Wanha lieksalainen sähkölaskusta

Sähköyhtiöt soittelevat ahkerasti esittäen edullisia tarjouksiaan. On kuitenkin muistettava, että sähkölaskun osasista voi kilpailuttaa vain energiaa eli varsinaista sähköä, jonka osuus laskusta on noin kolmasosa. Laskussa on osatekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa. Näitä ovat energian siirto ja energian ja siirron perusmaksut, energiavero ja arvonlisävero. Energiaverosta peritään myös arvonlisävero. Energiavero on verottomana noin 2,7 snt/kWh ja verollisena melkein 3,5 snt/kWh.

Seuraavassa esimerkki omasta sähkölämmitystaloudestani viime vuodelta (2015). Vuoden sähkölaskujen loppusumma jaettuna vuoden kulutuksella tekee 12,65 snt/kWh, josta perusmaksujen osuus verottomina on 1,65 snt (13 %), energian osuus verottomana on 4,55 snt (36 %), siirron osuus verottomana 1,77 snt (14 %) ja verojen (energiavero ja arvonlisävero) osuus on 4,68 snt (37 %). Verot ovat siis laskun suurin menoerä! Tiedot on poimittu suoraan laskuista, joten ne pitävät paikkansa.

Minulla on Fortumin vuodenaikatariffi, jossa ovat sekä energialla että siirrolla eri hinnat talvipäivinä ja muuna aikana.

Sähköenergian kilpailutus voi olla kannattavaa kun kyseessä on suuri sähkökulutus (> 20 000 kWh), jolloin säästö voi olla vuodessa muutamista kymmenistä euroista muutamaan sataan euroon.

Sähköenergia on ollut sähköyhtiöille edullista jo pitemmän aikaa ja todennäköisesti jatkuukin sellaisena, joten kannattaa tehdä vertailuja energian hinnoissa sähköyhtiöiden kesken.

Suurin säästö saavutetaan kuitenkin sähkön järkevällä käytöllä kulutusta pienentäen, joka vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin komponenetteihin, perusmaksuja lukuunottamatta.

80

144

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sähkönkuluttaja

      En ole kilpailuttanut sähköä koskaan. Olen sen sijaan ottanut huomioon energiahukan remonttien yhteydessä. 30 vuoden aikana olen uusinut talooni ikkunat, ulko-ovet ja lisännyt ullakolle puhallusvillaa paksun kerroksen. 15 vuotta sitten uusin valaistuksen hehkulampuista energiansäästölamppuihin ja viime aikoina olen siirtynyt pikkuhiljaa LED-lamppuihin. Sähkön kulutus on pudonnut parinkymmenen vuoden aikana puoleen. Rahassa pudotus ei ole yhtä paljon, koska sähkön ja siirron hinnat ovat nousseet tuona aikana.

    • ihan-pihalla

      Mielenkiintoinen aloitus. Kannattaakin tutkiskella omaa sähkölaskua.

      • Vertailua_

        Sopiihan tuota jokaisen laskeskella mitä kilpailuttamisella säästää, eli täältä löytyy niin sähkön kuin sen siiron kustannukset:

        http://www.sahkonhinta.fi/

        Sen sijaan aloittajan väite ..

        "Sähköenergian kilpailutus voi olla kannattavaa kun kyseessä on suuri sähkökulutus (> 20 000 kWh), jolloin säästö voi olla vuodessa muutamista kymmenistä euroista muutamaan sataan euroon."

        ..on täyttä huuhaata, sillä jo pienelläkin kulutuksella päästään huomattaviin säästöihin! Kannattaa myös valita sellainen sähköyhtiö joka ei peri kuukausittaista perusmaksua.
        .
        .
        Esimerkiksi tulkoon tähän kerros- ja rivitaloasukkaan sähkönkulutus 2500 kWh/v jolla varmasti selviää ja monilta jää reipaasti ylikin.
        Koska ollaan Pohjois-Karjalassa, niin otetaan toiseksi sähkön myyjäksi ja sen siirtäjäksi PKS, sekä tämän hetken halvimmalla myyvät yhtiöt eli ne, joiden myymä sähkö vuoteen maksaa 74,75€ keskihinnan ollessa 2,99 snt/kWh.

        Energia 247 Oy EKOWATTI PÖRSSI 74,75 € /v 99

        Finkraft Oy Kraft Kuukausi-spot - 100 %:sti vihreää sähköä 74,75 2,99

        Lumo Energia Oy Lumo Energia PÖRSSIHINTA, jälkikäteen laskutus 74,75 2,99

        Nämä yhtiöt eivät laskuta perusmaksua!
        .
        .
        PKS 141,99 €/v
        Keskihinta: 5,68 snt/kWh

        Huomattava on lisäksi että tuo hinta on tarjoushinta tämän kuun loppuu saakka!

        Perusmaksu: 3,52 eur/kk
        Energiamaksu: 3,99 snt/kWh


    • ErittäinKallistaSähköä

      Kaikkei eniten tympii että jos sähköä on mennyt 15 euron edestä, niin siirto maksaa 60-70 euroa? Ihan sama miten sähköä menee, siirtomaksulla kynitään oikein urakalla? Millähän kaavalla tuo siirtomaksu lasketaan, kun se on milloin mitenkin!

      • Sähkönsiirron verollinen kuukausimaksu voi olla 31 euroa (PKS, 3x25 A), jolloin se kahden kuukauden laskutusvälillä tekee jo 62 euroa. Vaikka kulutusta ei olisi yhtään, on kuukausimaksu maksettava. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa.


    • Kuten aloituksessa mainitsin, kannattaa sähkölaskun loppusumma (€) jakaa kulutetun sähkön määrällä (kWh), niin saa sen hinnan (€/kWh) jonka sähkö toimitettuna talouteen todellisuudessa maksaa. Mukaan pitää ottaa myös sähkösiirtolasku energiaveroineen, koska se on osa totuutta.

