elikkäs vaihtoehtoja oilisi.
nf, b31, ohlson 29, bluebird ja h-veneet netta h-30
auttakaa purjehdukseen hurahtanutta turkkulaista...
kertokaa mikä , miksi ja myös ja miinukset -
aikaa on eli veneen nopeudella ei väliä !!
ensivene mikä ois ??
tpsåbo
82
188
Vastaukset
- siksi
Kaikki ovat sopivia.
- uulsonisti
ohlson 29 jämäkkä ja aloittelijalle ok .
ei tarvitse heti reivailla ja kestää keliä ,etsi hyvä yksilö ja ruotsissa ovat paljon halvempia oman ostin 75000sek 2v sitten. uusi betamarine purjeet ikkunat, patjat,wallas 2013 ja pohja oli duunattu . - Folkkarimania
Kansanvene, joko puu tai lasikuitu. Edullinen ylläpito, helppo käsitellä, hyvä purjehtia, kestää reipasta tuulta ja pääsee helposti moniin saariin jne. Veneestä pääsee myös nopeasti eroon kun tulee aika vaihtaa isompaan.
Kannattaa käydä istumassa sitloodassa.
F Et maininnut mitään tilatarpeista eli montako henkeä olisi normaalisti mukana ja millaisia yöpymishaluja on.
Kaikki nuo sopivat kyllä aloitusveneiksi. Lisäisin listaan myös Avance 24/245. Se ja NF olisivat ehkä vahvimmin omat suositukseni.
"Veneiltävyyden" kannalta kaksi asiaa nostaisin esiin: rullakeulapurje ja moottori. Ohlsonissa ja Nöffessä sekä B31:ssa on sisäkone, Avance, H, ja folkkari ovat perämoottorilla. Bluebirdia en muista, Netta taitaa olla sisäkoneella. Jaa, tarkennan: Avancea on myös sisäkoneella. Etenkin aloittajan kannalta sisäkone ja keularulla ovat mielestäni suuri etu, tosin sisäkoneesta on sanottava, että noissa on yleensä vanhat raakavesijäähdytteiset pannut, jotka voivat olla jo aika lopussa.
Asuttavuuden kannalta vessajärjestely on useimmille aika merkityksellinen.
B31 ja Ohlson 29 taitavat olla noista kalleimmat markkinoilla, H-vene ja folkkari halvimmat.- turha.pienissä
Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.
Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella. turha.pienissä kirjoitti:
Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.
Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella.Kyllä rulla lisää mukavuutta pienemmissäkin. Olen nähnyt sellaisen jopa folkkarissa (jossa se on sen verran ongelma, että luokkasäännöt eivät sitä salli eli sellaisella folkkarilla ei voi kilpailla; tämä on tietysti ongelma vain niille, jotka nyt ylipäätään haluavat kisoihin osallistua).
- turha.pienissä
10-14 kirjoitti:
Kyllä rulla lisää mukavuutta pienemmissäkin. Olen nähnyt sellaisen jopa folkkarissa (jossa se on sen verran ongelma, että luokkasäännöt eivät sitä salli eli sellaisella folkkarilla ei voi kilpailla; tämä on tietysti ongelma vain niille, jotka nyt ylipäätään haluavat kisoihin osallistua).
Pienen purjeen käsittelyssä rullan mukavuusvaikutus on kovin marginaalinen. Se ei kompensoi rullan huonoja puolia. Hakasilla oleva pieni purje on helppo ja erittäin varmatoiminen.
Jos joku on folkkariin laittanut rullan, se ei mitenkään todista, että niin olisi kannattanut tehdä. Luokkasäännöstä riippumatta rullalla varustetulla folkkarilla ei kilpailla. Minulla on kyllä itsellä pelkästään kilpailukäytössä olevassa 6mR:ssä rullalaite, kuten melkein kaikissa muissakin kuutosissa. Niissä rullaa käytetään nimenomaan apuvälineenä kisassa. Kun purje on hyvin leveä, kuten kuutosessa, on rullalaite erinomainen apu myös satamaan tuloissa ja lähdöissä. Ei rullassa ole keskivertopurjehtijalle mitään huonoja puolia, pelkkiä etuja. Itse asiassa pienessä veneessä rullan mukavuusvaikutus jopa korostuu, koska tilaa on vähän niin kannella kuin sisälläkin. Ja veneen koosta riippumatta purjeen laittelu paikoilleen satamasta lähtiessä ja viikkailu säkkiin palatessa on turhaa ylimääräistä duunia.
- tiedätkö
10-14 kirjoitti:
Ei rullassa ole keskivertopurjehtijalle mitään huonoja puolia, pelkkiä etuja. Itse asiassa pienessä veneessä rullan mukavuusvaikutus jopa korostuu, koska tilaa on vähän niin kannella kuin sisälläkin. Ja veneen koosta riippumatta purjeen laittelu paikoilleen satamasta lähtiessä ja viikkailu säkkiin palatessa on turhaa ylimääräistä duunia.
Onkohan sinulla paljonkin kokemusta rullapurjeista pienessä veneessä kun tiedät hyvät ja huonot puolet? Hakasilla olevan purjeen voi hyvin pakata puomipeitteen tapaiseen peitteeseen ja jättää kannelle kaiteeseen kiinnitettynä.
- keulapurjematskut
Käytän suurta ja ohutta light genoaa kevyillä tuulilla ja vene kulkee sillä hyvin. Sitä tuskin voisi korvata rullagenoalla. Toinen suuri genoani on normaalipaksuista materiaalia ja sillä vene ei kulje kevyillä tuulilla.
- Bavariaristi
tiedätkö kirjoitti:
Onkohan sinulla paljonkin kokemusta rullapurjeista pienessä veneessä kun tiedät hyvät ja huonot puolet? Hakasilla olevan purjeen voi hyvin pakata puomipeitteen tapaiseen peitteeseen ja jättää kannelle kaiteeseen kiinnitettynä.
Tiellä se on siinäkin. Ja kevyillä tuulilla ajetaan koneella. Kahden keulapurjeen pitäminen syö arvokasta säilytystilaa, josta on veneessä yleensä puute, kuten 10-14 aivan oikein sanoi.
- keulapurjematskut
Light genoalla voin purjehtia kevyellä tuulella eikä tarvitse ajaa koneella. Tavallisesti light genoallani pääsen vielä kohtuullista viittä solmua hyvin kevyessä tuulessa kun muilla purjeilla ei enää kulje. En vaihtaisi tuota etua rullapurjeen etuihin.
- pienistä.kyse
Bavariaristi kirjoitti:
Tiellä se on siinäkin. Ja kevyillä tuulilla ajetaan koneella. Kahden keulapurjeen pitäminen syö arvokasta säilytystilaa, josta on veneessä yleensä puute, kuten 10-14 aivan oikein sanoi.
Tässä jutussa puheoikeus on vain niillä, jotka ovat oikeasti purjehtineet parikymmentäjalkaisilla veneillä. Muut puhuvat ainoastaan luulemistaan.
- Bavariaristi
pienistä.kyse kirjoitti:
Tässä jutussa puheoikeus on vain niillä, jotka ovat oikeasti purjehtineet parikymmentäjalkaisilla veneillä. Muut puhuvat ainoastaan luulemistaan.
Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.
- Fiidra
Bavariaristi kirjoitti:
Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.
Mulle tulee suoralta käältä mieleen Havsfidra - 20 ft pallonkiertopaatti. Jos nopeudella ei ole väliä, niin kyllä se kelluu - lys 0,8.
- FF27Charlotta
Mukavuutta on kun kovan tuulen kryssillä pääsee etenemään vauhdikkaasti (purjeilla). Purjehduksella keulapurjeita voi pitää pistopunkassa (jos sellainen on) ja yöksi nostaa kannelle ikkunoiden eteen plokkamaan aamuaurinkoa.
turha.pienissä kirjoitti:
Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.
Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella.Kyllä se rulla vähän turha on, kun pienten purjeiden vaihto ei ole kovin hankalaa. Riippuu siitä, kuinka paljon siitä joutuu maksamaan. Purjeidenvaihdossa tarvitsee olla 2 ihmistä tai autopilotti voi korvata toisen.
- Luupäässä
Yleensä on sisäkone, tyypillisesti Vire...
- Bavariaristi
FF27Charlotta kirjoitti:
Mukavuutta on kun kovan tuulen kryssillä pääsee etenemään vauhdikkaasti (purjeilla). Purjehduksella keulapurjeita voi pitää pistopunkassa (jos sellainen on) ja yöksi nostaa kannelle ikkunoiden eteen plokkamaan aamuaurinkoa.
Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.
- ÄfEe
Bavariaristi kirjoitti:
Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.
Omassa alle 30 jalkaisessa kulkeutuu mukana kaksi genoaa, ST-fokka ja spinnu. Riesanahan nuo ovat, mutta koen niiden edelleen olevan pienempi haitta, kuin rullapurjeen tuomat huonot ominaisuudet.
En kiellä rullan kätevyyttä, mutta harrastamista se haittaa. Mukanani ei kulje nelihenkinen perhe, joten pistopunkan pystyn uhraamaan purjeille. - pieni_o.k
Bavariaristi kirjoitti:
Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.
Jos katsot, mistä tämä säie lähti, siinä oli esitetty mm. pikkuavancea sopivaksi ja rullapurjetta hyväksi kaikissa kokoluokissa. Sen jälkeen sanottiin rullan olevan turhake alle puolitonnarin kokoluokissa. Ja siitä jatkettu vääntöä rullasta pienissä veneissä.
Havsfidra on jo mainittu asuttavana 20-jalkaisena. Oikeastaan kaikenlaiset veneet Joe-17:sta alkaen ovat asuttavia. Miksi eivät olisi? Ei asumiseen tarvita suinkaan kolmikymppistä tai sitä isompaa Bavariaa. Ihan itse on koettu kaksikymppisten asuttavuus ja purjehdittavuus. - väärin.meni
Bavariaristi kirjoitti:
Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.
Pienen veneen pienet purjepussit käyvät vaikka tyynystä. Pienen veneen punkat ovat kuitenkin yhtä isoja kuin isompien veneiden.
- F28
Bavariaristi kirjoitti:
Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.
Me ollaan ainakin 28-jalkaisessa osatakilaveneessä pärjätty hyvin irrallisilla keulapurjeilla 4-henkisen perheen kanssa. Keluapurjeina on kryssifokka ja 1 genua. Säilytetään pistopunkassa joka on muutenkin tavaraa täynnä tai kannella pussissa, varsinkin jos näyttää siltä että seuraavana päivänä jatketaan samalla setillä. Lapset nukkuu keulassa, vanhemmat salongin sohvasta tehtävällä parivuoteella. En ole kokenut mitenkään ongelmaksi purjeiden käsittelyä. Varsinkin tuo kryssifokka on todella tehokas enkä usko että rullagenoalla päästäisiin lähellekkään samaan.
- Tarpeet.vaihtelee.vene
Tässäkin on taas hyvä esimerkki siitä, miten veneilyä voi harrastaa monella tavalla ja miksi ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa oikeata vastausta. Tuo purjejuttu, rulla vs. irtopurjeet on tietysti jo sinänsä sellainen. Mutta tuossa on toinenkin kohta: te olette ilmeisen tyytyväisiä veneeseenne ja hieno juttu niin, mutta moni muu taas sanoisi, että vene on liian pieni, jos vanhemmille ei ole omaa erillistä parivuoteellista kajuuttaa.
