ei ole puoluevallan mieleen. Puoluevallan piirissä itsenäisyydenpuolue Vapaan Suomen Liitto on perustamisestaan lähtien koettu politiikan areenalle ilmaantuneena todella vihattavana ja epämiellyttävänä vakiintuneiksi katsottujen valtarakenteiden horjuttajana.
Heti sen jälkeen kun Vapaan Suomen Liitto oli merkitty yhdistysrekisteriin, se anoi Uudenmaan lääninhallitukselta lupaa valtakunnallisen varojenkeräyksen suorittamiseen toimintansa rahoittamiseksi. Ennen lupa-anomuksen käsittelyä lääninhallituksen on pyydettävä siitä lausunto sisäasiainministeriön yhteydessä toimivalta, valtioneuvoston asettamalta rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalta. Tämä koostuu paitsi eräistä virkamiehistä pääasiallisesti puolueiden edustajista. Kesäkuun 20. päivänä 1994 antamassaan, puheenjohtajansa poliisijohtaja Olli Urposen allekirjoittamassa an lausunnossa lautakunta ilmoitti, ettei se puolla luvan myöntämistä Vapaan Suomen Liiton rahankeräykselle. Syyksi lautakunta ilmoitti, ettei sillä ole ollut käytössään Liiton toiminta- eikä tilinpäätöstietoja.
Näin siitä huolimatta, vaikka lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ilmeni, että Vapaan Suomen Liitto ry:n perustamiskirja oli allekirjoitettu 9.5.1994 ja että yhdistys oli merkitty rekisteriin 20.5.1994. Vapaan Suomen Liiton perustamis- ja rekisteröintianajkohdasta johtuen ei yhdistyksen toimintatietoja sisältävää vuosikertomusta sen enempää kuin tilinpäätösasiakirjojakaan voinut vielä edes olla olemassa.
Tämä tosiasia oli selvästi mainittu lupahakemuksessa ja olisi ilman tätä mainintaakin ollut heposti pääteltävissä yhdistyksen rekisteröintiajankohdan perusteella. Lautakunnan käytössä olleiden Vapaan Suomen Liiton sääntöjen 2. pykälästä ilmenee yhdistyksen tarkoitus ja toiminta ja 9. pykälästä vieläpä sekin, että yhdistyksen ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.1995.
Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan jäsenillä oli lausuntoa antaessaan tidossaan, että Vapaan Suomen Liiton aikomuksena oli rekisteröityä puolueeksi ja osallistua maaliskuussa 1995 pidettäviin eduskuntavaaleihin ja että vastikään perustetulla vaaleihin osallistuvalla ryhmällä ei voi olla käytössään samanlaisia rahalähteitä kuin jo eduskunnassa edustettuina olevilla, valtion varoista maksettavaa puoluetukea nauttivilla puolueilla.-
Lisäksi Vapaan Suomen Liitto on perustamisestaan lähtien suhtautunut kielteisesti siihen, että puolueita tuetaan valtion varoista, jolloin jokaisen veronmaksajan on tahtomattaan rahoitettava jokaista eduskuntapuoluetta.
Kun rahankeräyslupia oli siihen asti myönnetty yhtä lailla vastikään perustetuille kuin pitkään toimineille yhdistyksille, ei puoluepoliittisin perustein asetetun rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan lausuntoa voitane pitää muuna kuin yrityksenä hankaloittaa Vapaan Suomen Liiton osallistumista vuoden 1995 eduskuntavaaleihin sekä yleensä valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Näin arveltiin lautakunnan lausunnon johdosta Uudenmaan lääninhallitukselle jätetyssä Vapaan Suomen Liiton vastineessa. Siinä esittyihin näkemyksiin lienee yhtynyt myös lääninhallitus, koska se puoluevallan harmiksi myönsi anotun rahankeräysluvan vastoin lautakunnan kantaa. Puoluevallan ja Vapaan Suomen Liiton ensimmäinen yhteenotto päättyi siten jälkimmäisen voittoon.
Heti sen jälkeen kun Vapaan Suomen Liitto oli merkitty yhdistysrekisteriin, se anoi Uudenmaan lääninhallitukselta lupaa valtakunnallisen varojenkeräyksen suorittamiseen toimintansa rahoittamiseksi. Ennen lupa-anomuksen käsittelyä lääninhallituksen on pyydettävä siitä lausunto sisäasiainministeriön yhteydessä toimivalta, valtioneuvoston asettamalta rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalta. Tämä koostuu paitsi eräistä virkamiehistä pääasiallisesti puolueiden edustajista. Kesäkuun 20. päivänä 1994 antamassaan, puheenjohtajansa poliisijohtaja Olli Urposen allekirjoittamassa an lausunnossa lautakunta ilmoitti, ettei se puolla luvan myöntämistä Vapaan Suomen Liiton rahankeräykselle. Syyksi lautakunta ilmoitti, ettei sillä ole ollut käytössään Liiton toiminta- eikä tilinpäätöstietoja.
Näin siitä huolimatta, vaikka lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ilmeni, että Vapaan Suomen Liitto ry:n perustamiskirja oli allekirjoitettu 9.5.1994 ja että yhdistys oli merkitty rekisteriin 20.5.1994. Vapaan Suomen Liiton perustamis- ja rekisteröintianajkohdasta johtuen ei yhdistyksen toimintatietoja sisältävää vuosikertomusta sen enempää kuin tilinpäätösasiakirjojakaan voinut vielä edes olla olemassa.
Tämä tosiasia oli selvästi mainittu lupahakemuksessa ja olisi ilman tätä mainintaakin ollut heposti pääteltävissä yhdistyksen rekisteröintiajankohdan perusteella. Lautakunnan käytössä olleiden Vapaan Suomen Liiton sääntöjen 2. pykälästä ilmenee yhdistyksen tarkoitus ja toiminta ja 9. pykälästä vieläpä sekin, että yhdistyksen ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.1995.
Rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan jäsenillä oli lausuntoa antaessaan tidossaan, että Vapaan Suomen Liiton aikomuksena oli rekisteröityä puolueeksi ja osallistua maaliskuussa 1995 pidettäviin eduskuntavaaleihin ja että vastikään perustetulla vaaleihin osallistuvalla ryhmällä ei voi olla käytössään samanlaisia rahalähteitä kuin jo eduskunnassa edustettuina olevilla, valtion varoista maksettavaa puoluetukea nauttivilla puolueilla.-
Lisäksi Vapaan Suomen Liitto on perustamisestaan lähtien suhtautunut kielteisesti siihen, että puolueita tuetaan valtion varoista, jolloin jokaisen veronmaksajan on tahtomattaan rahoitettava jokaista eduskuntapuoluetta.
Kun rahankeräyslupia oli siihen asti myönnetty yhtä lailla vastikään perustetuille kuin pitkään toimineille yhdistyksille, ei puoluepoliittisin perustein asetetun rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnan lausuntoa voitane pitää muuna kuin yrityksenä hankaloittaa Vapaan Suomen Liiton osallistumista vuoden 1995 eduskuntavaaleihin sekä yleensä valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Näin arveltiin lautakunnan lausunnon johdosta Uudenmaan lääninhallitukselle jätetyssä Vapaan Suomen Liiton vastineessa. Siinä esittyihin näkemyksiin lienee yhtynyt myös lääninhallitus, koska se puoluevallan harmiksi myönsi anotun rahankeräysluvan vastoin lautakunnan kantaa. Puoluevallan ja Vapaan Suomen Liiton ensimmäinen yhteenotto päättyi siten jälkimmäisen voittoon.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.