ja ajattelet sitten vasta?
Käytätkö etukäteen mielikuvia tulevista tilanteista?
Lamaannutko vaaratilanteissa vai toimitko?
Käytätkö etukäteen mielikuvia tulevista tilanteista?
Lamaannutko vaaratilanteissa vai toimitko?
Oletko varovainen, harkitseva, vai teetkö ensin
eppu2
33<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Varovainen ja harkitseva. Teen tilanteesta swot-analyysin. Pohdin kaikki osiot ja siten päätän.
Olen spontaani. Teen suurempia miettimättä ja puntaroimatta. Hätätilanteessa toimin ja kun tilanne on ohi tajuan vasta mitä tein ja miten olisi voinut käydä jos en olisi toiminut niin kuin toimin.
deybydey ja kesääntyvä olette ihan vastakohdat.
Liikenteesä läheltäpiti-tilanteissa usein toimii vaistomaisesti. Vasta jälkeenpäin sitten jalat vapisevat.
On toki tilanteita, joissa sitä toimii selkäytimestä eli ei ehdi miettimään vaan on toimittava. Kyllä todelliset vaaratilanteet aina hetkeksi lamauttaa, mutta sitten on toimittava kulloistenkin resurssien mukaisesti. Mut jos asialla ei ole kiire. pohdin ja pohdin ja sitten jää joskus pää vetävän käteen :).
Pistitpä pahan. Kun olen kaikkia.
Olen varovainen. Harkitsevakin olen, Toisaalta otan riskejä. Oikeastaan aina olen onnistunut materialistisissa riskinotoissani. Ihmissuhteissa muutama riskinotto olisi kannattanut jättää väliin.
Vaaratilanteita on kovin monenlaisia. Joissakin pitäisi toimia sekunnin murto-osassa ja toisissa taas on aikaa harkita ennenkuin toimii. Kun vauva lakkasi hengittämästä, niin toimin kyllä heti. Ei-niin-äkillisissä vaaratilanteissa en lamaannu, mutta teen tilanneanalyysin=olen tovin tekemättä mitään, sitten olen itsellenikin yllätykseksi huomannut toimivani kylmäpäisen harkiten ja järkevästi.
Entä aloittaja eppu2 ?
Asioissa joissa on aikaa harkita sen teen ja usein perusteellisesti.
Joskus on tilanteita, että on päätettävä nopeasti, silloin ei auta muu, kun katsoa, meneekö syteen vai saveen.
Sitten sellaisissa tilanteissa, jos tuohtuu jostain asiasta, ei aina harkitse mitä suustaan päästää.
Nuo ihmissuhteet on aina hyppy tuntemattomaan.
Höpöti.
Tuleehan sitä.
Sinne mennessä.
Siellä ollessa.
Sieltä tullessa.
H.
Sulla on vaan yksinkertaisesti kauheen tylsää.
"Paloma.se.co"
MInulleko?
-
Eikästi oo
Toisessa ikkunassa on ralli-autoilua.
Näpelöin myös tässä melko-uutta dash-cam Navigaattoriani.
H.
Kyllä se on tylsää tuollainen navigaattorin näpelöiminen.
Eikä siellä kerrostalon ikkunassa mitään rallia ole. Kuvittelet vaan.
"eppu2"
Tieto-koneeni Käyttö-järjestelmä on Windows.
Aika kuvaava nimi, eikö vain.
Miehelle uusi tekninen lelu on aina rakas ja läheinen.
Ja mistäs sen tietää, vaikka suunnittelisin pitempääkin auto-matkaa.
Lelu elävä-kuvaa koko ajan ja neuvoo tarvittaessa nähtävyydet ja miten niille pääsee.
Nähtävyydet, jotka olet jo kotona valmiiksi asettanut.
Varoittaa myös pelti-poliiseista.
Ympäri Eurooppaakin.
Kolarin sattuessa se panee kaiken tapahtuneen muistiin SD-kortille.
Poliisi ja omaiset voivat sitten katsella kammottavasti silpotunutta riimittelijää.
Saaden samalla liikenne-rosmon kiinni.
H.
Juu-u niin on mullakin Windows, 10.
Sinä sanoit, että toisessa ikkunassa. Minä olen niin vanhanaikainen, etten ikkunoista puhuttaessa tietokoneen ikkunoita ensimmäiseksi ajattele.
Minä kun jo kuvittelin, että nuoriso rällää siellä kadulla.
Juu niin, täytyyhän poijilla aina leluja olla.
Vai, että laittaa muistikortille. Ettet nyt vaan harrasta salakuvausta.
Yleensä enemmänkin spontaani. Riippuu kyllä asiasta. Olen ollut hyvin spontaani asioissa kuten talojenostossa, autojenostossa, elämänkumppanin valinnassa. Voin harkita tosi pitkään laitanko joustofarkut vai rimpsuhameen päälle. Olen tainnut jo sanoa että olen yleensä katunut enemmän pitkään harkittuja päätöksiäni kuin intuitioon nojaten tohottamisiani.
"Olen ollut hyvin spontaani asioissa kuten talojenostossa, autojenostossa, elämänkumppanin valinnassa."
Joo sun on otettava se mitä satut saamaan, et sellaista mitä voisit valita.
Ensin ajattelin, että hui isoja asioita äkkipäätöksellä.
Sitten kun luin tuo intuitio-sanan, muistin, että juuri niin tein.
Olin puoli vuotta katsellut myytäviä asuntoja. Sitten tulin tämän nykyisen kotini ovelle ja nuori mies avasi oven.
Oli, kun päähän olisi isketty, aivot sanoivat, tässä se on. Tein kaupat heti, enkä ole katunut.
