Aamulehdessä oli taas voimakasta ratikan lobbausta, esimerkkinä Bergen. Tuo on mielestäni huono esimerkki, sillä kaupunkihan on nauhamainen tiivis ryhmittymä vuonon rannalla. Yritin netistäkin löytää jotain linjakarttaa, mutta en pienellä googlettamisella löytänyt kunnon selvitystä. Se tuli ilmi, että ratikka todellakin perustuu syöttöliikenteeseen, mutta montako bussilinjaa siellä mahtaa olla? Ja miten liityntäliikenne toimii? Aamulehden jutussa pisti silmään että omaa autoa joutuu käyttämään kun ei julkisella pääse. Miksi Bergen on otettu lobbauksen esimerkiksi?
Paljonko Bergenissä bussilinjoja?
Ei.raTikkaa
35<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Hassua, miten ratikasta kerrotut faktat näyttää aina lobbaukselta...
Niin, lobbaukseksi voi käsittää sen, kun jostain asiasta kerrotaan vain hyvät puolet ja jätetään kaikki huonot kertomatta.
Esimerkiksi kilometrikustannusvertailu bussin ja ratikan välillä ei ole kovin usein julki tuotu asia.
Se osoittaisi ratikan kilometrikustannuksen olevan yli kaksinkertainen bussiin verrattuna (bussi 0,75€/km ja ratikka 1,55€/km).
Eikä myöskään vaunupäivähintaa ole kerrottu (bussi 160€, ratikka 490€).
Eikö olekin hassua, ettei noita tietoja kerrota ihan yleisesti?
Ne pitää ihan itse ratikkaselvityksestä lukea.
Myöskään ratikan harvaa vuoroväliä ei kovasti mainosteta, vaan luodaan kuva, että kun edellisen perä näkyy, niin seuraava on jo tulossa.
Todellisuudessa vuoroväli bussiin verrattuna harvenisi roimasti, ollen tiheimmillään 7,5 min.
Kuinkahan parin minuutin vuoroväliin tottuneet bussimatkustajat suhtautuisivat palvelun heikkenemiseen, jos se tuotaisiin esille?
Lisäksi Bergenin ratikkaa hehkutetaan jo toista kertaa. Käytössä on vain superlatiiveja.
Näin tehtynä ja käyttäen mainitun HKL:n raportin tilastotietoja saadaan seuraavat yksikkökustannukset matkustajapaikkaa kohden:
Väline km tunti päivä matkustajamäärä
Bussi 0,0067 0,37 1,88 67
Raide 0,0051 0,19 1,58 140/1200
Nähdään, että bussiliikenne on kaikissa hinnoissa kalliimpaa kuin raideliikenne.
Laskeppa vielä hinta istumapaikkaa kohden. Tietenkin seisomapaikat ratikassa tulevat halvemmiksi
Eikös nyt haeta edullista tapaa kuljettaa ihmisiä ei rautaa.
Hieno tilasto, muta ei vastaa todellisuutta.
Tilastossa ei mitenkään huomioida matkustajamääriä, vaan kuljetuskapasiteettia.
Toisekseen, ratikka ja bussi kulkee aivan erilaisissa ympäristöissä. Ratikka kulkee lyhyttä reittiä, tiheästi asutulla alueella.
Bussi hakee ihmisiä lähiöistä, jolloin tietenkin hinta yhtä matkustajapaikkaa kohden nousee korkeammaksi.
Tilastot on hyviä, mutta lukijan pitää ymmärtää, mitä tilastolla on mitattu.
Sitähän tässä haetaan. Tampere on harvaan asuttu,täytyy tiivistää. Edullisin on silloin Ratikka jota nysset ahtaa täyteen.
Et ilmeisesti ymmärrä sitä, mutta selitit juuri, minkä takia ratikka on ylivoimainen vaihtoehto runkolinjoille.