      Esimerkiksi energiavero 2,7937 snt pitää lain mukaan maksaa jokaisesta kilowattitunnista jokaisen sähkön ostajan. Energiaveron päälle tulee vielä alv 24 %.

      Sähkön siirto voi olla verollisena esim. 5,59 snt/kWh (PKS). Kun nämä lisää energian kilowattitunnin verolliseen hintaan esim. 4,73 sent/kWh (Fortum), onkin kokonaishinta jo toistakymmentä senttiä kilowattitunnilta, vaikka perusmaksuja ei olisikaan. Minun sähkölaskussani jakolaskun osamäärä on 12,65 sent/kWh perusmaksut mukaan laskettuina.

      Paikkakunnan sähkönsiirtoyhtiöt laskuttavat sähkön siirron kuukausimaksuineen ja siirtomaksuineen. Sähkönsiirtoyhtiö perii myös valtiolle toimitettavan energiaveron.
      Jos sähköenergian toimittaja on jokin muu yhtiö kuin paikallinen toimija, se lähettää energian kulutuksesta oman laskunsa perusmaksuineen ja arvonlisäveroineen.

      Huomattavaa on myös, että siirtoyhtiön kuukausimaksu voi olla esim. 31 euroa (PKS). Jos kulutus on hyvin pieni, siirron osuus laskussa muodostuu kuukausimaksun takia suureksi. Sähkön siirtoa ja sen kuukausimaksua ei voi kilpailuttaa.

      Minun mielestäni sähkölaskujen loppusummilla on merkitystä, koska ne summat lähtevät kukkarosta sähköyhtiölle ja sähkönsiirtoyhtiölle. Kilpailutettavissa sähköyhtiön laskussa on vain tuo energian osuus, joka on noin kolmasosa kokonaiskuluista. Loppuosa muodostuu siirron kustannuksista ja veroista.

      Kannattaa myös varoa ärhäkkää sähkösopimusten puhelinmarkkinointia, jossa on vallinnut jo vuosia kestänyt laajamittainen kuluttajan harhauttaminen. Kuluttajia on harhautettu tekemään uusi sähkösopimus kikkailemalla mukamas edullisilla kilowattituntihinnoilla. Uusi sähkösopimus on usein tullut aiempaa selvästi kalliimmaksi.

      Kilpailuttaminen toki kannattaa, mutta silloin pitää ymmärtää mitä on tekemässä ja tehdä vertailu nykyiseen sopimukseen. Olen edelleenkin sitä mieltä, että kilpailuttamisella voi saada muutamien kymmenien eurojen edun vuositasolla. Jos on kuitenkin tiedossa huomattavia säästöjä, kuten eräs nimimerkki edellä mainitsi,, kannattaa katsoa peiliin ja miettiä kuka on tehnyt nykyisen sopimuksen.

    • köyhyyseinaurata

      Voipiko nuo sähköverot kilpailuttaa vai onko ne valtijon pakkoveroja?

      • Energiavero ja arvonlisävero ovat valtion määräämiä veroja eikä niiden määrään voi vaikuttaa muuten kuin kulutusta pienentämällä.


    • Mikä helpotus!
      Eivät sentään kaikki järkevät ole kadonneet täältä.
      Aihe on ajankohtainen.

      Minäkin uusin joku aika sitten sähkösopimuksen, ja sain lähes 50 % halvemmalla kuin edellinen oli.
      Kyllä sähköä kannattaa kilpailuttaa, se on selvä asia.

      Olen tuossa suunnitellut asunnonvaihtoa, mutta tuon lämmitysmuodon suhteen on oltava tarkka.
      Katselin yhtä, mutta totesin siinnä olevan sähkölämmityksen, eikä takkaa, eikä takkavaraustakaan, joten jätin katselun asteelle.

      • mönninkatu

        Tule tänne meillä on halpoja ja hyviä asuntoja


      • järkevä

        Kamuttajs on seinähullu ei saa tulla tänne käymäänkään


      • lomailevalle-hullulle
        järkevä kirjoitti:

        Kamuttajs on seinähullu ei saa tulla tänne käymäänkään

        Sinä olet tämän palstan mielenvikainen sekopää. Pääsitkö viikonloppuvapaalle hullujenhuoneelta? Muistahan ottaa lääkkeesi!


      • onkirjoitettu-OIKEA
        lomailevalle-hullulle kirjoitti:

        Sinä olet tämän palstan mielenvikainen sekopää. Pääsitkö viikonloppuvapaalle hullujenhuoneelta? Muistahan ottaa lääkkeesi!

        Ettekö tajuu miten hullu kamuttaja on vaarallinen muille


    • JohanPomppasi

      Sähkösopimuksia kilpailuttaessa on huomioitava ettei se halvempi tarjous välttämättä ole voimassa jatkuvasti? Saattaa olla vuoden edullisempi, ja sitten hinta pompsahtaakin ylöspäin!

      • kilpailutan.sähkön

        Ei pomsahda kun on määräaikainen sopimus että hinta ei muutu. sen jälkeen uusi kilpailutus.
        Sähkölaskut ovat huomattavasti pienentyneet vuositasolla juuri kilpailutuksen ansiosta.


    • Energian hintaa voi kilpailuttaa ja yhden sentin alennus kilowattitunnin hinnassa alentaa kerrostaloasunnossa sähkölaskua vuodessa pyöreästi 20 €, rivitaloasunnossa 40 €, omakotitalossa, jossa on kaukolämpö 80 € ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa 200 €.
      Kahden sentin alennus kaksinkertaistaa alennukset.

      Esimerkeissä kyseessä ovat hyvän varustelutason omaavat asunnot, joissa ei ole tulisijoja. Kun kulutus pysyy samana, muut sähkölaskun komponentit pysyvät muuttumattomina.

      https://www.tem.fi/files/35856/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2011_raportti.pdf

      Linkissä on lisää tietoa sähkökäytöstä kiinnostuneille ja eri lämmitysmuotoja miettiville asukkaille. Sieltä voi löytyä vinkkejä sähkön säästämiseen, jolla on todellista merkitystä sähkölaskun suuruuteen.

