Fastnet 1979 dokumentti

Wikipediasta/Kirjasta (Storm Tactics Handbook, 3rd Ed., Modern methods of heaving-to for survival in extreme conditions)

During the ill fated 1979 Fastnet race, of 300 yachts, 158 chose to adopt storm tactics; 86 'lay ahull', whereby the yacht adopts a 'beam on' attitude to the wind and waves; 46 ran before the wind under bare poles or trailing warps/sea anchors and 26 heaved to. 100 yachts suffered knock downs, 77 rolled (that is turtled) at least once. Not one of the hove to yachts were capsized or suffered any serious damage.

kak3 kirjoitti:

Wikipediasta/Kirjasta (Storm Tactics Handbook, 3rd Ed., Modern methods of heaving-to for survival in extreme conditions)

During the ill fated 1979 Fastnet race, of 300 yachts, 158 chose to adopt storm tactics; 86 'lay ahull', whereby the yacht adopts a 'beam on' attitude to the wind and waves; 46 ran before the wind under bare poles or trailing warps/sea anchors and 26 heaved to. 100 yachts suffered knock downs, 77 rolled (that is turtled) at least once. Not one of the hove to yachts were capsized or suffered any serious damage.

Nyt en tiedä, arvailen vain (ja myönnän sen):

Ymmärtääkseni kaikki veneet eivät suostu olemaan stabiilisti piissä. Edes normaaliolosuhteissa, joten luulisi, että vielä vähemmän 10 boforin myrskyssä.
Voisiko olla, että ne veneet, jotka pystyivät olemaan piissä, olivat muutenkin sellaisia esim. runkomuodoltaan, jotka eivät helposti menneet ympäri?
Toisaalta luulisi myös, että piissä ollessa purjeet tasapainottavat liikkeitä verrattuna pelkällä mastolla lillimiseen (lay ahull).

Murtuvat aallot tulivat yli kaataen veneitä. Purjeet ylhäällä aalto päälle kaatuessan kaataisi veneen vielä tehokkaammin?

purjepinta kirjoitti:

Murtuvat aallot tulivat yli kaataen veneitä. Purjeet ylhäällä aalto päälle kaatuessan kaataisi veneen vielä tehokkaammin?

No ainakin nuo, jotka olivat kyljittäin kokivat varmaan kaatumisia, joten sillä ne kaatumiset tulee melkein selitettyä. Luulisi, että kovassakin aallokossa piissä ollessa veneen massan hitaus ja keulan aallonhalkaisukyky riittäisi työntämään sen aallonharjan läpi. Vene, joka etenee aaltojen suuntaan taas saattaa kääntyä aaltoon sivuttain, kun aallonharja on saavuttamassa sen ja sitä on hankalampi peräsimellä estää kun vene tavallaan broutshaa. Näin luulisin.

Aallot tulee etuviistosta piissä, että ei se ihan edestä tule. Pysyykö vene piissä kun nuo aallonharjat nousee niin korkealle veneen eteen että peittävät siltä tuulen? Tuossa sanottiin että välillä paha ristiaallokkokin.

purjeet_kovilla kirjoitti:

Aallot tulee etuviistosta piissä, että ei se ihan edestä tule. Pysyykö vene piissä kun nuo aallonharjat nousee niin korkealle veneen eteen että peittävät siltä tuulen? Tuossa sanottiin että välillä paha ristiaallokkokin.

Sydney-Hobart videossa kerrottiin tuulennopeukissa aallon harjalla ja aallon pohjassa. Ei suinkaan ollut tuuletonta aallon pohjassa! Aika moni kisaan osallistunut näytti käyttävän trysailia. (Siihen aikaan myrskypurjeet saivat olla valkoisia, nykyisin ovat oranssin värisiä).

Veneet ovat erilaisia. Kaikki eivät pysy piissä (ks. Peter Bruce: Heavy Weather Sailing, luvussa Monohull Heavy Weather Tactics). Perinteiset mallit, pitkäköliset, pysyvät piissä parhaiten. Modernit eväköliset eivät ehkä pysy ollenkaan. Heavy Weather Sailing-kirjassa siteerataan sir Peter Blaken kokemuksia hurrikaani Davidista selviämisestä, jossa hän oli piissä. Paras purje piissä on pelkkä trysail, kun olosuhteet ovat kovat, kerrotiin kirjassa.

Itselläni on kokemusta piissä olosta NZ:n ja Uuden Kaledonian välisellä etapilla (12 v. sitten), jolloin trooppinen matala ukkosrintama tuli Tasmanian mereltä. Selvisin pelkällä kolmosreivatulla isolla. Trysail olisi pitänyt laittaa ajoissa, jotta sitä olisi voinut käyttää. Tuuli voimistui niin nopeasti ja niin rajuksi, ettei kannelle enää ollut turvallista mennä edes valjaissa kontaten. Oltiin piissä runsaat 12 tuntia. Mistään hirmumyrskystä ei sentään ollut kysymys. Metereologien mukaan tuulta oli keskimäärin 35-45 solmua (SSB-radiolla oli päivittäin yhteys NZ:n Russel Radioon, josta annettiin metereologin tietoja ja ohjeita). Oma tuulimittari näytti puuskissa 60 kn. Ei päästy Uuteen Kaledoniaan, vaan säärintaman mentyä jatkettiin kohti Tannaa. Vene oli 13tn painoinen perinteinen S&S-konstruktio ja se pysyi vakaasti piissä pelkällä reivatulla isolla.