Yhdistetyt katsomusopetustunnit rohkaisivat ET:hen

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/on-lapsen-etu-etta-opiskellaan-yhdessa-niin-paljon-kuin-mahdollista/?katselukoodi=87fe1d6bc994a8f3131c153272781033e4a8d32eeae46c24e2240eb4eab6680b#.VtRN-MfyjMI.facebook

"Ekaluokkalaisten ilmoittautumisen yhteydessä huomasin ilmiön, joka viittaa positiiviseen vastaanottoon: koskaan aikaisemmin ne vanhemmat, jotka olisivat oikeutettuja valitsemaan lapselleen elämänkatsomustiedon opetusta, eivät ole sitä näin laajasti tehneet. Nyt uskalletaan rohkeammin valita oman katsomuksen mukainen opetus, kun se ei enää tarkoita, että lapsi joutuu erilleen luokkakavereistaan."

ET-opetusta pelätään valita, koska se on aiemmin tarkoittanut sitä että lapsi joutuu opiskelemaan muusta ryhmästä erillään ja joutuu näin mahdollisesti syrjityksi. Kun koulu järjestääkin katsomusopetusta samassa ryhmässä, on vanhempien mielestä helpompaa sijoittaa lapsi ET-ryhmään. Miltä tämä kuulostaa niiden vapaa-ajattelijoiden mielestä, jotka vastustavat katsomusopetuksen yhdistämistä kouluissa yhteiseksi aineeksi?

Kannatatteko tämän tiedon valossa erillistä ET-opetusta jota nähtävästi kartetaan sen marginalisoivuuden takia, mielummin kuin tätä hybridimallia jossa osa opetuksesta on yhteistä ja osa erillään 2016 OPSin puitteissa, tai kokonaan yhteistä uutta katsomusainetta? Olennaista on siis arvioida tietoa siitä että hybridimalli kasvatti ET-opetukseen ilmoittautuneiden ekaluokkalaisten osuutta Etelä-Pohjanmaalla.

14

97

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TuleeMieleen

      Tämä tilanne - "Esimerkiksi elämänkatsomustietoa opiskelevat lapset ihmettelevät, miksi he eivät voi käydä muiden oppilaiden kanssa samoilla tunneilla." - ei poistu, koska suuri osa on edelleen erikseen. Eikä pidäkään poistua ET likvidoimalla.
      ET:n perustelu lapsille positiivisesti sekä huoltajien että ehdottomasti myös koulun toimesta on siis edelleen välttämätöntä. Kyse on kuitenkin lapsen ihmisoikeuksista kodin katsomusperinnettä kunnioittavalla tavalla niin että enemmistön katsomukselliseen painostukseen ei lasta taivuteta.

      Kysymys on pitkälle siitä, miten toteutetaan. Yhteisen osuuden ajat ovat yhteensä todella pitkiä.
      "Emme tavoittele yhteistä katsomusainetta, vaan sitä, että eri katsomuksia opiskellaan osittain yhdessä.
      Mitä ajattelet oman uskonnon opetuksen korvaamisesta kokonaan kaikille yhteisellä katsomusaineella?
      – Henkilökohtaisesti en kannata sitä. Näen, että tämä malli, jossa opiskellaan osittain yhdessä mutta kuitenkin oman katsomuksen näkökulmat huomioiden, on toimivin.

      Esim. Norjassa uskontotieto on 85-prosenttisesti uskontojeen näkökulmaa. Norjan humanistit arvostevat aineen uskontopainotteisuutta.

      Pohjanmaallakin yhteisen osuuden totetuttamisessa on selkeästi vaarana, että ET:n tavoitteet ja sisöltö eivät toteudu. Yhden haastattelun perusteella ei voi kovin pitkälle arvioida.

      • Puhuit vastauksessasi ET:n likvidoimisesta. Selitätkö tarkemmin miten ET "likvidoituu" siinä että ev.lut uskonnon OPSissa ja ET:n OPSissa molemmissa opetetaan sama asia X, mutta sen sijaan että ne opetettaisiin eri luokissa, ne opetetaankin samassa luokassa. Muuttuuko opetettava asia X sen mukaan erottaako oppilaita seinä vai ei? Kysyn nyt siis osittain yhdistetyn hybridimallin pohjalta.