      Omakotitalon hyvä lämmitysmuoto on maalämpö. Sen perustamiskustannukset ovat tällä hetkellä noin 15 000 euroa, mutta käyttö on edullista. Sähköä silti tarvitaan kodinkoneiden pyörittämiseen, valaistukseen jne.

      Ilmalämpöpumppu tuo asumiseen mukavuutta lämmön ja jäähdytyksen muodossa. Pakkaskaudella, jolloin lisälämpöä tarvittaisiin, siitä ei ole kuitenkaan hyötyä. Hellekaudella menetetään jäähdytykseen lämmityksessä saatu säästö.

      • mamulasku

        Ajatelkaas miten paljon mahtaakaan sähkölaskut olla näillä kahdeksan vuotta täysihoidossa lomailleilla Afrikan tuliaisilla? Yksikään ei ole maksanut sähköistään latin latia. Kuumaa vettä valutetaan surutta, valot palavat yöt ja päivät ja uuni päällä jatkuvasti.
        Kun me maksamme käyttämämme sähkön, siinä sivussa maksautuu myös näiden suurkuluttajien laskut, nehän kuitataan verovaroista. Vaikka tuntuu tympeältä jauhaa tätä samaa sontaa, hyvä on muistuttaa, että on yksi ryhmä, jolle on samantekevää, mikä maksaa mitäkin. Tuskin edes tietävät, että sähkö maksaa ja jotkut yrittävät säästää laskuissa, mutta heidän laskunsa joudumme kuitenkin maksamaan, vaikka omissa yrittäisi pihistellä.
        On se osa yksillä vaikka kesä on kaikilla! Näistä turistien kuluista ei tietoa tipu kaikki on erittäin salaista, vaikka kaikki kuitataan julkisista varoista.
        Pelkästään oleskelemalla saa kaikki edut, milloin tämä onni kohtaisi tavallista suomalaista?


      • J.KK

        Ilmalämpöpumppu vie myös sähköä ja siksi sitä ei ole hankittukaan.


    • akkuja-kuluu

      Lieksassa homojen anaalidildot (motorisoidut) muodostaa jopa 79% koko lieksan alueen sähkönkulutuksesta.

    • Tähän_asti

      No minä jo mietinkin kuinka pitkälle päästään ennen kuin joku sotkee tähänkin mamupolitiikan. Lieksassa ei ilmeisesti ole aihetta johon sitä ei sotkettaisi.

      • antti.maksaa

        Niinpä. Mamupolitiikka vaikuttaa ihan kaikkeen. Ne, jotka ovat heidän laillaan elättejä, eivät edes tiedä elämisen hintaa. Samantekevää, mitä mikin maksaa, kun maksun suorittaa se kuuluisa joku muu.


    • AsianToinenPuoli

      Olettekos ajatelleet, että jos rakennatte maalämmön vaikkapa vanhempaan taloon, niin paljonko se maksaa? Tai jos laitatte aurikoenergian keräimiä katolle, miten niitä nyt tulee, se toinen lape täyteen? Paljonko saisitte sähköä tuolla rahalla jonka sijoitatte noihin vehkeisiin? Riittääkö 20.000 euroa maalämmön rakentamiseen kaikkine kuluineen, kuten kaivutyöt, ja rakennusluvasta lähtien? Aurinkokeräimet tietysti erikseen, muttaniiden hinnoista en tiedä, mutta tuhansista varmaan puhutaan! Miten kauan noita vehkeitä pitäisi käyttää että maksavat itsensä takaisin energiansäästöllä, ja kestääkö ne niin kauan?

      • Olen pyytänyt tarjouksen maalämpöjärjestelmästä talooni avaimet käteen periaatteella ja hinta oli 16 000 euroa. Minulla on vesikiertoinen keskuslämmitys 2 kuution varaajalla. Jos valmista patteriverkostoa ei ole, niiden hankkiminen asennuksineen lienee usean tonnin luokkaa. Mainittu 20 000 euroa on silloin aika lähellä.

        Aurinkokeräimet toimivat vain osan vuorokautta ja osan vuotta eli niiden rinnalle tarvitaan vielä muukin lämmitysjärjestelmä. Sama tilanne on myös aurinkopaneelien kohdalla. Aurinkopaneelit ovat vielä varsin kalliita ja niiden elinkaari ei ole riittävän pitkä. Lähivuosina nekin voivat tulla kilpailukykyisiksi valmistuksen lisäännyttyä ja tekniikan kehityttyä.


    • muutostarpeen

      Sähkön voi kilpailuttaa,mutta PKS llä on monopoli täällä sähkönsiirtoon ja sen osuus onkin noussut vuosien myötä hinnaltaan kalliinmaksi kuin itse sähkö monopoliaseman vuoksi.

      • ahneita.paskoja.olette

        Kilpailutan aina sähkön.
        Tuo PKS n sähkönsiirtomaksu on aivan liikaa. Lieksan kaupungilla taitaa olla edustaja sähköyhtiössä (demari) ja kaupunki saa osinkotuloja PKS ltä. Eli miksi päättäjät eivät voi sähköyhtiön hallituksessa istuessaan ajatella köyhän kuntalaisen kukkaroa ja 'halpuuttaa' sähkönsiirtoa suoraan köyhille kuntalaisille ???


      • kuntalaisten.etu
        ahneita.paskoja.olette kirjoitti:

        Kilpailutan aina sähkön.
        Tuo PKS n sähkönsiirtomaksu on aivan liikaa. Lieksan kaupungilla taitaa olla edustaja sähköyhtiössä (demari) ja kaupunki saa osinkotuloja PKS ltä. Eli miksi päättäjät eivät voi sähköyhtiön hallituksessa istuessaan ajatella köyhän kuntalaisen kukkaroa ja 'halpuuttaa' sähkönsiirtoa suoraan köyhille kuntalaisille ???

        Hyvä kysymys demareille.


