Oletko miettinyt koskaan miksi kohdattiin?

Olen miettinyt usein.
Tosi paljon.
Elämänkoulua jossa kuljetetaan pieniä ihmisiä kummallisia polkuja.
Sattuma,kohtalo tai johdatus.

Nyt nukkumaan.Että jaksan taas huomenna hoitaa.

Eikä taaskaan mitään tunnisteita, palstan omijatyrkyt vastaamassa heti ja myöhemmin.

Me kohdattiin kun sä halusit multa pillua. Etkä nähtävästi vieläkään halua sen enempää...

Kummallakin näköjään mielenterveys epäkunnossa tavattiin Siellä *

Tää on mies naiselle H: alkuinen ja ehkä oli tarkoitus tuntea jotain repivää tuskaa tai jotain en tiedä mutta ehkä olisi silti parempi että jossain ohimennen viiltäisit sydämen auki ja sanoisit että olen muuten naimisissa tai jotain aivan sama kunhan edes jotain tietäisi niin voisi kylmänä tunteita näyttämättä jatkaa matkaa...

Eikös tsääreborin mainokset oo vuodelt 79 tai jotain?

Sattuma vai johdatus? Kuin seinien etääntyminen ja neliön laajentuminen viisinkertaiseksi. Ilo ja hämmennys jälleennäkemisestä. Kiitos että kuuntelit, anteeksi kun olin itsekäs ja tungetteleva, johdatuksesta varmana, häpeän itseäni. Kun ihminen paljastaa tyhmyytensä ja arvomaailmansa, ympäristö saa tilaisuuden kasvattaa. Vuosien elämän koulu, jäljellä kipu ja katkeruuden juuret, samalla ilo päämäärän lähestymisestä, olla ei mitään, valmis ei koskaan ja hyväksyä se ja ottaa toisetkin huomioon. Johdatukseen uskon edelleen.
Vuosikymmeniä kestävä ihmisen henkinen murtaminen sitoo myös tekijänsä. Valtakuvio monimutkaistuu, vastuu laajenee, luottamus rakoilee. Muistan sanasi, joka on nostanut maasta aina kun sivaltajat ovat yllättäneet nurkan takaa. Kiitos, että olet jossain. Voi hyvin ja toivottavasti saan sinut joskus vielä nähdä.