http://www.kauppalehti.fi/uutiset/satavuotias-bmw-sai-veriviholliselta-virnuilevat-onnittelut/ter7YaGq?ref=iltalehti:b74b&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal
Mersuissa on vieläkin ne lentokoneen moottorit............
Mersuissa on vieläkin ne lentokoneen moottorit............
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ettet vain poikaparka sekoita Mersuksi kutsuttua autoa (= Mercedes-Benz) ja Mersuksi kutsuttua lentokonetta (= Messerschmitt)?
Minun Mersussani mallia C 180 T A on moottori tyyppiä M 274 DE 16 AL. Käy bensalla, iskutilavuus 1,6 litraa, tehoa 115 kW ja vääntöä parhaimmillaan 250 Nm. Ei ole tiettävästi käytössä minkään merkkisissä tai mallisissa lentokoneissa.
Wikipediasta:
”Messerschmitt 109 -koneeseen löyhästi perustuva, Daimler-Benz DB 601 -moottorinen Me 209 piti hallussaan potkurikoneiden vaakalennon nopeusennätystä vuodesta 1938 vuoteen 1969 kunnes menetti ennätyksen yhdysvaltalaiselle lentokoneelle. Aikanaan Messerschmittin tehtaan kilpailijan Heinkelin omistaja Ernst Heinkel väitti hänen suunnittelemansa Heinkel He 112 -hävittäjän prototyyppi oli nopeampi kuin Messerschmitt. Nopeuskilpaan liittyi päätös Luftwaffen päähävittäjän valinnasta ja siihen on voinut kytkeytyä poliíttista peliä. Natsi-Saksan ilmailuministeriö oli päättänyt, että Heinkel on vain pommikoneiden tekijä.”
Näköjään kaksi Mersua eli Mercedes-Benzien valmistaja Daimler-Benz ja lentokoneiden valmistaja Messerschmitt ovat harjoittaneet yhteistyötä natsi-Saksan ilmavoimien siipien suojassa. Enpäs tiennytkään!
Mutta hei, ei viitsitä olla kummallekaan vihaisia – johan noista ajoista on kulunut aikaa kolmen sukupolven verran!
M-B:n pienempien mallisarjojen pienimmät dieselkoneet OM 626 DE 16 LA red. ja OM 626 DE 16 LA perustuvat molemmat Renault R9M-moottoriin, jonka iskutilavuus 1 598 cm³.
1. maailmansodassa meritoitunutta Renaultin panssarivaunua FT-17 hankittiin Suomeenkin 1920-luvulla. Tätä 6,6 tonnin painoista rohjoa liikutteli (hyvää kävelyvauhtia) Renaultin bensiinimoottori, joka kehitti 4,5-litran iskutilavuuden turvin huikean 26 kW:n tehon. Talvi- ja jatkosotaan jouduttua laite oli jo vanhentunut, eikä sen moottoriakaan tiettävästi ole käytössä missään nykyisessä M-B-henkilöautossa.
Rellun lentokonemoottoreista minulla ei ole senkään vertaa tietoa. Sotilasoppia olen saanut viimeksi vuonna 1970 ja senkin jalon viestiaselajin puitteissa, radiomiehenä.
Kukapa tietää, millä moottorilla Sanginjokelainen lentää?...
Vieläkö Raimo ilmailee?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiira_(lentokone) on vahvistavinaan muistikuvani, että Tiirassa (ainakin sen jossakin evoluutioasteessa) on ollut käytössä VW:n kone. Luultavimmatusti jokin edesmenneitä ilmajäähdytteisiä eikä mikään TSI.
Ei kai siitä vielä viittä vuotta ole, kun viimeksi kuului olleen ilmassa.
Lehtijutun mukaan ainakin, vajaa kaksi vuotta sitten on viimeksi ilmaillut:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/luvatta-pikku-lenkin-omatekoisella-koneella-lentanyt-turvallisinta-on-ilmassa/674723/
Kivat R. Päätalolle – maailma tarvitsee esikuvia! (Vai mitenkäs se menikään?)
V8.
Niin, eihän tuossa ole näillä meikärajoituksilla kuin neljä mukia liikaa, mutta itsepähän maksat polttoaineesi, verosi ja huoltosi!
Työsuhdeautoissahan ei vinkkelikaseja esiinny – tai jos jollakulla on työnsä puolesta veekasimese, niin hän notkuu jossakin muualla kuin näillä palstoilla.