    • Vielä hieman lähihistoriaa sähkön hinnoittelusta.

      1970-luvuna alkupuolella Lieksan ja Pielisjärven alueen sähkön jakelua ja myyntiä hoiti Lieksan Sähkö Oy. Pankakosken asuinalueen sähkönjakelu kuului Enso-Gutzeit Oy Pankakosken tehtaan sähkölaitokselle.

      Runsas 40 vuotta sitten Lieksan Sähkö Oy:llä oli pienkuluttajille vain yksi tariffi, joka oli 14 penniä/kWh. Perusmaksu on kymmenen markan luokkaa vuodessa. Nykyrahassa sähköenergian hinta oli 13 snt/kwh ja perusmaksu oli noin 10 euroa vuodessa. Muita maksuja tai veroja ei ollut.

      Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan sähkölaitos myi työntekijöilleen sähköä hintaan 7 penniä/kwh. Se on nykyrahassa noin 7 snt/kwh. Perusmaksua ei peritty.

      Kulutukset olivat vielä tuolloin pieniä eikä sähkölaskujen suuruudesta naristu.

      Enso-Gutzeit Oy myi sähkönjakelun Lieksan Sähkö Oy:lle noin vuonna 1990 ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy osti Lieksan Sähkön sähkönjakelutoiminnan ja verkostourakoinnin vuonna 1995.

    • nomikäänsheriffi

      Jos on esim. puulämmitteisiä uuneja pari kappaletta ja/tai suora sähkölämmitys , niin ilmalämpöpumppukin on hyvä ratkaisu sähkölaskun alentamiseen. Maalämpö on kallis investointi, toki kovilla pakkasilla sen on hyötysuhde parempi, mutta jos ilmasto lämpenee, minä tyydyn tuohon ilmalämpöpumppuun. Sen saa asennettuna 1500 € helpostikin.

      • Minä hankin ilmalämpöpumpun olohuoneeseen yli kolme vuotta sitten. Hinta oli noin 1600 €. Laitteen takuu päättyi juuri. Mitään ongelmia käytön kanssa ei ole ollut.

        Koska lämmitysmuotoni on varaava vesikiertoinen keskuslämmitys sähköllä ja vuodenaikatariffi, on talvipäivisin (lämpötilan ollessa alle -20 °C) ilmalämpöpumpun käyttö edullista.

        Kun esimerkiksi sähkön verollinen hinta on 6 snt/kwh ja kun ilmalämpöpumpun hyötysuhde COP on 5, saa verkosta kuudella sentillä 30 sentin edestä sähköenergiaa. Näin laitteen tiedoissa luvataan.

        Nykyiset ilmalämpöpumput ovat hyötysuhteeltaan melko hyviä (COP 5,5). Hyötysuhdetta ilmaiseva luku COP on saatu aikaan laboratoriossa kun ulkolämpötila on 7 astetta ja sisälämpötila 20 astetta. Hyötysuhde laskee ulkolämpötilan laskiessa. Nykyään käytetään vertailuissa lämmityskauden lämpökerrointa SCOP.

        Olen huomannut, että ilmalämpöpumpun tiheä pääsuodatin (suurin) kannattaa puhdistaa muutamia kertoja vuodessa, koska se kerää huonepölyä ja sen tukkoisuus huonontaa pumpun tehoa huomattavasti.


    • Haaveeni olisi aivan ulkopuolisesta sähköstä riippumaton talous.
      Täällä Syvässä Etelässä joillain tuttavillani onkin sellainen.

      Sähkö tuotetaan auringolla ja tuulella.
      Kellarissa on suuret akut ja he asuvat hyvin tyytyväsinä eikä virtakatkoja ole.
      Jääkaapit, pakastimet, televisiot ja muut vempeleet toimii omalla sähköllä.

      Sauna on puulämmitteinen ja asunnon pääasiallinen lämmitys on puulla.

      Sellainen asuminen olisi minunkin mieleen.
      En ole kuitenkaan sähkö alan ammattilainen, ja vieraalla tulisi liian kalliiksi teetättää kaikki.

    • ohjeeniteille

      Vitun köyhät, menkää töihin jos ei edes ole sähköstä varaa maksaa. Helvetin vajakit, sähkötuoliin menkää toopet idiootit. Vitun tunarit ääliöt.

      • hengenvaaralinen.tila

        Onko sokerit päässeet lian matalalle kun noin raivoat. viittaa hypoihin.


    • dhgzedghtedzgh

      Sinä ohjeistaja vissiin olet päässyt sähkötuolista sähkökatkon vuoksi keskenkaiken pois, mutta päähän on kuitenkin tullut pahat vammat, eli olet vajaaälyinen nyt? Mee hoitoon!

      • sossusähkö

        Vedä tunari anus päähäsi ja hae sossusta sähköä kun ei sinulla siihen ole muuten varaa. Muista myös ottaa lääkkeesi!


      • hgydegdegefgd

        Hakkaa sinä vaan tattiisi, niin kehittyy päähäsi lisää sähköä!


      • hyppyrottanen
        sossusähkö kirjoitti:

        Vedä tunari anus päähäsi ja hae sossusta sähköä kun ei sinulla siihen ole muuten varaa. Muista myös ottaa lääkkeesi!

        Jollain tuntuu olevan itkupotku raivari. Pyydä äiti peittelemään niin helpottaa.


    • hyvä-linkki
    • Luvassa_lisäkustannuksia

      Soininvaara ehdottaa lisämaksua sähkönkulutukseen.

      No niin, tulihan se sieltä vaikka kauan jouduttiinkin odottelemaan!
      Kun autoiluun liittyvät rahastuskohteen alkaa uhkaavasti vähenemään, niin jostainhan on keksittävä yhä uusia rahanlähteitä. Mikä olisikaan sen parempi keino taata varma tulo kuin kohdistamalla veloitus juuri sellaiseen asiaan jota kansalaisten on lähestulkoon pakko käyttää, ja tällä kertaa se on sähkön kulutukseen liittyvä.