- rullallaa
ÄfEe kirjoitti:
Omassa alle 30 jalkaisessa kulkeutuu mukana kaksi genoaa, ST-fokka ja spinnu. Riesanahan nuo ovat, mutta koen niiden edelleen olevan pienempi haitta, kuin rullapurjeen tuomat huonot ominaisuudet.
En kiellä rullan kätevyyttä, mutta harrastamista se haittaa. Mukanani ei kulje nelihenkinen perhe, joten pistopunkan pystyn uhraamaan purjeille.Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??
- FF27Charlotta
rullallaa kirjoitti:
Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??
Rullapurjeella tarkoitataan tässä todennäköisesti keulapurjetta, jonka pinta-alaa säädetään rullaamalla. On - off rullat on toinen juttu.
- Joakim1
rullallaa kirjoitti:
Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??
Tietysti noin voi tehdä, mutta onhan siinäkin rajoituksensa.
-ko. purjeilla ei voi purjetia järkevästi osin rullattuna ja purjeet eivät sitä välttämättä kestäkään
-purjeiden vaihto ei onnistu kuorimalla, jos käytetään rullaleikkaria
-purjeiden etuliikki lyhenee
-fokissa ei voi käyttää kunnollisia vaakalattoja, jos aikoo rullata
-purjeisiin vaaditaan UV-suoja tai suojapussi, joka on yhtä työläs kuin viikkaus
Minä en kyllä pitäisi mukana veneessä kuin enintään kahta keulapurjetta ( myrskyfokka). Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla. - ÄfEe
Joakim1 kirjoitti:
Tietysti noin voi tehdä, mutta onhan siinäkin rajoituksensa.
-ko. purjeilla ei voi purjetia järkevästi osin rullattuna ja purjeet eivät sitä välttämättä kestäkään
-purjeiden vaihto ei onnistu kuorimalla, jos käytetään rullaleikkaria
-purjeiden etuliikki lyhenee
-fokissa ei voi käyttää kunnollisia vaakalattoja, jos aikoo rullata
-purjeisiin vaaditaan UV-suoja tai suojapussi, joka on yhtä työläs kuin viikkaus
Minä en kyllä pitäisi mukana veneessä kuin enintään kahta keulapurjetta ( myrskyfokka). Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla."Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla."
Särähtää korvaan aika pahasti. - rolling.and.rolling
rullallaa kirjoitti:
Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??
Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.
- kolmella_mennään
rolling.and.rolling kirjoitti:
Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.
Toppirikisessä ohut iso Light genoa kevyille tuulille joita on usein. Fokka tarvitaan koska usein myös tuulee, ja myrskyfokkaakin joskus harvoin käyttänyt kun tuulet 18m/sek. Purje viettää yöt kannella purjesäkissään hakasilla kiinni etustaagissa. Toinen purje sekä pieni myrskyfokka pidetään säkeissään sisällä.
- näillä.pärjää
rolling.and.rolling kirjoitti:
Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.
Ykkös- ja kolmosgenua on täysin riittävä setti matkapurjehdukseen. Noilla on ina ylhäällä setti, joka on hyvin lähellä optimia. Fokkaveneessä ei sitten sitä ykköstäkään.
- Joakim1
ÄfEe kirjoitti:
"Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla."
Särähtää korvaan aika pahasti.Nyt kai kuitenkin puhutaan matkapurjehduksesta? Jos vene ei kanna enää genuaa, se kulkee hienosti fokallakin. Omasta mielestäni normaali fokka, ei ST, joka on selvästi pienempi ja josta puuttuu skuuttipisteen säätö purjehduksen aikana.
Fokalle suunnitellussa tai sitä kaipaamattomassa veneessä ei tietysti ole kuin fokkia. Yksi riittää oikein hienosti matkakäyttöön ja sopivasti valitulla pääsee kisoissakin pitkälle, vaikka toki 3 fokkaa on optimi. - rolling.and.rolling
Joakim1 kirjoitti:
Nyt kai kuitenkin puhutaan matkapurjehduksesta? Jos vene ei kanna enää genuaa, se kulkee hienosti fokallakin. Omasta mielestäni normaali fokka, ei ST, joka on selvästi pienempi ja josta puuttuu skuuttipisteen säätö purjehduksen aikana.
Fokalle suunnitellussa tai sitä kaipaamattomassa veneessä ei tietysti ole kuin fokkia. Yksi riittää oikein hienosti matkakäyttöön ja sopivasti valitulla pääsee kisoissakin pitkälle, vaikka toki 3 fokkaa on optimi.Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta. - Käyttötarkoituksia
rolling.and.rolling kirjoitti:
Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.Ohuita ja paksuja dacroneita:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14173165/ensivene-mika-ois-#comment-83682803 - rolling.and.rolling
Käyttötarkoituksia kirjoitti:
Ohuita ja paksuja dacroneita:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14173165/ensivene-mika-ois-#comment-83682803Ei tuo ole järkevä vastaus. Kevyillä tuulilla voi ajaa koneella, jos tuuli ei riitä siihen, että vene edes jotain 3-4 solmua kulkisi.
- Joakim1
rolling.and.rolling kirjoitti:
Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.Genualla ollaan pulassa tuulen koventuessa, joten se ei kelpaa missään tapauksessa ainoaksi purjeeksi. Rullagenuaa tietysti voi pienentää, mutta tarpeeksi pienennettynä sen muoto ei enää ole mistään kotoisin eli kaataa edelleen venettä, mutta ei vie tehokkaasti eteenpäin. Kovemmissa sivu- ja myötätuulissa sillä pärjää, mutta kryssi on pahaa ontumista.
