Maahanmuuton sosiaalinen hinta?

Tapio Linna:

Sosiaalisilla kustannuksilla viittaan kaikkiin niihin moninaisiin seurauksiin ja vaikutuksiin, joita maahanmuutolla on yhteiskuntaan, sen toimintaan ja rakenteisiin, mutta myös kulttuuriin – sikäli kuin kysymys on arvoista, normeista, arvostuksista ja identiteetistä. Joillekin näistä kustannuksista voidaan määrittää jokin hintakin, mutta merkittävämmälle osalle ei. Niiden vaikutus tuntuu silti koko yhteiskunnassa monilla eri tavoilla, joilla yhdessä on myös kansantaloudelliset vaikutuksensa.

Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi tietenkin korostaa, että maahanmuuton vaikutukset kohdemaahan riippuvat maahanmuuttajien määrästä sekä muuttajien sopeutumiskyvystä, joka taas suurelta osin riippuu muuttajien etnisyydestä ja kulttuurista suhteessa vastaanottajamaan etniseen koostumukseen ja kulttuuriin sekä muuttajien yksilöllisistä ominaisuuksista.

Selvää tietenkin on, että erityisesti ns. humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen muuttaa yhä kasvavassa määrin väestöä, joka etnisyydeltään ja kulttuuriltaan eroaa huomattavan paljon kantaväestöstä. Tämä muuttoliike muuttaa yhteiskuntaamme vähitellen varsin merkittävällä ja kauaskantoisella tavalla.

Maahanmuuttajat keskittyvät myös kaupunkiseutujen sisällä tietyille asuinalueille. Erityisesti pakolaisina maahan muuttaneet keskittyvät niihin kaupunginosiin, joissa on tarjolla eniten kaupungin vuokra-asuntoja – ja nimenomaan perheille sopivia isoja vuokra-asuntoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä asuinaluetta, jossa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Vantaan Länsimäessä ja Helsingin Meri-Rastilassa vieraskielisiä on jo yli 30 prosenttia. Suomalaiset tutkijat ovat havainneet, että kantasuomalaiset alkavat vältellä alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on yli 20 prosenttia väestöstä.2 Ruotsalaisen Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman tuoreen tutkimuksen mukaan kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin.3

Kantasuomalaisten poismuutto maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä ajaa niiden asuntohintoja alaspäin ja vaikeuttaa niihin jäävien asunnonomistajien tilannetta vähentämällä heidän asuntovarallisuutensa arvoa. Tämä uhkaa johtaa näiden alueiden taloyhtiöt kurjistumiskierteeseen, jossa kiinteistöjen arvot eivät riitä peruskorjausten vaatimien lainojen vakuudeksi.

Etninen, kielellinen ja uskonnollinen monimuotoisuus vaikuttaa negatiivisesti ja tilastollisesti merkittävästi ihmisten keskinäiseen turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen. Kuitenkin, kun huomioidaan sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus, kielellisen monimuotoisen vaikutus merkittävästi vähenee, mutta etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden negatiiviset vaikutukset ihmisten väliseen turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen pysyvät tilastollisesti merkittävinä, vaikka sosiaalinen eriarvoisuus huomioitaisiinkin.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Se tulee olemaan karmea, kuten ruotsissa.

Äänestä

Todellisuutta on ollut jo hyvin kauan, että jos kerrostalon portaikon nimiluettelossa on yksikin Mohamed, koko talon asuntojen hinta romahtaa. Kukaan suomalainen ei halua muuttaa sellaiseen taloon. Minä en ainakaan.

Äänestä

Mutta miksi myös suvakit muuttavat pois mamualueilta?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


aitoa.asiaa kirjoitti:

Tapio Linna:

Sosiaalisilla kustannuksilla viittaan kaikkiin niihin moninaisiin seurauksiin ja vaikutuksiin, joita maahanmuutolla on yhteiskuntaan, sen toimintaan ja rakenteisiin, mutta myös kulttuuriin – sikäli kuin kysymys on arvoista, normeista, arvostuksista ja identiteetistä. Joillekin näistä kustannuksista voidaan määrittää jokin hintakin, mutta merkittävämmälle osalle ei. Niiden vaikutus tuntuu silti koko yhteiskunnassa monilla eri tavoilla, joilla yhdessä on myös kansantaloudelliset vaikutuksensa.

Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi tietenkin korostaa, että maahanmuuton vaikutukset kohdemaahan riippuvat maahanmuuttajien määrästä sekä muuttajien sopeutumiskyvystä, joka taas suurelta osin riippuu muuttajien etnisyydestä ja kulttuurista suhteessa vastaanottajamaan etniseen koostumukseen ja kulttuuriin sekä muuttajien yksilöllisistä ominaisuuksista.

Selvää tietenkin on, että erityisesti ns. humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen muuttaa yhä kasvavassa määrin väestöä, joka etnisyydeltään ja kulttuuriltaan eroaa huomattavan paljon kantaväestöstä. Tämä muuttoliike muuttaa yhteiskuntaamme vähitellen varsin merkittävällä ja kauaskantoisella tavalla.

Maahanmuuttajat keskittyvät myös kaupunkiseutujen sisällä tietyille asuinalueille. Erityisesti pakolaisina maahan muuttaneet keskittyvät niihin kaupunginosiin, joissa on tarjolla eniten kaupungin vuokra-asuntoja – ja nimenomaan perheille sopivia isoja vuokra-asuntoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä asuinaluetta, jossa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Vantaan Länsimäessä ja Helsingin Meri-Rastilassa vieraskielisiä on jo yli 30 prosenttia. Suomalaiset tutkijat ovat havainneet, että kantasuomalaiset alkavat vältellä alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on yli 20 prosenttia väestöstä.2 Ruotsalaisen Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman tuoreen tutkimuksen mukaan kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin.3

Kantasuomalaisten poismuutto maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä ajaa niiden asuntohintoja alaspäin ja vaikeuttaa niihin jäävien asunnonomistajien tilannetta vähentämällä heidän asuntovarallisuutensa arvoa. Tämä uhkaa johtaa näiden alueiden taloyhtiöt kurjistumiskierteeseen, jossa kiinteistöjen arvot eivät riitä peruskorjausten vaatimien lainojen vakuudeksi.

Etninen, kielellinen ja uskonnollinen monimuotoisuus vaikuttaa negatiivisesti ja tilastollisesti merkittävästi ihmisten keskinäiseen turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen. Kuitenkin, kun huomioidaan sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus, kielellisen monimuotoisen vaikutus merkittävästi vähenee, mutta etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden negatiiviset vaikutukset ihmisten väliseen turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen pysyvät tilastollisesti merkittävinä, vaikka sosiaalinen eriarvoisuus huomioitaisiinkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu