Lääkityksestä

Pitäisikö nuo paniikkihäiriön paniikkikohtaukset olla nimen omaan kohtauksia ja menisivät sitten ohi? Opamox on siitä huono että eihän se ehdi vaikuttaa, kun kohtaus menee kumminkin melko nopeasti ohi?

Ketipinor voi vaan sekoittaa päätä? Itsekin sitä kyllä otan 25mg, mutta en kumminkaan yhtään enempää. Alkuun söin sitä kyllä 200mg.

Lisäksi itsellä ei ole tuota cibraa. Mirtatsapiini on ja se ei vaikuta onneksi niin muistiin (kuten ketipinor saattaa). Mirta myös on vähän mukavampi unen kannalta kun myös uneen tarkoitettu ketipinor.

Eli täältä ei tosin mitään apuha tullut :) Itsellä tuo opamoxi on korkeintaan 15mg ja sekin alkaa jo unettaa vähän.

Lääkityksestä juttelu voisi olla ihan hyväkin idea.

Niin en itsekään tiedä että onko paniikkikohtaus mitenkään estettävissä. Itellä siis niin pahat kivut ja voimattomuus että ei siksi voi oikein mitään tehdä. Paniikkihäiriö on se pienempi paha vain.

Noita bentsoja kun vähän aikaa vielä rouskutat niin sitten se vasta alkaa AHDISTAMAAN! Ja Ketipinorista saat aivosi muussiksi... Kannattaa alkaa käsittelemään tuota paniikkia esim. rentoutus-ja hengitystekniikoilla ennemmin kuin hermostomyrkyillä. Mutta omahan on tietysti päätöksesi...

Mielenkiintoista että opamoxin vaikutus lievenee jo neljän tunnin jälkeen kun sen vaikutus on usein korkeimmillaan vasta kahden tunnin kuluttua ottamisesta.

Käytätkö hengitysharjoituksia paniikkikohtauksen hallintaan laisinkaan? Onko näitä käyty sinun kanssa läpi terapiassa tms.? Itse sain avun sellaisesta kirjasta kuin Sulje suusi, Patric McKeown, Sirpa Perämaa. Voit myös guuglata Buteyko-menetelmä.

Hengitysharjoituksilla pystyin ensin hillitsemään sen kohtauksen kehittymistä pahemmaksi ja harjoituksilla pystyin myös oppimaan sietämään niitä kohtauksen tunteita paremmin.

Siinä tulikin parilta hyviä ohjeita.
Se paniikkihäiriön paniikkikohtaus ei oo mikään paha. Siihen saattaa auttaa tuo opettelu, eli hengittelee normaalisti. Jos vaikka hyperventiloi, niin siitä saattaa vaikka yrjö lentää tai tulla muuten vaan huono olo. Itse se kohtaus ei kestä välttämättä kuin 5 minuuttia. Kohtauksen jälkeen voi tulla huono olo esim liiasta hapesta tai jotain sellaista (hyperventilaatio)?

Niin se hyperventilaatio varmaan alkaa pyörryttää ja heikottaa kun elimistössä on liikaa happea. Se liikahengitys on kätsy juttu, siitä voi tulla ties mitä oireita, eli se hengitys olisi kaiken aa ja oo.
Mulla viimeksi tuli paniikkihäiriön paniikkikohtaus, niin se laukaisi migreenin tois puoleisen pääkivun. Lisäksi rupesi janottamaan tosi paljon. Oli aika jännä. Eipä ole onneksi paniikkikohtausta tullutkaan sen jälkeen, mutta vointi on muuten koko aika kohtalaisen huono.
Paniikkikohtaus ei voi tietenkään migreeniä laukaista jos henkilöllä ei ole sitä migreeniä.

Psykoligi mulle aika selkeästi sanoi että paniikkikohtaukseen ei ole lääkettä, eli ei auta se opamox! Kohtaus kestää 5 min ja opamox alkaa vaikuttaa 2 tunnin päästä, eli tästä voit vetääkin sen päätelmän että mikä on pielessä.

