Suomen toiseksi suurin ammattiliitto JHL on sekin nyt irtoamassa Juha Sipilän kuin käärmettä pyssyyn ajamasta ns. "kilpailukykysopimuksesta", jonka pyrkimyksenä on vapauttaa suuryhtiöt veroista ja panna ne pienipalkkaisten maksettaviksi.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen ja "kilpailukykysopimuksesta" jo aiemmin irtautunut Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen pelkäävät hallituksen esittävän uusia leikkauksia ja työelämän heikennyksiä saatiinpa "kilpailukykysopimus" sovittua tai ei.
JHL:n ja SEL:n tunnot viime aikoina "kilpailukykysopimukseksi" ristitystä, aiemmin "yhteiskuntasopimuksena" puhutusta ja kansan suussa "Sipilän vedätykseksi" kutsutusta neuvottelutuloksesta ovat molemmilla yhtä kriittisiä.
JHL ei näe, että on olemassa mitään takeita siitä, että tasa-arvoista palkkapolitiikkaa voidaan edistää Sipilän hallituksen puitteissa.
SAK:n hallituksessa JHL:n Asara-Laaksonen äänesti vielä neuvottelujen jatkamisen puolesta. SEL:n Kuntonen äänesti jo aiemmin vastaan liittonsa hallituksen yksimielisen kannan mukaisesti.
Luottamus hallitukseen on ohuen langan varassa. Eikä suurempaa luottamusta nauti Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka suhtautumisessa neuvotteluihin paistaa läpi, että kyse on pikemminkin kokoomuksen poliittisen edun kuin työnantajan kokonaisedun ajamisesta.
Julkisen sektorin työpaikoille työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos oli ankea. Erityisen vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta synnyttää lomarahojen 30 prosentin leikkaus. JHL:n Asara-Laaksonen kuvaa tilannetta tuskalliseksi. Myös huoli mahdollisista leikkauksista ja työpaikkojen menetyksistä painaa.
Pidämme todella tärkeänä, että lisäleikkaukset saadaan torpattua puhumattakaan siitä, että pitäisi saada työelämän uudistuksia, hän toteaa. Sipilä ei ole kyennyt vakuuttamaan, että leikkauksia ei tehdä.
Neuvottelupöydän veronalennukset eivät ole osa ratkaisua, vaan ne hiertävät sitä yhä huonommaksi. Veronalennukset eivät saa johtaa palvelujen leikkaamiseen, JHL:n Asara-Laaksonen painottaa. Alennukset olisi pitänyt alun perin kohdistaa pienituloisille, ja verotuksen painopistettä siirrettävä pääoma- ja osinkotuloihin.
Elintarviketyläisten liiiton Kuntonen ja JHL:n Asara-Laaksonen epäilevät yksissä tuumin neuvottelutuloksen lupaamien työpaikkojen syntymistä. Lyhyellä aikavälillä ne voivat lisätä työttömyyttä. Ratkaisu heikentää ostovoimaa.
Veronkevennyksillä on aina toinen puoli. Entä jos vastineeksi ei saada työpaikkoja, ja kevennykset johtavat julkisen sektorin lisäleikkauksiin? Tämä on todennäköisin vaihtoehto.
"Suomen malliksi" hatusta vedetty muutaman rivin paperi vähän aikaa sitten pelasti hallitukselle kaksi kuukautta neuvotteluaikaa. Sipilä on nyt epätoivoisena korostanut "Suomen mallin" tärkeyttä.
Todellisuudessa mitään "Suomen mallia" ei ole edes olemassa. Se on vielä "Pakkolakejakin" enemmän pelkkä tyhjä uhkaus vailla mitään konkretiaa. Ja "Suunnitelmaa B" ei hallituksella ole lainkaan.
"Suomen mallissa" huolestuttaa matalapalkka-alojen ja erilaisissa määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asema, joiden heikennys on piilotettu hallituksen aikeisiin ja sanamuotoihin.