      • TuleeMieleen
        rainbowshy kirjoitti:

        Puhuit vastauksessasi ET:n likvidoimisesta. Selitätkö tarkemmin miten ET "likvidoituu" siinä että ev.lut uskonnon OPSissa ja ET:n OPSissa molemmissa opetetaan sama asia X, mutta sen sijaan että ne opetettaisiin eri luokissa, ne opetetaankin samassa luokassa. Muuttuuko opetettava asia X sen mukaan erottaako oppilaita seinä vai ei? Kysyn nyt siis osittain yhdistetyn hybridimallin pohjalta.

        Oikea tapa poistaa ET:oon oikeutettujen lasten syrjintä ja ET:n syrjintä ei ole poistaa ET opppiaineena. Vain syrjimättömältä pohjalta voidaan ajatella reilua yhdistämistä osittaisenakin.
        Kuten tietänet, asioita voidaan katsoa monelta kantilta. (Siis myös asiaa X:-) Esim islamia voidaan katsoa esim. luterilaisen uskonnonopetuksen näkökulmasta tai ET:n näkökulmasta. Miten ne yhdistetään, voi riippua mm. opettajan näkökulmasta. Mutta kun noin puolet opetuksesta yhdistetää, kyse ei ole vain "muista uskonnoista"....


      • rainbowshy

        Asioita voi toki katsoa monelta kantilta. Suomen historiaa voi tarkastella monelta kantilta. Sisällissodan punaisten ja valkoisten puolilla on varmaan vähän erilaisia korostuksia. Nykypäivän Suomikin on melko jakautunut, ja asiat näyttävät aika erilaisilta politiikan jakolinjojen molemmin puolin. Siitäkään huolimatta kouluissa ei opeteta erillistä historiaa ja yhteiskuntaoppia sen mukaan onko lapsi prole- vai porvariperheestä. Sama opettaja opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia sekoittamatta omaa puoluetaustaansa opetukseen.

        Mutta katsomusta käsittelevä opetus? Se on sitten jotenkin kummallinen paikka jossa tämä yht'äkkiä ei toimikaan. Vaikka sama opettaja osaisikin jostain syystä opettaa sekä uskontoa että ET:a (suurella osalla valmistuvista on sekä ET:n että uskonnon aineopettajan pätevyys) niin voi ihmisen käsi, jos ne lapset laitetaan samaan luokkaan niin yht'äkkiä opettajan pää menee ihan rikki ja sieltä tulee pelkkää luterilaista saarnaa?


      • rainbowshy kirjoitti:

        Asioita voi toki katsoa monelta kantilta. Suomen historiaa voi tarkastella monelta kantilta. Sisällissodan punaisten ja valkoisten puolilla on varmaan vähän erilaisia korostuksia. Nykypäivän Suomikin on melko jakautunut, ja asiat näyttävät aika erilaisilta politiikan jakolinjojen molemmin puolin. Siitäkään huolimatta kouluissa ei opeteta erillistä historiaa ja yhteiskuntaoppia sen mukaan onko lapsi prole- vai porvariperheestä. Sama opettaja opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia sekoittamatta omaa puoluetaustaansa opetukseen.

        Mutta katsomusta käsittelevä opetus? Se on sitten jotenkin kummallinen paikka jossa tämä yht'äkkiä ei toimikaan. Vaikka sama opettaja osaisikin jostain syystä opettaa sekä uskontoa että ET:a (suurella osalla valmistuvista on sekä ET:n että uskonnon aineopettajan pätevyys) niin voi ihmisen käsi, jos ne lapset laitetaan samaan luokkaan niin yht'äkkiä opettajan pää menee ihan rikki ja sieltä tulee pelkkää luterilaista saarnaa?