Fokalla voi pärjätä yhdellä purjeella, kuten kirjoitin. Monet veneet ovat kuitenkin sen verran alirikattuja, että vauhti kevyessä tuulessa fokalla ei ole tyydyttävä.
35-jalkaisia ja purjekriteerejä on tietysti monenlaisia, mutta omaan 35-jalkaiseen 3500-4000 euroa ei riitä edes isopurjeeseen. Kevlar-purjeena isopurje (41 m2) olisi sitten jo 7 tonnin luokkaa ja fokka (31 m2) 5 tonnia.
Minulla on kaksi viimeisintä venettä olleet pelkällä fokalla. Matkapurjehdukset on menty yhdellä fokalla ( myrskyfokka edellisessä, nykyisessä rulla). Sillä on saatu riittävä vauhti kevyeen ja pärjätty tuulissa joita on tullut vastaan (pitkälle yli 10 m/s kryssi menee hyvin 1-2 reivillä ja täysikokoisella fokalla tai myös pelkällä täysikokoisella fokalla). Rullareivausta olen käyttänyt kerran 7000 M aikana ja silloinkin lähinnä koemielessä. Ihan OK toimi fokka rullatäytteellä pari kierrosta rullattuna, mutta paremmin kokonaan auki.
Sitä edellisessä oli myös genua, jolloin mukana oli aina genua ja fokka. Fokalla oli ankeaa alle 5 m/s ja yli 8 m/s oltiin pulassa genualla. - vänkäävänkää
rolling.and.rolling kirjoitti:
Ei tuo ole järkevä vastaus. Kevyillä tuulilla voi ajaa koneella, jos tuuli ei riitä siihen, että vene edes jotain 3-4 solmua kulkisi.
Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.
- Garderobissa
vänkäävänkää kirjoitti:
Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.
On keulaan myrskyfokka, matala fokka, täyskorkea fokka, kakkosgenua, genua ja ghoster. Tuolla viimemainitulla, jonka alaliikkiä riittää miltei perään asti vanha, raskas, alirikattu toppirikinen kulkee vielä pienessäkin tuulenvirissä. Maston taakse on trysail, isopurje ja vanha iso varalla. On nuo kyytiin mahtuneet ja lisäksi pari spinnua, osa keulapunkan alle ja useimmin tarvitut toisessa takahytissä. Kaikille on käyttönsä - tosin trysailille vain sillon kun vanha isopurje meni huipusta päreiksi ja on nyt varakipaleena mukana ja myrskyfokka kokeeksi...
- kelpaava.vastaus
rolling.and.rolling kirjoitti:
Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.Pelkällä fokalla pärjää, jos purjehtii koko kauden ainoastaan 8 tuulissa. Pelkällä genualla pärjää, jos purjehtii koko kauden ainoastaan 8- tuulissa. Ehkä nuo rajoitukset eivät sinua haittaa, minua kovasti haittaisivat.
- Rolling.and.rolling
vänkäävänkää kirjoitti:
Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.
Miksi pitäisi aina edetä purjein?
Uskallan kyllä epäillä, että veneesi kulkisi kevyemmällä genualla kuutta solmua sellaisissa tuulioloissa, joissa se ei normaalilla genualla kulkisi ihan siedettävästi, jotain neljää solmua.
En ole havainnut tuollaista "kahdeksan metrin rajaa". Hyvin tuo on käyttäytynyt sitä kovemmassakin tuulessa. Tietysti sitten, kun ruvetaan menemään kaksinumeroisiin, on muutenkin järkevämpi pysyä rannassa odottelemassa parempaa säätä tai valita suojainen saaristoreitti.
Mukavinta purjehdus on kyllä joka tapauksessa sellaisessa 6-7 m/s tuulessa. Se ei vielä nostata liikaa aallokkoa. - Rolling.and.rolling
vänkäävänkää kirjoitti:
Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.
Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.
- sulle.järkevä
Rolling.and.rolling kirjoitti:
Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.
Jos pärjäät isolla genualla kaksinumeroisiin tuuliin saakka, on veneesi törkeästi alirikattu. Ei sitä saa kevyessä tuulessa kulkemaan millään purjeella.
No, toiset tyytyvät purjehtimaan silloin, kun joskus sattuu tuulemaan ne mukavat 5-7 m/s. Tai noin pahasti alirikatulla se 5 m/s onkin vielä liian vähän. Ei auta purjeenvaihtosouvi, pitää alkaa veneenvaihtosouvi oikeaan purjeveneeseen. Ei aina ole pakko edetä purjein, mutta paljon mukavampaa se on, kunhan on sellainen vene, joka toimii laajemmassa tuulirekisterissä. Epäilemättä se sitten vaatii joskus hieman työtäkin vaihtoehtona koneen käynnistämiselle. - vänkäävänkää
Rolling.and.rolling kirjoitti:
Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.
Vänkää vaan, mitään et tiedä. Siinä vaiheessa kun tuuli on niin heikko ettei vene muuten kulje kuin 2-3 solmua, niin light genoalla kulkee vielä lähes runkonopeutta, olisi myös suuri ero purjehtia kuutta solmua tarkoituksenmukaisella purjeella kuin neljää solmua. Light genoaa voi yleensä käyttää koko päivänkin silloin kun tuuli on heikkoa, koska kyllä se toimii ja kestää vielä kohtalaistakin tuulessa, eikä se purjeenkaan vaihtaminen hakasilta ole iso vaiva. Ai miksikö pitäisi edetä purjein :D Sinähän voit ajella moottorillasi purje rullalla ihan niin paljon kuin lystää mutta se ei ole purjehtimista, ei tietenkään tarvitse edetä purjein :D
- Miksikö_purjein
Rolling.and.rolling kirjoitti:
Miksi pitäisi aina edetä purjein?