      Uusi ehdotus suomalaisten sähkölaskuihin: ”Voi jättää saunan lämmittämisen väliin”

      Osmo Soininvaaran mukaan saunan lämmittäminen on yksi asioista, joita kuluttaja voi ajoittaa sen mukaan, mitä sähkö kulloinkin maksaa.

      Sähkön hinta

      Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara esittää blogissaan tuntikohtaista hinnoittelua sähkölle. Hän perustelee ehdostustaan sähkön kulutuksen ohjaamisella. Soininvaaran mukaan teollisuudessa tämä jo toteutuu.

      –Kotitalouskuluttajat ja palvelut tulisi saada mukaan. Tämän ensimmäinen edellytys on tuntikohtaisen hinnoittelun käyttöönotto, koska miksi kotitalous säätäisi kulutustaan, jos hinta on kiinteä. On syytä uskoa, että sähkön hinta tulee jatkossa vaihtelemaan vielä jyrkemmin kuin nykyisin ja myös erittäin kalliita tunteja tulee olemaan samoin kuin tunteja, jolloin sähkön hinta on lähellä nollaa, Soininvaara kirjoittaa.

      Hän arvioi, että kotitalouksilla on paljon sellaista sähkön käyttöä, jota voi siirtää ainakin muutamalla tunnilla.

      –Sähköauton akkujen lataus, pakastin, kylpyhuoneen lattialämmitys ja moni muu sellainen voidaan sulkea kalliimpien tuntien ajaksi. Jos sähkö maksaa hetkellisesti kaksi euroa kilowattitunnilta, voi kuluttaja omallakin päätöksellään jättää saunan lämmittämisen väliin, kunhan hän tietää sähkön hetkellisen hinnan, Soininvaara luettelee.

      Hän ottaa kantaa myös tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan.

      –Sään mukaan vaihtelevan energiantuotannon ongelmat olisi lähes selätetty, jos siirtokapasiteettia olisi niin paljon, että koko EU pysyisi jatkuvasti samassa hinta-alueessa. Aina tulee jossakin eikä kaikkialla voi olla pilvistä, Soininvaara toteaa.

      Hän sanoo myös, että siirtokapasiteetin rakentaminen pitäisi ottaa valtiolliseen ohjaukseen, koska nykyisen järjestelmän kannustimet ovat ”aivan pielessä”.

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/181980- ... sen-valiin

    • Sähkön hinnoittelua vuoden- ja vuorokauden aikojen mukaan on toteutettu jo kauan. Öisin, viikonloppuisin ja kesäisin kulutusta on vähemmän ja silloin sähköenergian hinta on alhaisempi. Myös sähkön siirto on silloin kuluttajalle edullisempaa. Vuodenaikatariffissa erot ovat hyvin selvät.

      Suomi ei ole omavarainen sähkön eikä muidenkaan energiamuotojen (öljy, kaasu, kivihiili, uraani) kanssa. 75 % näistä kaikista tulee ulkomailta.

      Poliitikko Soininvaaran esitys ei ole uusi eikä Soininvaaran oma. Sitä ovat eittäneet myös muutamat oikeat alan asiantuntijat. Esitetyllä hinnoittelulla voidaan leikata energiahuippuja ja pitää sähkönkäyttö ja sähkön hinta tasaisempana.

      Ensimmäisessä linkissä on nähtävissä tämänhetkinen sähkön käytön tila Suomessa. Toisessa linkissä on hyvää tietoa energioista yleensä.

      http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

      http://www.stat.fi/til/ene.html

      • Suomessa.ei.ole

        Oletkos sinä jossain muussa maassa kun arvelet siellä on 25 % omavarasiuus öljyssä kivihiilessä ja uraanissa ja 75 tuoontia


      • Tarkennan kirjoitustani. Kaikki öljy, kaasu, kivihiili ja uraani tuodaan ulkomailta. Kun sähköstäkin tuodaan osa ulkomailta, voidaan sanoa, että Suomessa käytettävistä energialähteistä on 75 % ulkomaista alkuperää.


    • Nykyään koko yhteiskunta on aivan liian riippuvainen sähköstä.
      Jos tulee suuri valtakunnallinen sähkökatkos vaikka vain vuorokaudeksi, niin Suomi olisi kaaoksessa.

    • Valtakunnallinen sähkökatkos on mahdollinen. Koska Suomi on riippuvainen Ruotsin ja Venäjän sähköstä, useamman tuotantolaitoksen tippuminen verkosta joko mainituissa maissa tai Suomessa notkauttaa verkkoa niin paljon, että verkko kaatuu alitaajuuteen.

      Olin työelämässä ollessani mukana tekemässä varautumissuunnitelmaa vuosituhannen vaihtumisen mahdollisiin ongelmiin. Suunnitelmissa olivat mukana kaikki voimalaitokset, vesivoimalaitokset ja varavoimalaitokset mukaan lukien. Sähkölaitosten valvomot miehitettiin lisävahvuuksilla ja varamiehistö oli hälytysvalmiudessa. Onneksi vuosituhat vaihtui ongelmitta.

      Jos valtakunnallinen sähkökatkos ei johdu sabotaaseista tai vastaavista poikkeustiloista, joissa tarvitaan korjaustoimenpiteitä, saadaan valtakunnan sähkönjakelu toimimaan alueittain ensin keskijänniteverkoissa (10 kV ja 20 kV) vesivoimalaitosten avulla. Sähkökatkoksissa vesivoimalaitokset jäävät pyörimään tyhjäkäynnille ja ovat hyvin nopeasti kytkettävissä takaisin verkkoon. Jännitteiset keskijänniteverkot kytketään 110 kV kantaverkkoon ja edelleen 220 kV ja 400 kV verkkoihin.

      Vaikka kyseistä tilannetta ei ole ollut eikä sitä voi täysimittaisesti harjoitella, uskon sähkön palauttamisen olevan mahdollista muutamien tuntien aikana.