        Alakoulussahan on luokanopettajia, yläkoulussa ja lukiossa aineenopettajia.

        Tilanne on siis jo siksi erilainen. Millaisen koulutuksen on käynyt tavanomainen yläkoulun tai lukion uskonnon opettaja?


      • Et-opelta
        jori.mantysalo kirjoitti:

        Alakoulussahan on luokanopettajia, yläkoulussa ja lukiossa aineenopettajia.

        Tilanne on siis jo siksi erilainen. Millaisen koulutuksen on käynyt tavanomainen yläkoulun tai lukion uskonnon opettaja?

        Alakoulun opettajista vain pienellä osalla on ET:n aineopintoja. Osittainen yhdistäminen merkitsisi tietysti valtaisan täydennyskoulutustarpeen.

        Yläkoulussa ET:oa opettavat mm. historian ja yhteiskuntaopin, maantiedon ja bilogian, uskonon, matemtiikan ja kuvaamaidon opttajat... MOnelta tunit vähenisivät ja ET:oa alkaisivat yhdistetyn opetuksen osalfta opetaa pääosin uskonnonopettajat, joista suurimmalla osalla ei ET:n aineopintoja.


      • Et-opelta kirjoitti:

        Alakoulun opettajista vain pienellä osalla on ET:n aineopintoja. Osittainen yhdistäminen merkitsisi tietysti valtaisan täydennyskoulutustarpeen.

        Yläkoulussa ET:oa opettavat mm. historian ja yhteiskuntaopin, maantiedon ja bilogian, uskonon, matemtiikan ja kuvaamaidon opttajat... MOnelta tunit vähenisivät ja ET:oa alkaisivat yhdistetyn opetuksen osalfta opetaa pääosin uskonnonopettajat, joista suurimmalla osalla ei ET:n aineopintoja.

        En kysynyt tätä. Millainen koulutus on tavanomaisella evlut uskonnon opettajalla?


      • Et-opelta
        jori.mantysalo kirjoitti:

        En kysynyt tätä. Millainen koulutus on tavanomaisella evlut uskonnon opettajalla?

        Aineenopettajat ovat yhä enimmäkseen teogian maistereita (usein ilman pappisvihkimystä), lisäksi pedagogiset opinnot. Osalla on kuitenkin uskontotieteen pääaineopinnot, ja se ainehan on Helsingissä omituisesti sekä teologisessa että filosofisessa tiedekunnassa.


      • TuleeMieleen
        rainbowshy kirjoitti:

        Asioita voi toki katsoa monelta kantilta. Suomen historiaa voi tarkastella monelta kantilta. Sisällissodan punaisten ja valkoisten puolilla on varmaan vähän erilaisia korostuksia. Nykypäivän Suomikin on melko jakautunut, ja asiat näyttävät aika erilaisilta politiikan jakolinjojen molemmin puolin. Siitäkään huolimatta kouluissa ei opeteta erillistä historiaa ja yhteiskuntaoppia sen mukaan onko lapsi prole- vai porvariperheestä. Sama opettaja opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia sekoittamatta omaa puoluetaustaansa opetukseen.

        Mutta katsomusta käsittelevä opetus? Se on sitten jotenkin kummallinen paikka jossa tämä yht'äkkiä ei toimikaan. Vaikka sama opettaja osaisikin jostain syystä opettaa sekä uskontoa että ET:a (suurella osalla valmistuvista on sekä ET:n että uskonnon aineopettajan pätevyys) niin voi ihmisen käsi, jos ne lapset laitetaan samaan luokkaan niin yht'äkkiä opettajan pää menee ihan rikki ja sieltä tulee pelkkää luterilaista saarnaa?

