Kamalaa kun se vaan yhtäkkiä jysähtää tajuntaan.. Suru kuolemastasi. Sitten ollaan taas paskana viikko tai pari..
Jotenkin se aina vetää minut masennukseen, kun alan pelkään omastakin puolestani.
Olimme niin samanlaisia. Ajattelimme monista asioista samalla tavalla. Meitä yhdisti yhteinen sairaus. Jaoimme siihen liittyviä tuskia ja kipeitä kohtia paljon ja monesta asiasta ajattelimme siihen teemaan liittyen aika samoin.
Jos meillä ajatukset saman suuntaisia ja sun tarina loppui itsemurhaan. En voi olla miettimättä katsoinko läpi omankin tulevaisuuden? Tuolla tavallako minunkin sinnittely lopulta päättyy?
En voi olla pohtimatta.. monta vuotta mulla on enää ? Kuinka monta "kilometriä" vielä kuolemasi jälkeen minulle kertyy lisää vai onko kohtalosikin meitä lopulta yhdistävä?
Jotenkin se aina vetää minut masennukseen, kun alan pelkään omastakin puolestani.
Olimme niin samanlaisia. Ajattelimme monista asioista samalla tavalla. Meitä yhdisti yhteinen sairaus. Jaoimme siihen liittyviä tuskia ja kipeitä kohtia paljon ja monesta asiasta ajattelimme siihen teemaan liittyen aika samoin.
Jos meillä ajatukset saman suuntaisia ja sun tarina loppui itsemurhaan. En voi olla miettimättä katsoinko läpi omankin tulevaisuuden? Tuolla tavallako minunkin sinnittely lopulta päättyy?
En voi olla pohtimatta.. monta vuotta mulla on enää ? Kuinka monta "kilometriä" vielä kuolemasi jälkeen minulle kertyy lisää vai onko kohtalosikin meitä lopulta yhdistävä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan tämäkin tietenkin saavutus että kaiken muun lisäksi olen käsitellyt tässä rinnalla itsemurhaasi ja silti tämän pyörremyrskyn keskelläkin tilanne jo tämä!
Kai mä joku superihminen alan kohta oleen, sillä en itsekään tajua miten olen saanut pidettyä itseni suht järjissään ja tällaisessa toimintakyvyssä, vaikka psyykkinen kuormitus on ihan huimissa luvuissa jatkuvasti!
Lääkärissä ne huolissaan osaltani psyykkisen stressin ja kuormituksen vaikutuksesta myös fyysiseen terveyteeni. Sydämen toiminta ja verenkierto on jatkuvasti tapetilla...Tänään taas kävin tutkittavana. Ei ollut onneksi mitään hengenvaarallista. Oireet vaativat enemmänkin Fysioterapiaa, kuin mitään sydän ja verisuonisairauksien erikoislääkäriä
Olisitkohan tehnyt tuon jos oisit tiennyt miten monin tavoin asia muhun ja muihin vaikuttaa vai oliko se kostosi eritoten mulle?
Olit mulle tärkeä.. ja niin monessa kohtaa olen kaivannut sun kylmänviileää asennettasi ja järkevyyttäsi hetkillä jolloin mun järkeily pettää ja tunteilu alkaa.
Olen vieläkin aika järkyttynyt teostasi...