Sulla on toleranssi noussun 15 mg:stä 45mg. Ja se ei ole kovin hyvä juttu, määrää pitäisi alkaa vähän pienentämään, ehkäpä?
En tiedä mutta opamoxin ehkä voisi vaihtaa diapamiin, diapam kai vaikuttaisi vähän nopeammin? Tästä tuskin mitään apua silti olisi.

Lisäksi se hyperventilaatio voi tuntua vähän siltäkin että sekoiaisi, ei siinä oikein ajatus kunnolla kulje kun happea on liikaa.
Kannattaa lääkärille jutella että missä se vika voisi mättää.

Niin ja mä jouduin ottaa äsken 11mg mirtatsapiinia ja 25mg ketipinoria. Olo oli nyt vielä tavallistakin vähän huonompi. Sitä opaakin olisi purkissa, mutta tuo koktaili taitaa auttaa paremmin kun opa. Opaa otan sitten pääkipuun, ei varmaan saisi mutta niin kumminkin teen, enimmillään 15mg päivässä, ehkä pari kertaa kuukaudessa.

"Se paniikkihäiriön paniikkikohtaus ei oo mikään paha." No tästä olen kyllä itse eri mieltä. Se paniikkikohtaus on paha jos sitä ei osaa käsitellä. Se on käsittämättömän paha kun tulee tunne että kuolee just siihen, henki ei kulje, kädet tärisee, sydän tykyttää ja se viisikin minuuttia on pitkä aika. Sen jälkeen jää vielä ahdistus ja usein hyperventilaatio ja jotkut haukovat henkeä tunteja jopa päiviä. Silloin se opamox auttaa jos ahdistus jää ns päälle.

Minua auttoi todella paljon esim kun ymmärsin sen että tukehtumisen tunne tulee siitä että jännitän kaikkia lihaksi ja hengitän liikaa kohtauksen aikana ja muutenkin. Sen jälkeen kun opin sietämään ilman paniikkikohtausta sellaista painetta rinnassa hengittämällä vähemmän muutenkin niin pystyn jo sanomaan että ei se paniikkikohtaus ole paha. Koska osaan pysäyttää sen nyt hengityksellä ja rentoutuksella.

Lääkärit harvemmin tunnistavat sitä että ylihengitys on yksi suuri syy paniikkikohtauksille. Omallekin sain antaa kirjan käteen että lue tuosta, ja sen jälkeen hän lähti yhdistelmään asioita.

Niin ja jos joudut ottaa ketipinoria 75mg illalla, niin se saattaa vähän huonontaa muistia. Tämä taas voi hankaloittaa niitä uusia töitä, jos työt on vaativat. 25mg ketipinoria on niin pieni määrä että se ei välttämättä huononna muistia. Tai puoliska 13mg.

Niin ja opamoxia ei sitten kannata ottaa illalla, jotain muuta mutta ei bentsoa. Bentson kannattaa säästää päivään jos on pakollista tarvetta.

Niin ja lisäkommentti, että enhän minä näistä oikein mitään tiedä, kunhan keksin jotain omakohtaista kommenttia.

