Faktaa Juha Sipilästä

Median silmissä Juha Sipilä on mysteerien mies vielä tänäkin päivänä. Hänen tiedetään olevan uskonnolliselta vakaamukseltaan lestadiolainen, viiden lapsen isä ja kolmen lapsen isoisä. Hänestä tiedetään kuinka hän loi omaisuutensa, ja että hän on yrittäjähenkinen sekä avulias. Paljoa muuta hänestä ei tiedäkään, koska Sipilän tie yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista on ollut niin nopea, ettei hänen taustojaan ole pystytty aukaisemaan julkisuudessa. Seurakunta vaikenee syyttäjiensä edessä, aivan kuten Jeesus Nasaretilainen ennen heitä.

- Mikä tämä Juha sitten on oikein miehiään?

Juha Sipilä on ammatiltaan diplomi-insinööri. Hänellä on pitkä kokemus yrityselämästä, niin työntekijänä kuin yrittäjänäkin. Ensimmäisen yrityksensä Solitra Oy:n Sipilä osti jo vuonna 1994, toimittuaan ensin muutaman vuoden yrityksen toimitusjohtajana. IT-alan huippuvuosina matkapuhelinverkkojen suurtaajuussuodattimia valmistanut yritys kasvoi valtavaa vauhtia, ja Sipilä näki mahdollisuutensa tulleen jo hyvin pian. Hän myi Solitra Oy:n amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille vain kaksi vuotta myöhemmin. Sipilän kerrotaan tienanneen kaupoista lähes 12 miljoonaa euroa, jonka myötä hänestä tuli Oulun yksi ensimmäisistä IT-miljonääreistä. Solitra Oy:tä on sittemmin kritisoitu muunmuassa työsuojelun laiminlyömisestä.

Vuonna 1995 Sipilä perusti Fortel Invest Oy:n, joka on teknologiayritysten pääomarahoitukseen keskittynyt yritys. Yhtiö oli voitollinen vain neljänä vuotena vuosien 1995 – 2012 välisenä aikana. Vuoden 2001 jälkeen plusmerkkisiä vuosia ei ole ollut ainuttakaan. Sipilän liiketoimintaa on tutkinut mm. Iltalehti.

Fortel Invest Oy on ehtinyt olla monessa mukana, ja onpa Sipilää epäilyty myös tapauksesta, johon liittyi veropetosepäilyjä sekä sisäpiirikauppoja. Kyse oli Arctos Capital nimisestä pääomasijoitusyhtiöstä, jonka hallitukseen Juha Sipilä astui vuonna 1998. Sipilän omistama yhtiö Fortel Communications Oy oli Arctosin yksi kymmenestä suurimmasta omistajasta.

Suurien omistajien joukkoon kuului myös Sipilän serkku, veroprofessori Heikki Niskakangas Kapitum Oy:nsä kautta. Elokuussa 1998, kun Sipilä oli toiminut Arctos Capitalin hallituksessa vasta neljä kuukautta, alkoi yhtiön kurssi nousta räjähdysmäisesti. Vielä saman kuukauden aikana Arctos ja Peter Fagernäsin luotsaama Conventum ilmoittivat fuusioituvansa täyden palvelun investointipankiksi.

Kaupoista kiinnostui myös rahoitustarkastus, jota kummastutti ennen kaikkea se, miksi jotkut tiesivät ostaa reippaasti Arctosin osakkeita jo ennen fuusioitumista. Yksi innokkaimmista ostajista oli Sipilän sukulaismies Heikki Niskakangas, jonka osakekaupat tulivat ilmi vasta myöhemmin. Fuusioitumisen myötä Niskakangas myi osakkeensa tuntuvalla voitolla. Kesällä 2002 häntä epäiltiin myös veropetoksesta, mutta syyte kuitenkin kaatui korkeimman oikeuden käsittelyssä vuonna 2006. Veroprofessori yksinkertaisesti oli ”unohtanut” ilmoittaa osakevoittonsa verottajalle. Tämä varmasti sattuu kunnian päälle, kun ajattelee miehen ammattia, mutta tällä tuskin kuitenkaan oli mitään tekemistä keskustan puheenjohtajan kanssa.

Enemmän meitä kiinnostaa se, kuinka Heikki Niskakangas tiesi keplotella osakkeillaan juuri oikeaan aikaan. Mediassa Niskakangas on vakuuttanut, että sisäpiiritietoa ei liikkunut hänen ja hallituksen jäsenen Juha Sipilän välillä. Ilmeisesti hän oli vain osakemarkkinoilla äärimmäisen onnekas. Myös Sipilä on vakuutellut syyttömyyttään. Hänen mukaansa mies kuuluu siihen suomalaiseen enemmistöön, joka ei ole selvillä serkkujensa sijoituksista tai taloudenhoidosta. Ei, vaikka Niskakangas huolehti samaan aikaan niin oman yhtiönsä Kapitum Oy:n kuin Sipilän Fortel Invest Oy:nkin arvopaperisalkkujen hoidosta.

Juha Sipilän osakekaupat herättivät kummastusta myös vuonna 2000, jolloin hän istui vuonna 1995 perustetun JOT Automationin hallituksessa. Tuolloin mediakeskiöön nousi uutinen, jonka mukaan JOT:n hallituksen jäsenet olisivat myyneet omistamiaan osakkeita yli 837 miljoonalla markalla vain muutama kuukausi ennen yhtiön antamaa tulosvaroitusta. Myös hallituksessa istunut Juha Sipilä oli myynyt JOT-osakkeitaan yli 6,6 miljoonalla markalla, vain kolme kuukautta ennen huhtikuun alussa annettua tulosvaroitusta.

Tehtyjen selvitysten mukaan kaupankäynnissä noudatettiin kaikkia tieteen ja taiteen sääntöjä. Osto- ja myyntihetkillä ei tutkinnan mukaan ollut kaupan esteenä olevaa tietoa. Sipilä on ilmoittanut pitävänsä kysymystä loukkaavana, koska sisäpiiritiedon käyttö on lain mukaan rikos.

Rahoitustarkastus selvitteli myös sitä, miten JOT Automation oli tammikuussa tiedottanut kehityksestään ja saanut yhtiön kurssin kovaan nousuun, vain kolme kuukautta ennen tulosvaroitusta. Yhtiö kuitenkin selvisi nuhteilla.

Aikas monta "yhteensattumaa" liittyy Juha Sipilän historiaan. Onko mies sittenkään niin puhtoinen, kun valtavalla mediavyörytyksellä on pyritty osoittamaan...