        Sisällissodasta (kansalaissota, punaisten ja valkoisten sota, vapaussota, punakapina, työväenvallankumous) Suomessa kouluissa opetettiin yli 50 vuotta pelkästään voittajien näkökulmasta. Vasta 70-luvulla peruskoulun ja uusien kirjojen myötä käsittely tasapainoittui.
        Uskontojen suhteen on paljon muutakin ihmeteltävää kuin uskonnonopetuksen ja koulun suhde. Uskonnoilla on lähetyskäsky, ja ne pyrkivät alistamaan sekä valtion että mm. juuri koululaitoksen palvelukseensa. Jos suoranaista uskonnonharjoitusta ei saada pois kouluista, tai ET:n syrjintäää, on tietysti vaarana, että niissä oloissa uskontojen ja ET:n yhteinen opetus menee saman hegemonian mukaan kuin uskononharjoituskin (aamuhartaudet, jumalanapalvelukset, virsivisat). Ei ehkä ihan 50 vuotta, mutta liikaa.
        Helsinki aikoo siis antaa kouluille kullekin päättää asiasta... Tässä vaiheessa ops-hajoituksia...


    • TuleeMieleen

      On mahdollista, että myös muualla maassa ET:n oppilasmäärät ekaluokkalaisten keskuudessa lisääntyvät. Ollehan vapaa-ajattelijoissa jonkin verran koittaneeet ssitä markkinoida jo tammikuussa, jolloin lapsia ilmoitetaan kouluun.
      Ja ET:oon oikeutettujen osuus 7-vuotiaiden ikäluokassa on suuremoi kuin 14-vuotiaissa. Nyt on ET:n vahvistamisen ja avaamisen aika.

      • No epäilemättä määrä lisääntyy. Mutta jos osuus kaksinkertaistuisi kahdesti, se olisi edellleen vain vähän yli viidennes.

        Nopea muutos edellyttäisi jotain todella erikoista. Mikä voisi olla "ET-opetuksen Homoilta"?


      • TuleeMieleen
        jori.mantysalo kirjoitti:

        No epäilemättä määrä lisääntyy. Mutta jos osuus kaksinkertaistuisi kahdesti, se olisi edellleen vain vähän yli viidennes.

        Nopea muutos edellyttäisi jotain todella erikoista. Mikä voisi olla "ET-opetuksen Homoilta"?

        Battle jossa myös ET mainitaan, voisi olla ainakin alkulämmittelyä.


    • TuleeMieleen
    • fgjfj

      Parhaimmillaan yhdessä opiskelulla VOI olla hyviäkin puolia verrattuna nykyiseen malliin, mutta vain VOI olla. Ei pidä yhden posit. esim. pauloihin langeta.

      Voisiko olla parempiakin tapoja? Jos mennään uuteen systeemiin hybridiin, niin se varmaankin säilyy aika pitkään ja esteenä vielä parempaan systeemiin, mikä sitten lieneekin. Ehdotuksia?

      Toisaalta jos vielä parempi on epärealistista sanokaamme 10 vuoden säteellä, niin ehkä sitten kompromissikin, nykyistä parempi systeemi, mutta ei kovin hyvä, olisi kannatettava.

      Ehkä tämä hybridimalli kuitenkin ja varmaankin parempi kuin yhteinen katsomusaine, koska siinä liian suuri riski, että se muodostuu uskontopainotteiseksi, ja varmasti eri puolilla mmata , ja opettajakohtaisestikin olisi valtavia eroja opetuksessa oli ops:n sisältö mikä tahansa.

      Hybridimalli voisi toimia jopa mainoksena ET:lle, ja lisätä sen suosiota, muutenkin kuin vain tämän segregaation aiheuttaman leimaantumisen pelon takia. Ehkäpä yhteisllä tunneilla ussaa opettelevatkin saisivat tutnumaa ET:hen ja huomaisivat sen paljon kiinnostavammaksi kuin mitö ussa on.

      Toki jotta näin kävisi suuremmassa määrin, se edellyttäsi vapaata valintaa kaikille, myös kirkkoon kuuluville, ussan ja ET:n välillä.

      Uskovainen ope ei "raidoistaan" pääse, sen enempää kuin seeprakaan. (Seepralle heiniä!) Siksi yhteinen katsomusaine on nou, nou, minulle.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3362
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3157
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      2648
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2538
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1953
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1850
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1465
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1320
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1189
    Aihe