      Syksyllä 2014 tehtiin Rovaniemellä suurhäiriöharjoitus, jota oli suunniteltu parin vuoden ajan. Harjoitustilanne kesti liian kauan eikä se onnistunut oletetulla tavalla. Epäonnistumista pidettiin hyvänä sen takia, että suunnittelua pitää jatkaa. Koko Suomea käsittävä vuorokaudenkin pituinen sähkökatkos talvipakkasella on katastrofi, kuten kamuttaja mainitsi.

      • tarkkaelijapoeka

        ------Sähkökatkoksissa vesivoimalaitokset jäävät pyörimään tyhjäkäynnille ja ovat hyvin nopeasti kytkettävissä takaisin verkkoon. Jännitteiset keskijänniteverkot kytketään 110 kV kantaverkkoon ja edelleen 220 kV ja 400 kV verkkoihin. -----

        Ongelmia syntyy eri verkon osia yhteenkytkettäessä eli tahdistettaessa. Tahdistuslaitteistoja tarvittavine säätäjineen kun ei ole joka paikassa ja nekin joita on eivät vättämättä toimisi tai käyttöhenkilökunta ei osaisi niitä käyttää kun kytkentää ei ole koskaan ennen tehty. Moni kaupunki, joka katkon aikana voisi toimia oman sähkö varassa, pitäisi kytkeä ns. katkon kautta eli sähköt poikki ensin. Se vaatisi myös kokonaisten kaupunginosien kytkemistä irti sillä valtakunnan verkko ei kestäisi nykäisyä, mikä syntyisi jos kokonainen kaupunki kytkettäisiin kertarysäyksellä.

        Jos valtakunnanverkossa tulisi totaalinen katkos niin verkon kasaaminen olisi vaikeampaa kuin uskoisikaan ja voisi kestää päiväkausia. Tietenkin riippuu siitä milloin se ehkä tapahtuisi, kesäyönä vaiko kovalla tammikuun pakkasella iltapäivällä.


      • sähkö.sepe
        tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        ------Sähkökatkoksissa vesivoimalaitokset jäävät pyörimään tyhjäkäynnille ja ovat hyvin nopeasti kytkettävissä takaisin verkkoon. Jännitteiset keskijänniteverkot kytketään 110 kV kantaverkkoon ja edelleen 220 kV ja 400 kV verkkoihin. -----

        Ongelmia syntyy eri verkon osia yhteenkytkettäessä eli tahdistettaessa. Tahdistuslaitteistoja tarvittavine säätäjineen kun ei ole joka paikassa ja nekin joita on eivät vättämättä toimisi tai käyttöhenkilökunta ei osaisi niitä käyttää kun kytkentää ei ole koskaan ennen tehty. Moni kaupunki, joka katkon aikana voisi toimia oman sähkö varassa, pitäisi kytkeä ns. katkon kautta eli sähköt poikki ensin. Se vaatisi myös kokonaisten kaupunginosien kytkemistä irti sillä valtakunnan verkko ei kestäisi nykäisyä, mikä syntyisi jos kokonainen kaupunki kytkettäisiin kertarysäyksellä.

        Jos valtakunnanverkossa tulisi totaalinen katkos niin verkon kasaaminen olisi vaikeampaa kuin uskoisikaan ja voisi kestää päiväkausia. Tietenkin riippuu siitä milloin se ehkä tapahtuisi, kesäyönä vaiko kovalla tammikuun pakkasella iltapäivällä.

        Taidat olla aloittelija tietosi on hatarat ja väärät


      • sähkö.sepe kirjoitti:

        Taidat olla aloittelija tietosi on hatarat ja väärät

        Minusta tuntuu, että Wanha_lieksalaisella ja tarkkailijapoejalla on tietoa, mutta sinula on vain intoa häiriköidä.
        Mielenkiintoista lukea asiantuntijoiden kirjoituksia.


      • tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        ------Sähkökatkoksissa vesivoimalaitokset jäävät pyörimään tyhjäkäynnille ja ovat hyvin nopeasti kytkettävissä takaisin verkkoon. Jännitteiset keskijänniteverkot kytketään 110 kV kantaverkkoon ja edelleen 220 kV ja 400 kV verkkoihin. -----

        Ongelmia syntyy eri verkon osia yhteenkytkettäessä eli tahdistettaessa. Tahdistuslaitteistoja tarvittavine säätäjineen kun ei ole joka paikassa ja nekin joita on eivät vättämättä toimisi tai käyttöhenkilökunta ei osaisi niitä käyttää kun kytkentää ei ole koskaan ennen tehty. Moni kaupunki, joka katkon aikana voisi toimia oman sähkö varassa, pitäisi kytkeä ns. katkon kautta eli sähköt poikki ensin. Se vaatisi myös kokonaisten kaupunginosien kytkemistä irti sillä valtakunnan verkko ei kestäisi nykäisyä, mikä syntyisi jos kokonainen kaupunki kytkettäisiin kertarysäyksellä.

        Jos valtakunnanverkossa tulisi totaalinen katkos niin verkon kasaaminen olisi vaikeampaa kuin uskoisikaan ja voisi kestää päiväkausia. Tietenkin riippuu siitä milloin se ehkä tapahtuisi, kesäyönä vaiko kovalla tammikuun pakkasella iltapäivällä.

        Hieman tarkennusta. Minkä oman sähkön varassa monet kaupungit toimisivat? Kyseessä olisi varmaankin kaupungin oma sähköä tuottava voimalaitos, jos kaupungissa on kuitenkin sähkö päällä. Esimerkiksi se voi olla sähköä sivutuotteena toimiva lämpövoimalaitos (Lieksassahan on sellainen).

        Voimalaitoksen syöttämän kaupunkialueen kytkeytyminen toiseen voimalaitoksen syöttämään alueeseen onnistuu vain tahdistuksen kautta. Eli voimalaitoksien syöttämät alueet kytketään toisiinsa aina tahdistuksen kautta. Katkoja ei tarvita.