Uskallan kyllä epäillä, että veneesi kulkisi kevyemmällä genualla kuutta solmua sellaisissa tuulioloissa, joissa se ei normaalilla genualla kulkisi ihan siedettävästi, jotain neljää solmua.
En ole havainnut tuollaista "kahdeksan metrin rajaa". Hyvin tuo on käyttäytynyt sitä kovemmassakin tuulessa. Tietysti sitten, kun ruvetaan menemään kaksinumeroisiin, on muutenkin järkevämpi pysyä rannassa odottelemassa parempaa säätä tai valita suojainen saaristoreitti.
Mukavinta purjehdus on kyllä joka tapauksessa sellaisessa 6-7 m/s tuulessa. Se ei vielä nostata liikaa aallokkoa.Siks koska purjehtiessa on mukava edetä purjein. Minulla on toppirikisessä perinteisessä pitkäkölisessä sopivat purjeet alle viiden metrin tuulista yli kahdenkymmenen metrin tuuliin, ja niitä kaikkia olen käyttänyt. Keskikesän tyypillisissä kevyissä tuulissa useimmin käytetty purje on ollut ohutkankainen lähes perään asti ulottuva genua. Säkki on kevyt siirrellä koska ohuena purjekangas on myös kevyt. Purjetta ei tarvitse heti vaihtaa pienempään tukevampaan vaikka tuuli vähän nousee, joten aika usein sillä ajetaankin aamusta iltaan.
- Miksikö_purjein
Vielä lisäisin että heikossa 3m/sek tuulessa tuollainen kevytrakenteinen genua on minulle ainoa oikea purje.
- FF27Charlotta
Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.
- purjeitta.eteneminen
Siksikö niin monet ajavat koneella, jos he avaavat furlexinsa vain 6-7 m tuulilla.
- Joakim1
FF27Charlotta kirjoitti:
Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.
Minulla nyt sattuu olemaan 35-jalkainen vene, jossa käytän vain fokkia (voisi käyttää myös genuaa, mutta purjea-alaa on fokallakin tarpeeksi). Siinä ei ole bulbiköliä (hiukan paksumpi köli kyllä on alhaalta) eikä se ole kauhean syväkään (2 m). Oikaiseva momentti on aika vaatimaton veneen kokoon nähden.
Edellinen vain fokille tarkoitettu vene oli 28-jalkainen. Siinä minulla oli kolme fokkaa: Kisafokka, matkafokka ja myrskyfokka (1/3 edellisten pinta-alasta).
Vanhempiakin veneitä on paljon fokilla. Vaikkapa Albin Express ja H toimivat hyvin tuon 3-14 m/s alueen, tosin Express on vaikea vene kovemmissa tuulissa. Noissa ei usein ole edes reivejä. Myös monet 80-luvun genuaveneet, kuten Inferno 31 ja Comfortina 32 on kisoissa osoitettu toimivan loistavasti pelkällä fokalla, myös 3 m/s tuulessa. Ei ollut harvinaista, että olivat maalissakin ennen genualla purjehtineita sisarveneitään kevyessäkin. Toki niissä silloin oli fokka, joka oli suunniteltu toimimaan myös keveyssä. - Bavariaristi
FF27Charlotta kirjoitti:
Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.
Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.
Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa. - Joakim1
vänkäävänkää kirjoitti:
Vänkää vaan, mitään et tiedä. Siinä vaiheessa kun tuuli on niin heikko ettei vene muuten kulje kuin 2-3 solmua, niin light genoalla kulkee vielä lähes runkonopeutta, olisi myös suuri ero purjehtia kuutta solmua tarkoituksenmukaisella purjeella kuin neljää solmua. Light genoaa voi yleensä käyttää koko päivänkin silloin kun tuuli on heikkoa, koska kyllä se toimii ja kestää vielä kohtalaistakin tuulessa, eikä se purjeenkaan vaihtaminen hakasilta ole iso vaiva. Ai miksikö pitäisi edetä purjein :D Sinähän voit ajella moottorillasi purje rullalla ihan niin paljon kuin lystää mutta se ei ole purjehtimista, ei tietenkään tarvitse edetä purjein :D
En ole kyllä koskaan nähnyt venettä, jossa samassa oloissa samaan suuntaan ajaen nopeusero olisi edes kahta solmua keulapurjevalinnasta riippuen. Puolikin solmua on jo valtava ero. Toki ei ole kokemuksesta vaikkapa myrskyfokka vs. light genua vertailusta. 2-3 solmua vs. runkonopeus (6 solmua jo 25 jalkaisella) ero ei synny edes light genua vs. ei lainkaan keulapurjetta.
Vaikkapa X-99 kevyeänä ja reilulla purjealalla varustettuna pääsee optimisuuntiin (60-90 astetta tosituuleen) genualla 6 solmua hiukan yli 3 m/s tuulessa ja runkonopeutta (7,1 solmua) vasta 5 m/s tuulessa. Kryssillä 6 solmua vaatii lähes 5 m/s. - Joakim1
Bavariaristi kirjoitti:
Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.
Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.3 m/s on mitä nautinnollisin kryssikeli! Oma veneeni kulkee kryssillä ko. kelissä lähes 5 solmua ja VMG suoraan tuuleen lähes 3,5 solmua. Lenssi tuossa kelissä sen sijaan on jo aika ikävää, varsinkin helteellä. Joutuu leikkaamaan paljon, vauhti hitaampi (ei VMG) ja purjeissa olematon paine.