Voi teitä nappienpopsijat :) Eikö olisi aika ottaa aikalisä ja pysähtyä miettimään elämää hieman syvemmältä ja laajemmalta. Tuo nappien popsiminen kyllä voi tasottaa pahimmat piikit, mutta ei ne teitä paranna. Olette vain lääkäreiden ja lääketehtaiden rahanlähteenä. Kyllähän ne hienoilla Audeilla ajelee ja ostelee kattohuoneistoja. Jos terveydenhoitoala olisi rehellinen, niin se keskittyisi parantamaan teidät. Paniikkihäiriöön, ahdistukseen ja masennukseen yms. on siis myös aiheuttajia, jotka on parannettavissa. Ei tarvii lähteä mitään vaihtoehtohoitoja kokeilemaan, vaan parantava lääke saattaa löytyä ihan yksinkertaisista ja normaaleista elämäntapamuutoksista. Kun iso osa mielen oikuista johtuu yksinkertaisesti siitä mitä suustasi laitat alas, tai mitä et laita, mitä pitäisi laittaa. Toinen yksinkertainen asia on kyllästymiseen asti jauhettu unen laatu. Ei vain tuntimäärä, vaan sen laatu. Tällaisia kuormittavia asioita voi olla elämässä monia, mitkä yhdessä on yllättävän iso kuorma. Niin iso, että joutuu napsimaan tasottavia. Ja on vaikeeta niitä osata yhdistää omaan kurjaan tilanteeseen. Mutta luulisi, että Googlen ja muiden hakukoneiden sekä mittavan tietomäärän aikana tyhmemmästäkin jonnesta tulisi paljon tietävämpi. No, ainakin itse koin tämän herätyksen ihan vain lukemalla ja sitten kokeilemalla. Yksinkertaisilla asioilla sain mahdollisuuden elää lääkkeetöntä ja tasapainoista elämää. Edellisestä paniikkihäiriökohtauksesta on vuosia aikaa. En enää edes ajattele niitä sairaita ja synkkiä aikoja. Mut kukin tavallaan.

Paniikissa ja ahdistuksessa keho on ylijännittynyt ja mieli levoton. Ihminen pitää saada rennoksi ja kiireettömäksi - vaille pelkoa. Mitkä asiat helpottaa oloa? Tässä muutamia keinoja:

Syvähengitysharjoitukset
Meditaatio
Venyttely
Saunominen/uiminen
Ulkoilu luonnossa
Sos.kanssakäyminen
Liikunta
Ruokavalio, kofeiini, nikotiini, alkoholi ja sokeri minimiin
Kaikenlainen mukava touhuaminen

Kokeilkaa näitä nyt ensin. Jos nämä eivät riitä, ottakaa lääkitystä hiukan lisäksi. Toimii 100 prosenttisen varmasti. Itse olen parantunut näillä eväillä pahasta ahdistuksesta.

"Paniikissa ja ahdistuksessa keho on ylijännittynyt ja mieli levoton. Ihminen pitää saada rennoksi ja kiireettömäksi - vaille pelkoa."

Juuri noinhan se taitaa olla.
Mulla saattaa olla jotain töihin pakottamisen pelkoa ja jotain siihen viittaavaa. Vaikka ainakin joskus on sanottu että sairauslomaa saa ihan niin pitkästi kun vaan on tarvetta.
Kun keho on tuossa ylijännittyneessä tilassa, niin aika hankalaa on, mutta ei nyt onneksi ihan täysin mahdotonta.

Tuolla yksi ylemmäksi oli se uni juttu. Se on tosi tärkeää. Ilman unta ei muisti toimi. Testeissä se viimeistään tulee ilmi jos sitä muistamattomuutta ei muuten tiedosta. Mulla uni nyt luonnistuu ja muistikin on kai parantunut suht normaaliksi. Mutta mitään unia en silti nää, olisi kiva nähdä edes painajaisunia :)

"Edellisestä paniikkihäiriökohtauksesta on vuosia aikaa. En enää edes ajattele niitä sairaita ja synkkiä aikoja. Mut kukin tavallaan."

Mulla sattui vähän saman tyylinen juttu. Nyt kun tiedostan sen paniikkihäiriön paniikkikohtauksen, niin enää mitään kohtausta ei olekaan tullut :) Ne ajat ei olleet (mulla) mitään synkkiä. En vaan tiennyt koko kohtauksista yhtään mitään.
Pala oli viimeksi vähän kurkussa kun ajelin hammaslääkärille, mutta sehän ei onneksi mitään haittaa.