        Nykyään automaattiset tahdistinlaitteet hoitavat homman kun niille annetaan lupa eli käsky. Toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan sähkölaitosten valvomoissa 24 tuntia vuorokaudessa. Vain vikatapauksissa jalkaudutaan maastoon.

        Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla. Kolme hehkulamppua oli voimalaitoksen ohjaustaulussa kolmion muodossa. Kun verkkojen yhteenkytkemisen tahdistustilanteessa kolmion kaksi alinta lamppua syttyivät ja ylin lamppu sammui, tahdistusehdot täyttyivät ja verkkoja yhdistävä katkaisija voitiin sulkea. Nykyiset tahdistinlaitteet ovat jonkin verran tarkempia.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hieman tarkennusta. Minkä oman sähkön varassa monet kaupungit toimisivat? Kyseessä olisi varmaankin kaupungin oma sähköä tuottava voimalaitos, jos kaupungissa on kuitenkin sähkö päällä. Esimerkiksi se voi olla sähköä sivutuotteena toimiva lämpövoimalaitos (Lieksassahan on sellainen).

        Voimalaitoksen syöttämän kaupunkialueen kytkeytyminen toiseen voimalaitoksen syöttämään alueeseen onnistuu vain tahdistuksen kautta. Eli voimalaitoksien syöttämät alueet kytketään toisiinsa aina tahdistuksen kautta. Katkoja ei tarvita.

        Nykyään automaattiset tahdistinlaitteet hoitavat homman kun niille annetaan lupa eli käsky. Toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan sähkölaitosten valvomoissa 24 tuntia vuorokaudessa. Vain vikatapauksissa jalkaudutaan maastoon.

        Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla. Kolme hehkulamppua oli voimalaitoksen ohjaustaulussa kolmion muodossa. Kun verkkojen yhteenkytkemisen tahdistustilanteessa kolmion kaksi alinta lamppua syttyivät ja ylin lamppu sammui, tahdistusehdot täyttyivät ja verkkoja yhdistävä katkaisija voitiin sulkea. Nykyiset tahdistinlaitteet ovat jonkin verran tarkempia.

        ------ Eli voimalaitoksien syöttämät alueet kytketään toisiinsa aina tahdistuksen kautta. ----

        Kyllä jos tahdistinlaitteet on, kaikilla voimalaitoksilla niitä ei ole. Monikaan kaupunkien omista voimalaitoksista ei ole varustettu saarekekäyttöön. Jos laitoksen halutaan kykenevän saarekekäyttöön tulee laitoksella olla sekä taajuus- että jännitesäädöt ja sen lisäksi vielä tahdistinlaitteet laitoksen tehon, jännitteen ja taajuuden säätöön. Koko setti on aika kallis ja niitä katsotaan tarvittavan hyvin harvoin jos koskaan ja siksi niitä ei juurikaan ole kaupunkien omille laitoksille hankittu.

        Varsinkin jos halutaan tahdistaa kaupungin oma voimalaitos valtakunnan verkkoon niin se vaatii tahdituslaitteilta aika paljon. Tahdistuksen mennessä pikkasen pieleen joutuvat sekä generaattorin että turpiinin akselit valtavien voimien repäisemiksi ja se ei välttämättä hyvää tiedä, siinä voi koko talo tärähtää. Varsinkin höyryvoimalaitokset ovat hyvin herkkiä turbogeneraattorien mekaanisen suojaksen takia ja pienikin niksaus tahdistuksessa saa aikaan välittömän hätäpysäytyksen.

        2000 vuoden vaihteessa olin mukana erään aika ison kaupungin sähköverkon varmennusta suunniteltaessa ja vaikka oli valmius saarekekäyttöön valtakunnan verkon ehkä luhistuessa niin päädyttiin lopulta siihen, että loppuun asti tuetaan valtakunnanverkkoa menemättä saarekekäyttöön koska palaaminen saarekkeesta normaaliin tilaan olisi vaatinut katkon kautta. Asiat kun ovat joskus monimutkaisia kun vaihtosähkön kanssa pelataan. Siihen ei haluttu mennä.


      • tarkkaelijapoeka

        ------Sähkökatkoksissa vesivoimalaitokset jäävät pyörimään tyhjäkäynnille ja ovat hyvin nopeasti kytkettävissä takaisin verkkoon. Jännitteiset keskijänniteverkot kytketään 110 kV kantaverkkoon ja edelleen 220 kV ja 400 kV verkkoihin. -----

        Ongelma olisikin voimalaitostehon ja kulutuksen tasapainossa verkkoa kasattaessa. Kytkettäessä "maakuntia" mukaan pitää ehdottomasti estää tilanne jossa kytkeytyvä kuorma olisi suurempi kuin voimalaitosten teho eivätkä säätäjät ehtisi hoitaa muutosta eli kaikki romahtaisi takaisin lähtöpisteeseen. Kuluttajillahan on silloin kaikki kulutuskojeet valmiina, valot päällä, jääkaapit ja pakastimet hörähtäisivät kaikki yhtä aikaa käyntiin virtapiikkeineen, sähköpatterit päälle ja monet moottorit yms. Tehopiikki on silloin poikkeuksellisen suuri.

        Homman hoitaminen kunnialla vaatisikin sen, että sähkölaitokset avaisivat kaikilla sähköasemilllaan lähtevien 20 kV johtojen katkaisijat ja niitä alettaisiin kytkeä kiinni niin, että keskitetty käytönjohto antaa lupia sähkölaitoksille seuraten, että käynnissä olevien voimalaitosten summatehoa ei ylitetä. Kaupunkien höyryvoimalaitosten kuten ydinlaitostenkin käynnistäminen kestäisi tuntikausia eli voimakasta jakelun rajoitusta jouduttaisiin pitämään yllä pitkään. Yksittäinen sähkölaitos toimisi niin, että jakelualueille annettaisiin sähköä tietyn aikaa alueita vuorotellen. Tässäkin tietysti on merkitystä sillä olisiko kyseessä kesäyö vaiko talvipäivä.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hieman tarkennusta. Minkä oman sähkön varassa monet kaupungit toimisivat? Kyseessä olisi varmaankin kaupungin oma sähköä tuottava voimalaitos, jos kaupungissa on kuitenkin sähkö päällä. Esimerkiksi se voi olla sähköä sivutuotteena toimiva lämpövoimalaitos (Lieksassahan on sellainen).