Kyllähän melkein kaikilla veneillä pärjää täyskokoisella genuoilla 7 m/s tuulessa, mutta 8 tai viimeistään 10 m/s on jo paljon sille. Missä veneessä täysikokoinen genua on järkevä purje 10 m/s tuulessa? - huulluutensaJokaisella
Bavariaristi kirjoitti:
Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.
Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.Jokainen liikkuu purkkarilla vain huvikseen ja omaksi ilokseen.
Eri ihmiset saavat hupinsa eri asioista.
Yhdestä on hauskaa mennä purjeilla aina kun vain voi.
Toisellle on tärkeä päästä nopeasti eteenpäin, joten hän laittaa moottorin käyntiin, kun purjeilla ei etene riittävän nopeasti.
Moottoriveneilijän mielestä saattaa kaikenlainen purjehtiminen olla älytöntä.
Tällä palstalla tuntuu monelle olevan kovin vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiset nauttivat eri asioista.
Moni tarjoaa omaa juttuansa ainoana oikeana ja pitää toisin ajattelevia hulluina. - H_ja_reivi
Joakim1 kirjoitti:
Minulla nyt sattuu olemaan 35-jalkainen vene, jossa käytän vain fokkia (voisi käyttää myös genuaa, mutta purjea-alaa on fokallakin tarpeeksi). Siinä ei ole bulbiköliä (hiukan paksumpi köli kyllä on alhaalta) eikä se ole kauhean syväkään (2 m). Oikaiseva momentti on aika vaatimaton veneen kokoon nähden.
Edellinen vain fokille tarkoitettu vene oli 28-jalkainen. Siinä minulla oli kolme fokkaa: Kisafokka, matkafokka ja myrskyfokka (1/3 edellisten pinta-alasta).
Vanhempiakin veneitä on paljon fokilla. Vaikkapa Albin Express ja H toimivat hyvin tuon 3-14 m/s alueen, tosin Express on vaikea vene kovemmissa tuulissa. Noissa ei usein ole edes reivejä. Myös monet 80-luvun genuaveneet, kuten Inferno 31 ja Comfortina 32 on kisoissa osoitettu toimivan loistavasti pelkällä fokalla, myös 3 m/s tuulessa. Ei ollut harvinaista, että olivat maalissakin ennen genualla purjehtineita sisarveneitään kevyessäkin. Toki niissä silloin oli fokka, joka oli suunniteltu toimimaan myös keveyssä.>>Noissa ei usein ole edes reivejä.
Matkapurjehtijan kannattaa ilman muuta asentaa omaan H-veneeseensä reivi. Ei maksa paljoa. Auttaa purjehdusta aivan samalla lailla kuin muissakin veneissä.
Itsellä on hyvät kokemukset siltä ajalta kun purjehdin H:lla. - Joakim1
H_ja_reivi kirjoitti:
>>Noissa ei usein ole edes reivejä.
Matkapurjehtijan kannattaa ilman muuta asentaa omaan H-veneeseensä reivi. Ei maksa paljoa. Auttaa purjehdusta aivan samalla lailla kuin muissakin veneissä.
Itsellä on hyvät kokemukset siltä ajalta kun purjehdin H:lla.Varmasti kannattaa laittaa reivi, mutta kyllä noilla molemmilla on kryssitty OK 14 m/s tuulessa ilman reiviä ja sillä ainokaisella fokalla, jopa avomerellä (mm. Hangon Offshore Week 2003, Hangosta Viron rannikolle ja takaisin ainakin ko. tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/)
- Miksikö_purjein
Joakim1 kirjoitti:
En ole kyllä koskaan nähnyt venettä, jossa samassa oloissa samaan suuntaan ajaen nopeusero olisi edes kahta solmua keulapurjevalinnasta riippuen. Puolikin solmua on jo valtava ero. Toki ei ole kokemuksesta vaikkapa myrskyfokka vs. light genua vertailusta. 2-3 solmua vs. runkonopeus (6 solmua jo 25 jalkaisella) ero ei synny edes light genua vs. ei lainkaan keulapurjetta.
Vaikkapa X-99 kevyeänä ja reilulla purjealalla varustettuna pääsee optimisuuntiin (60-90 astetta tosituuleen) genualla 6 solmua hiukan yli 3 m/s tuulessa ja runkonopeutta (7,1 solmua) vasta 5 m/s tuulessa. Kryssillä 6 solmua vaatii lähes 5 m/s.Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.
- Bavariaristi
Miksikö_purjein kirjoitti:
Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.
No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.
Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin. - Saari-tai-purjehdus
Bavariaristi kirjoitti:
No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.
Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.Mä lähtisin sitten mieluummin vasta seuraavana aamuna saareen jotta saisin purjehtia eikä tarvitsisi ajaa 30 mpk moottoriajoa.
- TS36
Bavariaristi kirjoitti:
Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.
Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.Kyllä 3 m/s on aivan ok kryssikeli. Tuo vmg 3.5 solmua tarkoittaa suoraa vastatuulta, joten todellisuus on parempi, kun ei se tuuli ole ihan vastaa koko aikaa. Välistä voin lillua tunnin paikallaankin, ehtii sinne saareen korkkaileen myöhemminkin. Monesti alkaa tuulemaan, kun hetken malttaa. Siirrolla viime kesänä vei yöllä 2.3 m/s tuuli vielä tarpeeksi, kun suunta oli optimaalinen.
- Joakim1
Miksikö_purjein kirjoitti:
Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.
Folkkari on äärimmäisen hidas vene kevyessä tuulessa, joten sen ohittaminen ei ole mikään temppu kevyessä suunnilleen saman LYS-luvun veneellä. Kovassa tuulessa sitten Folkkari onkin aika lyömätön saman LYS-luvun veneisiin nähden.