Ei löydy FAKTOJA
Faunaa löytyy näköjään. Olekko Rieväniekkuja
Mällikansalainen pisti keskustelun rääpimiseksi
No, ratikkalinjoja on 2 ja bussilinjoja satakunta. Kaivele tarkemmin tuosta:
https://www.skyss.no/en/timetable-and-maps/buss/#complete-timetable-booklets-from-skyss
Bussilinjoja tarvitaan satakunta, vaikka on ratikka. Montako bussilinjaa mahtoi olla ennen ratikkaa? Montako ratikka eliminoi pois?
Ihan vihjeeksi,googlaa.
Pistä tiedot julki! Kissa pöydälle, tuli mitä tuli! Kestääkö housut merivettä?
Liikenteensä hallinnasta kiinnostuneet kaupungit selvittävät kaupunkilaistensa liikennetottumuksia tekemällä muutaman vuoden välein liikkumistottumustutkimuksen. Norjalainen Bergenin kaupunki julkaisi ensimmäisen liikkumistottumustutkimuksensa, joka on tehty ajalta, jolloin Bergenissä toimii jälleen raitiotie.
Bergenin tutkimus osoittaa, että raitiotien rakentaminen on ollut erinomainen ratkaisu. Raitiotie on kasvattanut vaikutusalueellaan joukkoliikenteen osuuden 50 % suuremmaksi kuin oli bussiliikenteenä. Vuonna 2008 joukkoliikenteen osuus Bergenin keskustasta etelään oli 19 %. Nyt kun raitiotie on ollut käytössä 4 vuotta, joukkoliikenteen osuus on 28 %.
Bergen, Nesttun, maaliskuu 2012.
Raitiotien ensimmäinen osuus keskustan ja Nesttunin esikaupungin välillä korvasi useita keskustaan johtaneita bussilinjoja. Raitiotien päätepysäkille päätettiin 10 bussilinjaa, joiden matkustajat vaihtoivat loppumatkaksi raitiovaunuun. Raitiotien etu matkustajille on, että bussimatka saattoi kestää aikaisemmin jotain 15 ja 40 minuutin väliltä. Nyt Nesttunista pääsee keskustaan aina ja varmasti 23 minuutissa. Monien matka-aika kuitenkin lyheni, sillä raitiovaunu vie keskustaan, pidemmälle kuin bussit ennen. Koska raitiovaunut mahtuvat keskustaan toisin kuin 10 bussilinjaa.
Vaihtaminen ratikan ja bussin välillä ei ole kiusannut matkustajia. Nesttunin vaihtopysäkki ei ole kymmenien miljoonien eurojen terminaali eritasoineen, liukuportaineen, hisseineen ja pitkine kävelymatkoineen. Bussit jättävät matkustajat samalle laiturille, jonka toiselta puolen raitiovaunut lähtevät. Paluusuunnassa tapahtuu sama toisinpäin.
Nesttunin vaihtopysäkki. Kuvassa näkyy kolme valkokattoista bussia. Pysäkin raiteet ovat bussien välissä. Kuvan yläreunassa näkyy uusia ja rakenteilla olevia kerrostaloja. Kuva Bing, http://binged.it/1tCIOOQ
Bergenin uusi raitiotie on parhaiden eurooppalaisten käytäntöjen mukaan rakennettu moderni raitiotie. Se kulkee pääasiassa muusta liikenteestä erillään, eli autoilu ei haittaa raitiovaunujen kulkua. Siten ratikka palvelee ruuhkista riippumattomana, täsmällisesti ja luotettavasti. Tämä tekee raitiovaunusta paremman kuin entinen bussiliikenne.
Raitiotien rakentaminen maksaa suunnilleen saman verran kuin kadun tekeminen. Ja kun raitiovaunu mahtuu kulkemaan kadulle, ei tarvita tunneleita eikä maanalaisia asemia. Ne ovat kalliita ja heikentävät joukkoliikenteen palvelukykyä huonolla saavutettavuudellaan. Tämä tekee raitiovaunusta paremman kuin juna tai metro.