Yleensä ottaen olen harkitsevainen tyyppi.
Tuo vaatteitten kanssa pähkäily on tuttua minullekin.
Kiusaa se on pienikin kiusa. Nojoo, jos päiväsi on pelastettu tällaisilla pikkuilkeyksillä, niin ole hyvä. Mä voin sponsoroida.
Halki, poikki ja pinoon, turhia suunnittelematta ja vitkuttelematta. Joskus kostautuu.
Tuo on kyllä niin selvää tekstiä, että ihan hymy tuli huuleen.
Kyllä naurattaa usein itseänikin, vaan kuten arvata saattaa, ei läheskään aina.
En kuitenkaan lamaannu ikinä, en missään tilanteessa.
Selasin ylen uutisia ja löysin tämmöisen.
http://yle.fi/uutiset/kovassa_kilpailussa_arka_paihittaa_rohkean__ainakin_kun_kyse_on_talitiaisista/8737215
Ikää on tullut, a sen myötä pessimistinen ajattelutapa.
Kaikki mahdolliset pieleenmenot tulee mietittyä jo ennakkoon, joten yleensä melkein kaikki menee paremmin kun ajateltu.
Ei siinä silti rintarottingilla ole.
Sitä ei ole vielä tottunu, että ikää on tullu, eikä ruuti aina ole kuivaa.
Synkeä yksinpuhelu, joka ei ketään iloiseksi tee, tyhjälle palstalle.
Tuo viimeinen on helppo. Adrenaliinia löytyy vielä kiperissä tilanteiessa, että silloin järki pelaa,jopa niin hyvin,ettäitsekin hämmästyy, jälkeenpäin.
Tuo pessimistinen ajattelutapa pitää huolen, ettei vaaratilanteisiin enää joudu.
Jotakin hyvää sentään
Ikä tuo varovaisuutta. Osaa otta huomioon asioiden mahdolliset seuraukset paremmin, kun nuoruuden innossa.
Tuo adrenaliinihan on se ´taistele tai pakene´-hormooni, joka terästää aistit.
Tilanteissa, joissa on aikaa harkita, niin harkitsen. Jos harkinta-aikaa ei ole, niin toimin kokemuksen perusteella.
Suuremmissa tehtävissä on tietenkin suuniteltava tarkkaan, sillä sanontahan kuluu, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Jos sitten suunnittelee hyvin kaksi kertaa, niin ei tarvi tehdä ollenkaan. :)
Tuo Sinun viimeinen lauseesi sai minut nauramaan.
Kyllähän se tosi on, että kun hyvin tekee etukäteen mielessään, niin käytäntö sujuu joutuisammin.
Tuo kokemus sai minut miettimään, sitä varmaan ihan huomaamattaan käyttää elämänsä kokemuksia asioiden ratkaisuissa.
Riippuu tietenkin asiasta, mutta aikalailla harkitsevaa tyyppiä olen.
Onko järkevää tehdä niin tai järkevämpää tehdä näin, tuumailen ja kun päätös on tehty, niin hihat ylös ja tuumasta toimeen.
En lamaannu, jos tulee yllättävä tilanne. Jos on pakko toimia nopeasti, niin jostakin pukkaa "ylimääräinen" vaihde ja sen avulla toimivuus tehostuu.
Itselläkin on tapana käydä oitis toimeen, kun kyseessä oleva asia on selvä.
Se ylimääräinen vaihde lienee juuri tuo adrenaliinin erityksen lisääntyminen.
Parempi miettiä viikko kuin tehdä tunti turhaa työtä.
Ei ne tekemiset ikinä maailmasta lopu.
Hoitaa vaan hommat pois alta sitä mukaa, kun niitä eteen ilmestyy.
Turha niistä on mitään stressiä ottaa.
Jos ei niistä selviä, niin on ainakin yrittänyt.
Enempää ei voi keneltäkään vaatia.
Juu se on kyllä satavarma, ettei työt tekemällä tästä maailmasta lopu.
Siitä voi stressi tulla, jos joku menee pahasti pieleen, sen takia, ettei ajatellut ensteks.
Kyllä minä kelaan paljon. Etukäteen ja jälkikäteen. Ja silloinkin kun näytän toimivan harkitsematta takana saattaa olla pitkä esitutkinta.
Isoissa asioissa, vaikkapa asuntokaupoissa, päätöksen teko on ripeää, mutta pikkuasioissa olen liiankin harkitseva. Pakkaa käydä kuten Akanukolla: asia jää hoitamatta, kun riittävän kauan suunnittelee,,))
Se on niinkin tuon venyvän suunnittelun kanssa, että ehtii jo muuttaa monta kertaa mieltään ja päätyy päättämättömään tilaan.
Nuorempana olin enemmän spontaani, mutta nykyään liikaakin jahkuva. Monesti tunne nostaa asian esiin, mutta heti läppää järki päälle. Alan innostua jostain, mutta järki kiirii ohi ja vie voiton.
Saattaa olla esteenä jo ihastumiseen. Alussa voi tuntua, että vau, saattaisi olla kivakin tyyppi ja kiusaus tutustua, mutta heti alkaa laskemaan. Ei ole sittenkään valmis luopumaan "saavutetuista eduistaan": oma huoleton elämä, vapaus, mikä muutos se olisi elämään.
Jos joku edottaa vaikka matkaa. Saatan alussa innostua, mutta vastaan heti, että mietin asiaa ja tulen päätökseen. En lähde sittenkään.
Minulla on vähän samansuuntainen ajatuksen kulku, tuosta ihastumisesta.
Pää alkaa selittämään, etten kyllä tahdo, että kukaan alkaisi sekoittamaan minun hyvin järjestettyä elämääni.