1-2 m/s tuulessa kevyt kangas voi olla merkittävästi parempi. Usein myös pienempi koko auttaa aivan kevyessä. Mutta noissa tuulissa ei kyllä mennä lähellekään runkonopeutta, hyvä jos puolet siitä. - Joakim1
Bavariaristi kirjoitti:
No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.
Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.Toisille purjehtijoille purjehdus on tärkeämpää kuin saaritukikohtaan saunomaan pääsy. Eiköhän siinä välissä ole joku yöpymispaikka eikä siinä kahden maissa perilletulossakaan ole mitään pahaa. Onhan siinä sitten seuraava päivä aikaa nauttia saarielämästä.
- Miksikö_purjein
Joakim1 kirjoitti:
Folkkari on äärimmäisen hidas vene kevyessä tuulessa, joten sen ohittaminen ei ole mikään temppu kevyessä suunnilleen saman LYS-luvun veneellä. Kovassa tuulessa sitten Folkkari onkin aika lyömätön saman LYS-luvun veneisiin nähden.
1-2 m/s tuulessa kevyt kangas voi olla merkittävästi parempi. Usein myös pienempi koko auttaa aivan kevyessä. Mutta noissa tuulissa ei kyllä mennä lähellekään runkonopeutta, hyvä jos puolet siitä.Oma veneeni on vähintään yhtä hidas kevyessä tuulessa kuin folkkari, mutta kiitos kevytkankaisen light genoani etenen kevyissä tuulissa samaa tahtia astetta kevytkulkuisempien veneiden kanssa joilla ei ole yhtä monipuolista purjevalikoimaa. Kovassa tuulessa veneeni folkkaria raskaampana mutta samankaltaisella rungolla ja kölillä varustettuna on vielä folkkariakin lyömättömämpi. Yhtä ainoaa rullapurjetta käyttämällä veneeni käyttökelpoisuus kärsisi kohtuuttomasti.
- varmasti.kannattaa
Bavariaristi kirjoitti:
No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.
Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.30 mpk työpäivän jälkeen tarkoittaa, että on joka tapauksessa myöhään illalla perillä. Sama se sitten olisi, vaikka menee vähän seuraavan vuorokauden puolelle. Paljon järkevämpi vaihtoehto on kuitenkin lähteä illaksi merelle, mutta heittää kuokka pohjaan vaikka lähempänäkin kotisatamaa ja tehdä pitkä legi päiväpurjehduksesta ja merituulesta nauttien. Viiden tunnin koneajo on joka tapauksessa tylsyyden huipentuma.
- H_ja_reivi
Joakim1 kirjoitti:
Varmasti kannattaa laittaa reivi, mutta kyllä noilla molemmilla on kryssitty OK 14 m/s tuulessa ilman reiviä ja sillä ainokaisella fokalla, jopa avomerellä (mm. Hangon Offshore Week 2003, Hangosta Viron rannikolle ja takaisin ainakin ko. tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/)
Viestissäni oli sana "matkapurjehtijan", et varmaan huomannut sitä.
En väittänytkään etteikö osaava kilpapurjehdusmiehistö pystyisi purjehtimaan ilman reiviä.
Missä se H-vene oli? Ei näkynyt tuolla Offshore Week 2003 www-sivulla, jonka laitoit linkiksi. - saareilu
Niin hyvää saarta ei olekaan että ajaisin 5 tuntia tylsää koneajoa siellä saaressa viikonlopun viettääkseni, eihän tuollaisella ole purjehtimisen kanssa mitään tekemistä,
Joakim1 kirjoitti:
Toisille purjehtijoille purjehdus on tärkeämpää kuin saaritukikohtaan saunomaan pääsy. Eiköhän siinä välissä ole joku yöpymispaikka eikä siinä kahden maissa perilletulossakaan ole mitään pahaa. Onhan siinä sitten seuraava päivä aikaa nauttia saarielämästä.
Hyvä esimerkki siitä, miten keskustelu on yleensä aika hedelmätöntä, kun osapuolten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.
- Joakim1
H_ja_reivi kirjoitti:
Viestissäni oli sana "matkapurjehtijan", et varmaan huomannut sitä.
En väittänytkään etteikö osaava kilpapurjehdusmiehistö pystyisi purjehtimaan ilman reiviä.
Missä se H-vene oli? Ei näkynyt tuolla Offshore Week 2003 www-sivulla, jonka laitoit linkiksi.Joo tuolla oli vain aiemmin mainitsemani Albin Expresss. H:lla ei ko. kisaan pääse mm. kaiteiden puuttumisen takia. Mutta kyllä H:t pärjäävät vastaavassa kelissä avomerellä olevissa ratakisoissa ilman reiviä.
- tiiskeri
o29
on vakaa ja tilava eli paras noista myös b31 on hyvä mutta ei, niin tilava .
valintani olisi ohlson 29 Osta se, missä on vähiten remontoitavaa. Moottori toimii, purjeet ehjät eikä alkuperäiset, hyvin ylläpidetty, sisällä raikas tuoksu eikä tunkkainen homeen haju. Eli pääsee suoraan purjehtimaan ilman murheita.
- fasdfd
ei ei, vaan osta se missä on eniten remontoitavaa. Vanhan veneen remppailu on ihan parasta! No ihan sama, kun kaikissa noissa on rempattavaa loputtomasti.
- reasverige
fasdfd kirjoitti:
ei ei, vaan osta se missä on eniten remontoitavaa. Vanhan veneen remppailu on ihan parasta! No ihan sama, kun kaikissa noissa on rempattavaa loputtomasti.
ei kun ostaa hyvän.
jossa tehty kaikki,uusikone,purjeet ikkunat vaihdettu,köydet,pohjankunnostus ,vinssit vantit uudet. ostin 2v siten b31mk2
ruotsista 110000sek !!
mielestäni hyvä diili.