JHL:n Asara-Laaksosen mukaan Suomen malli, jossa tulee takapakkia samapalkkakehityksessä, ei käy. Ruotsissa aivan sama oikeistohallituksen kehittämä malli on ollut vastatuulessa ja JHL:n ruotsalainen sisarjärjestö Kommunal on irtautunut siitä juuri siksi, että se ei edistä palkkatasa-arvoa.
Lue lisää: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3517767-jhln-asara-laaksonen-ja-seln-kuntonen-suomen-malliin-leivottava-tasa-arvoinen-palkkapolitiikka
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen ja "kilpailukykysopimuksesta" jo aiemmin irtautunut Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen pelkäävät hallituksen esittävän uusia leikkauksia ja työelämän heikennyksiä saatiinpa "kilpailukykysopimus" sovittua tai ei.
JHL:n ja SEL:n tunnot viime aikoina "kilpailukykysopimukseksi" ristitystä, aiemmin "yhteiskuntasopimuksena" puhutusta ja kansan suussa "Sipilän vedätykseksi" kutsutusta neuvottelutuloksesta ovat molemmilla yhtä kriittisiä.
JHL ei näe, että on olemassa mitään takeita siitä, että tasa-arvoista palkkapolitiikkaa voidaan edistää Sipilän hallituksen puitteissa.
SAK:n hallituksessa JHL:n Asara-Laaksonen äänesti vielä neuvottelujen jatkamisen puolesta. SEL:n Kuntonen äänesti jo aiemmin vastaan liittonsa hallituksen yksimielisen kannan mukaisesti.
Luottamus hallitukseen on ohuen langan varassa. Eikä suurempaa luottamusta nauti Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka suhtautumisessa neuvotteluihin paistaa läpi, että kyse on pikemminkin kokoomuksen poliittisen edun kuin työnantajan kokonaisedun ajamisesta.
Julkisen sektorin työpaikoille työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos oli ankea. Erityisen vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta synnyttää lomarahojen 30 prosentin leikkaus. JHL:n Asara-Laaksonen kuvaa tilannetta tuskalliseksi. Myös huoli mahdollisista leikkauksista ja työpaikkojen menetyksistä painaa.
Pidämme todella tärkeänä, että lisäleikkaukset saadaan torpattua puhumattakaan siitä, että pitäisi saada työelämän uudistuksia, hän toteaa. Sipilä ei ole kyennyt vakuuttamaan, että leikkauksia ei tehdä.
Neuvottelupöydän veronalennukset eivät ole osa ratkaisua, vaan ne hiertävät sitä yhä huonommaksi. Veronalennukset eivät saa johtaa palvelujen leikkaamiseen, JHL:n Asara-Laaksonen painottaa. Alennukset olisi pitänyt alun perin kohdistaa pienituloisille, ja verotuksen painopistettä siirrettävä pääoma- ja osinkotuloihin.
Elintarviketyläisten liiiton Kuntonen ja JHL:n Asara-Laaksonen epäilevät yksissä tuumin neuvottelutuloksen lupaamien työpaikkojen syntymistä. Lyhyellä aikavälillä ne voivat lisätä työttömyyttä. Ratkaisu heikentää ostovoimaa.
Veronkevennyksillä on aina toinen puoli. Entä jos vastineeksi ei saada työpaikkoja, ja kevennykset johtavat julkisen sektorin lisäleikkauksiin? Tämä on todennäköisin vaihtoehto.
"Suomen malliksi" hatusta vedetty muutaman rivin paperi vähän aikaa sitten pelasti hallitukselle kaksi kuukautta neuvotteluaikaa. Sipilä on nyt epätoivoisena korostanut "Suomen mallin" tärkeyttä.
Todellisuudessa mitään "Suomen mallia" ei ole edes olemassa. Se on vielä "Pakkolakejakin" enemmän pelkkä tyhjä uhkaus vailla mitään konkretiaa. Ja "Suunnitelmaa B" ei hallituksella ole lainkaan.
"Suomen mallissa" huolestuttaa matalapalkka-alojen ja erilaisissa määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asema, joiden heikennys on piilotettu hallituksen aikeisiin ja sanamuotoihin.
