-

sisuojaa ja verokohtelua koskeva valtiontu-

kiasia tuli Euroopan komissiossa vireille

vuonna 2008 kantelulla Helsingin kaupungin

Palmia–liikelaitoksen toiminnasta. Komissi-

on Palmia-asiassa 14.4.2010 Suomelle lähet-

tämän alustavan näkemyksen mukaan liike-

laitosasemasta johtuvaa konkurssiin liittyvän

liiketaloudellisen riskin puuttumista voitiin

pitää kunnallisille liikelaitoksille myönnetty-

nä rajoittamattomana valtiontakauksena. Li-

säksi komissio katsoi kunnalle myönnettyjen

veroetujen olevan valikoivia ja unionin valti-

ontukisäännösten vastaisia tukia. Komissio

on kyseenalaistanut EU:n valtiontukisäänte-

lyn näkökulmasta sekä valtion että kuntien mahdollisuuden harjoittaa taloudellista toimintaa sekä kilpailla markkinoilla, silloin

kun toimintaa ei harjoiteta yhtiömuodossa.

Komissio on katsonut, että toimija, joka ei

voi lainsäädännön mukaan mennä konkurs-

siin ja joka toimii markkinoilla hyötyy saa-

mastaan konkurssisuojasta. Hyötyä voi verra-

ta valtion toimijalle antamaan rajoittamatto-

maan takaukseen.

Valtion liikelaitosmallia koskevien Euroo-

pan komission kannanottojen vuoksi valtion

liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö uudistet-

tiin siten, että valtion liikelaitos voi toimia

ainoastaan julkisista hankinnoista annetussa

laissa (348/2007) tarkoitettuna sidosyksikkö-

nä tuottaen palveluita ainoastaan valtion vi-

rastoille ja laitoksille ja muille valtion yksi-

köille (VM 41/2009)."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_40 2013.pdf

ghfgj kirjoitti:

Laistetaan nyt tähänkin lainkohda vielä selvennykseksi. Suomalaiset eivät vain jostain syystä ymmärrä, että monien suomalaisille ikävien asipoiden taustalla löytyy se EU.

"Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan

tasapuolisten kilpailuedellytysten merkitys

on tunnistettu myös Euroopan unionin neu-

voston 6.7.2012 hyväksymän Eurooppa 2020

strategian Suomea koskevassa osuudessa, jo-

ka suosittelee varmistamaan kilpailun neut-

raalisuuden yksityisen ja julkisen yritystoi-

minnan välillä.

Euroopan komissio teki joulukuussa 2007

Suomelle osittain kielteisen päätöksen (C

7/2006) valtiontukiasiassa, joka koski valtion

liikelaitoksena toimineen Tieliikelaitoksen

(nykyisin Destia Oy) saamaa tukea. Komis-

sio piti kiellettynä valtiontukena liikelaitok-

sen konkurssisuojaa ja sen tuloverolain pe-

rusteella saamaa edullisempaa verokohtelua.

Kuntien liikelaitoksia koskeva konkurs-

sisuojaa ja verokohtelua koskeva valtiontu-

kiasia tuli Euroopan komissiossa vireille

vuonna 2008 kantelulla Helsingin kaupungin

Palmia–liikelaitoksen toiminnasta. Komissi-

on Palmia-asiassa 14.4.2010 Suomelle lähet-

tämän alustavan näkemyksen mukaan liike-

laitosasemasta johtuvaa konkurssiin liittyvän

liiketaloudellisen riskin puuttumista voitiin

pitää kunnallisille liikelaitoksille myönnetty-

nä rajoittamattomana valtiontakauksena. Li-

säksi komissio katsoi kunnalle myönnettyjen

veroetujen olevan valikoivia ja unionin valti-

ontukisäännösten vastaisia tukia. Komissio

on kyseenalaistanut EU:n valtiontukisäänte-

lyn näkökulmasta sekä valtion että kuntien mahdollisuuden harjoittaa taloudellista toimintaa sekä kilpailla markkinoilla, silloin

kun toimintaa ei harjoiteta yhtiömuodossa.

Komissio on katsonut, että toimija, joka ei

voi lainsäädännön mukaan mennä konkurs-

siin ja joka toimii markkinoilla hyötyy saa-

mastaan konkurssisuojasta. Hyötyä voi verra-

ta valtion toimijalle antamaan rajoittamatto-

maan takaukseen.

Valtion liikelaitosmallia koskevien Euroo-

pan komission kannanottojen vuoksi valtion

liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö uudistet-

tiin siten, että valtion liikelaitos voi toimia

ainoastaan julkisista hankinnoista annetussa

laissa (348/2007) tarkoitettuna sidosyksikkö-

nä tuottaen palveluita ainoastaan valtion vi-

rastoille ja laitoksille ja muille valtion yksi-

köille (VM 41/2009)."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_40 2013.pdf

Suomen lakeja on muutettu laidasta laitaan EU vaatimusten mukaisiksi, ovat EU yhteensopivia.

cvbbcvn kirjoitti:

Suomen lakeja on muutettu laidasta laitaan EU vaatimusten mukaisiksi, ovat EU yhteensopivia.

EU ei edellytä lain muuttamista. Se on hallituksen oma keksintö. Siksi se voidaan ja pitää perua.

Mummomökistä kirjoitti:

EU ei edellytä lain muuttamista. Se on hallituksen oma keksintö. Siksi se voidaan ja pitää perua.

Voi oi, seuraavaksi kilpailuun eu-komennossa menee:

" Nyt tällä uudella B-listalla on seuraavanlaiset palvelut, jotka siis pitää EU-kilpailuttaa, jos tuo 750 000 euroa ylittyy, mutta menettelyt ovat kevyemmät kuin tavanomaisissa EU-hankinnoissa:

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut
Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut
Sosiaalietuuspalvelut
Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut
Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut
Uskontoon liittyvät palvelut"

http://www.ptcs.fi/fi/sote-ajankohtaista