Bergenissä tosin ratikallakin on tunneleita, kuten myös tieliikenteellä. Mutta se johtuu vuoristoisesta maastosta.
Bergen ei ole ainoa menestynyt raitiotie. Suomalaisten kannalta Bergen on merkittävä siksi, että raitiotie on rakennettu pohjoismaalaiseen hajanaiseen kaupunkirakenteeseen, jossa bussit palvelevat kaupunkikeskustaan suuntautuvaa liikennettä. Raitiotien tehtävä on sama kuin meilläkin: vähentää bussien määrää, olla parempaa palvelua kuin bussi ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Tämän kaiken raitiotie myös tekee.
Tällaisella järjestelyllä yhden ratikkapysäkin ala on n. 1 ha. Ei sovi yhtälöön
Eipä ole missään suunnitelmissa näkynyt lähellekään tämän kokoisia solmualueita. Selvää paskaa
pelkkää itkunsekaista propagandaa aamulehdeltä, ei ollut faktan faktaa taaskaan tarkistettu, mitäpä sitä voi muuta odottaa vihreäsossusuvakkilehdeltä
Kuka panttaa tietoa? Mihin kohdille ratikkareittiä ne hehtaarin suuruiset terminaalit tulevat? Loppuivatko eväät?
Mee katsomaan.
Puhutaan Tampereesta......Muuten joo. Voisikin olla kiinnostavaa käydä Bergenissä. Mukaan A-lehden asiaa käsitellyt kpl, molemmat.
Tai ratkaisu
Molemmista päistä tal. mahdollisuuksien mukaan jatkettavissa oleva metro on köyhän ratkaisu. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Ensiksi metro r-t-asemalta Pyynikintorille. Niistä bussit suuntiinsa.
Mee helsinkiin.
Miksi? Valota asiaa, mikä sulla muhii?
pelkkää haihattelua, Norjassa on rahaa tuhlata miljardeja vaikka ratikkaan mutta meillä täytyy olla kustannustehokas ja siksi bussiliikenne
samoin slummiutumisen estäminen on tärkeää, tilaa on Teiskossa vaikka kuinka, parit moottoriväylät lisää ja homma sujuu ihmisystävällisesti eikä tarvitse kärsiä betonislummitalojen homeongelmista ja mielenterveyshäiriöistä
Nysset tai pullonkaulat alittava metro. Ratikka tukkii jo ennestään ahtaita väyliä. Pitää harkita, mikä on pitkän tähtäyksen oikea ratkaisu. Ei poliitikkotason vaan valtiomiestason ratkaisu.
Siis siihen asti nysset, kunnes saadaan oikea ja kestävä ratkaisu. Se on ahtaat väylät alittava metro.
Raitiotie. Siitä tulee kaikenkansan menopeli. Hyvää kannattaa odotella. Vastustuksesta päätellen ratikka on varmanakki. Huonosta ei kehtais tingata rääpyakään.
Nysset toimii. Tarvitseeko hyvin toimiva systeemi sotkea?
Tempputyöllistämisen sijasta voitaisiin alkaa pikkuhiljaa kaivaa metroputkea.
Lähdetään porukalla bussimatkalle Bergeniin. Selvitetään asia. Bussissa ratikkasuvakit toiselle puolelle ja ratikkarasistit toiselle. Kuka ottaa ja organisoi?
Olisi nähtävä oikeassa mittakaavassa ja suhteet oikein oleva kuva ratikka/bussipysäkistä Bergenissä. Riittääkö pinta-alaksi yksi hehtaari?
Voisiko Aamulehti julkaista kuvan? Oikean kuvan pysäkkialueesta, ei mitään kaunisteltua
Olisi tutkivan journalismin paikka. Se on jäänyt MVn ja muiden nousevien ja kehittyvien julkaisujen varaan