JHL:n Asara-Laaksosen mukaan Suomen malli, jossa tulee takapakkia samapalkkakehityksessä, ei käy. Ruotsissa aivan sama oikeistohallituksen kehittämä malli on ollut vastatuulessa ja JHL:n ruotsalainen sisarjärjestö Kommunal on irtautunut siitä juuri siksi, että se ei edistä palkkatasa-arvoa.
Lue lisää: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3517767-jhln-asara-laaksonen-ja-seln-kuntonen-suomen-malliin-leivottava-tasa-arvoinen-palkkapolitiikka
Vastaukset 4
Vanhimmat
PAM ja JHL ovat Suomen kaksi suurinta ammattiliittoa ja niihin kuuluu puoli miljoonaa suomalaista työntekijää.
Älkää tehkö sopimusta paholaisen kanssa PAM ja JHL! Kuunnelkaa kansaa!!
Pakkolait=pakotettu yhteiskuntasopimus = kilpailukykysopimus = Vientirauha Oy:n uusi tuleminen..
Kuka ei tajua tätä työmarkkinoiden rakennemuutosta eli työreformia.
Tulossa on siis uusi työmarkkina malli joka on kopioitu saksalaisesta työrintamasta DAF:ista.
SS-oikeisto ja Pohjanmaan S-talonpojat ovat aina valmiit murtamaan duunarien vaikutusmahdollisuudet työehtoihinsa. Nyt duunarien toimeentulo tullaan sitomaan vientirauhaan?
Miten kotimarkkinoiden tavara- tai palvelutuotannossa oleva duunari enää pärjää omalla palkallaan? Huonosti taitaa käydä koska me (kaikki) emme työskentele vientialoilla.
Monet Suomalaiset saavat kansainvälisestikin verrattuna hyvää palkaa ja julkinen sektori on palkkajohtaja, keskipalkan ollessa 3200 € kuussa.
Esim. Venäjän julkisen sektorin työntekijä saa palkkaa vain murto-osan Suomalaisesta.
Ostovoiman romahduttaa kuitenkin valtava verotuksen tarpeemme, jolloin palkkataso romahtaa ja hinnat ovat kalliit. Köyhällä ja yhä lisääntyvällä työttömien armeijalla alkaa olla ongelmia kylliksi.
Joka viides on poissa päivittäin töistä ja tarvitaan paljon sijaisia, työn tuottavuus on heikohkoa. Palkkatason lisäksi tulee verotuksen tarvetta tästäkin.
Vihervasurit ja Demarit ovat julkista sektoria tukeneet verotuksen ja piiloverotuksen lisäksi massiivisella velan otolla, eli siirretyllä verotuksella.
Siinä pommi purettavaksi, joka huonosti hoituu demokraattisella päätöksenteolla, koska näitä julkisen sektorin työssä olevia päättäjiä on kaikilla tasoilla.
Lopputuloksena onkin sitten helposti Kreikan malli, kansainvälinen holhous tila, jolloin kukaan omassa maassaan ei enää päätä mistään.
Julkisella sektorilla palkkataso jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti, on pienipalkkaisia ja hyvinkin suuri palkkaisia, näin keskipalkka nousee korkeaksi. Varmasti olette huomanneet, että Akavan Fjäder jostain syystä suostuu lähes kaikkeen. Tilanteen kiristyessä suuripalkkaiset hallinto ihmiset , opettajat, päälliköt, johtajat ym. Saavat lähtöpassit ensimmäiseksi. Sieltä syntyvät tarvittavat säästöt.
Nyt olisi paljon helpompi vähentää vähän kaikilta ja prosentti vähennys lomarahoista on oikeudenmukaisin. Yksityinen sektori on kilpailutettu jo kuralle, siellä yhteiskuntasopimus on toiminut ainakin PK yrityksissä jo vuosia. Kuntien ja valtion kilpailutus purrut tehokkaasti, kortistot täyttyneet yksityisen sektorin työntekijöistä. Nyt on julkisen sektorin vuoro vähentää verotuksen tarvetta ja Sipilä täysin oikealla asialla !