- finni24
Finn 26 on eteenkin toppirikisenä, tukeva, helppo, asuttava, suht edukas, hyvin saatavilla ja lisäksi lys:iin nähden nopeahko.
- toppi.tai.osa
Ei toppirikissä mitään vikaa ole, mutta ei ole osarikissäkään. Aika monta kertaa täällä näkee tuon saman ajatuksen, että toppiriki olisi jotenkin tukevampi ja varmempi. Siinä on kyse vain ennakkoluulosta, jota olen joskus itsekin tuntenut. Sitten vaihdoin osarikiseen barduunoineen, enkä takaisin ole kaivannut.
- flyeristi
ff 27 myös
- Albinisti
Hommattin neljä vuotta sitten hyvin pidetty Albin Alpha 29. Ollaan pidetty kovasti. Ei kokemusta muista merkeistä/malleista
- Swaninkunsaisin
Sohaisen kommentillani paskaa, mutta kuitenkin.
Miksi saaristomerellä pitää olla erityisen tukeva vene? Pikkuveneissä "tukeva" tarkoittaa lähes järjestäen alimitoitettua purjepinta-alaa, joka tekee kevyellä kelillä purjehtimisesta laiskaa. Kelin kovetessa pienet veneet jäävät rantaan oli sitten kevyt jollamainen tai raskas uppotukki.
Ja oletus saaristomerestä siksi, että siellä pääosin pienveneilijät liikkuvat. Ensinnäkin(en lukenut noita kaikkia kommentteja, yleensä eniten kitjoittavat ne, joilla juuri ei ole kokemusta), siis minkälaista purjehdusta olet ajatellut:
1. Purjehditko yksin?
2. Onko mahdollinen muu seurue tippaakaan kiinnostunut purjehduksesta vai lähteekö mukaan vaan kun on kiva veneillä?
3. Mikä on budjetti? Ekaan veneeseen ei kannata laittaa 5000€ enempää, sillä rahalla saa jo paljon, tai melkeen minkälaisen veneen tahansa aloitukseen.
4. Missä olet aikonut purjehtia?
5. Kuinka pitkiä yhtäjaksoisia reissuja?
Tossa mun mielestä,peruskysymykset mitä kannattaa miettiä.
Veneen varustukseksi riittää kompassi. Tärkeintä on oppia purjehtimaan aluksi kompassilla ja kartalla. Rullagenuaa et tarvitse, ainoastaan perusfokan. Koneeksi riittää perämoottori, ja siihen voi laittaa kaukohallintalaitteen jos tarvitsee. Voit astua pahaan miinaan sisäkoneiden kanssa, vanhat merivesijäähdytteiset vetelee viimesiään, ja niitä ei kannata korjata...perämoottori, sitä ei tarvita kuin satamasta lähtiessä ja tullessa. Vaikka Airistolla näkeekin purjeveneiden liikkuvan etupäässä koneella. Jos ei ole tuulta tarpeeksi, niin kone, jos on tuulta liikaa niin kone, jos tuulee vastaan, niin kone. Käsittääkseni olit kuitenkin kiinnostunut purjehduksesta, älä siis investoi koneeseen. Esimerkiksi H- veneeseen riittää airot!
Ostaessa kannattaa katsoa, että purjeet ovat ehjät, mielummin sellaiset jotka kestää ainakin pari kolme kesää. Sillä mikä vene on merkiltään tai tyypiltään ei ole mitään väliä. Ainoa mikä on tärkeää on, että älä osta sitä Suomesta. Täällä veneitten hinnan on ihan pilvissä, järjetön käsitys veneiden hinnasta...täällä ollaan jotenkin pudottu kärryltä koko markkinoista. Nettiveneessä pyydetään puolikkaasta Maxi 77 3400€, kun niitä saa paremmin varusteltuna 3000€ tai allekkin Ruotsista.
Yleisesti ottaen ruotsalaiset veneet on siistimpiä ja paremmin varusteltuja. Jos vähänkin isompaa venettä ajattelet, niin sitten se kannattaa hakea Hollannista. Ei missään tapauksessa minkäänlaista venettä Suomesta!
Onnea vaan, älä ota mitäänkommentteja täällä turhan vakavasti, osta vaikka Albin Viggen Ruotsista, sen saat riittävästi varusteltuna jopa alle kahden tonnin.- Eipä_viime
Vuosina ole näkyny liikenteessä h-venettä tai muutakaan pienensorttista kölivenettä airot heiluen - harvemmassa on hankaimetkaan:-)
Melalla auttaen satamassa, jos ei vauhti riittänyt laituriin asti ja kone hukassa...
Ehkä sä et ole nähnyt, niin kuin en minäkään. Juuri sellaista venettä kyllä rakennan. H liikkuu kevyesti soutamalla ja sen perä on juuri sopivan levyinen airoille. Olen muuten soutanut Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.
Mutta tää ei toki ollut olennaista alkuperäisen aiheen suhteen, tarkoitin vain sanoa, että purjevene ei kummoista voimanlähdettä tarvitse irrotakseen laiturista.- vaikeimmankautta
Eikö olis ollut helpompaa mennä purjein?
- Heti_parempi
Osta First 36.7. Hyvä vene!
- Erkkanen80
Osta aAbin Vega. Suosittelen. Nettiveessä taisi olla jpa jokunen myynnissäkin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2719047
Minä itkin kotona kun tajusin että
Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten152826- 562076
Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta
Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu3561847- 791798
Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa
Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä291789- 391749
Muistutus t-Naiselle.
Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau1531744Oho! Varmistusta odotellaan.
Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"1601704Oiskohan se aika
Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t81701