        Voimalaitoksen syöttämän kaupunkialueen kytkeytyminen toiseen voimalaitoksen syöttämään alueeseen onnistuu vain tahdistuksen kautta. Eli voimalaitoksien syöttämät alueet kytketään toisiinsa aina tahdistuksen kautta. Katkoja ei tarvita.

        Nykyään automaattiset tahdistinlaitteet hoitavat homman kun niille annetaan lupa eli käsky. Toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan sähkölaitosten valvomoissa 24 tuntia vuorokaudessa. Vain vikatapauksissa jalkaudutaan maastoon.

        Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla. Kolme hehkulamppua oli voimalaitoksen ohjaustaulussa kolmion muodossa. Kun verkkojen yhteenkytkemisen tahdistustilanteessa kolmion kaksi alinta lamppua syttyivät ja ylin lamppu sammui, tahdistusehdot täyttyivät ja verkkoja yhdistävä katkaisija voitiin sulkea. Nykyiset tahdistinlaitteet ovat jonkin verran tarkempia.

        -------Esimerkiksi se voi olla sähköä sivutuotteena toimiva lämpövoimalaitos (Lieksassahan on sellainen). -----

        Lieksan lämpövoimalaitosta sekä Lieksankosken ja Pankakosketn laitoksia en tunne siinä mielessä että millaiset niissä on säätäjät ja tahdistimet. Tietenkin laitos voidaan aina tahdistaa verkkoon, eihän sitä muuten voisi käyttääkään mutta voisivatko nämä käydä saarekkeessa ja jos niin mikä näistä hoitaisi tahdistuksen valtakunnanverkkoon.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hieman tarkennusta. Minkä oman sähkön varassa monet kaupungit toimisivat? Kyseessä olisi varmaankin kaupungin oma sähköä tuottava voimalaitos, jos kaupungissa on kuitenkin sähkö päällä. Esimerkiksi se voi olla sähköä sivutuotteena toimiva lämpövoimalaitos (Lieksassahan on sellainen).

        Voimalaitoksen syöttämän kaupunkialueen kytkeytyminen toiseen voimalaitoksen syöttämään alueeseen onnistuu vain tahdistuksen kautta. Eli voimalaitoksien syöttämät alueet kytketään toisiinsa aina tahdistuksen kautta. Katkoja ei tarvita.

        Nykyään automaattiset tahdistinlaitteet hoitavat homman kun niille annetaan lupa eli käsky. Toimintaa ohjataan ja tarkkaillaan sähkölaitosten valvomoissa 24 tuntia vuorokaudessa. Vain vikatapauksissa jalkaudutaan maastoon.

        Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla. Kolme hehkulamppua oli voimalaitoksen ohjaustaulussa kolmion muodossa. Kun verkkojen yhteenkytkemisen tahdistustilanteessa kolmion kaksi alinta lamppua syttyivät ja ylin lamppu sammui, tahdistusehdot täyttyivät ja verkkoja yhdistävä katkaisija voitiin sulkea. Nykyiset tahdistinlaitteet ovat jonkin verran tarkempia.

        ------Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla-----

        Tietääkseni ja käsittääkseni sitä on käytetty vain pienten ja primitiivisten laitosten tahdistuksissa, niin epätarkka se on. Hehkulamppuhan on pimeänä vaikka jännite-eroa voi olla melkoisestikin. Muita en tiedä kuin aikanaan PKS:lle siirtynyt Kannelkosken voimalaitos.


      • tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        ------Ennen muinoin eli viime vuosisadan alkupuolella tahdistukset tehtiin niin sanotun lamppujen kirkas - pimeä -kytkennän avulla-----

        Tietääkseni ja käsittääkseni sitä on käytetty vain pienten ja primitiivisten laitosten tahdistuksissa, niin epätarkka se on. Hehkulamppuhan on pimeänä vaikka jännite-eroa voi olla melkoisestikin. Muita en tiedä kuin aikanaan PKS:lle siirtynyt Kannelkosken voimalaitos.

        Pankakosken vanhalla voimalaitoksella oli vielä tällaiset tahdistinlaitteet käytössä vuoteen 1961 saakka, jolloin laitos pysäytettiin ja purettiin. Sitä ennen oli otettu käyttöön Lieksankosken vesivoimalaitos. Vanhan laitoksen teho oli useita megawatteja ja tahditukset onnistuivat ilman haavereita. Viimeisetkin käyttäjät alkavat olla manan majoilla.


    • tarkkaelijapoeka

      Muistan vielä ajan kun sähkö maksoi 11 penniä/kWh, koska olihan ammattimiehen tuntipalkka joillain aloilla luokkaa 3 mk. Se oli olevinaan kallista silloinkin. Nousu alkoi energiakriisin eli Jom Kippur-sodan jälkeen loppuvuodesta 1973

      • Hyvin muistat. Minä muistan, että vuonna 1975 Lieksan Sähkö laskutti sähköstä 14 penniä kilowattitunnilta. Pankakosken työntekijöille sähkö maksoi 7 penniä/kWh. Pankakosken alueen sähkönjakelua hoiti tehdas.


    • tarkkaelijapoeka

      Kaukolämpöverkkojen käynnistäminen suurkatkon jälkeen olisi ehkä vieläkin haastellisempaa kuin sähköverkon. Vesi seisoisi putkissa ja pumppujen pysähdyttyä paine laskee jonka johdosta 120-asteinen vesi alkaa kiehua putkissa. Muodostuva höyry tekee tulppia ja vesi on vaikeaa saada uudelleen kiertämään.

      Jos katko kestää kauempaan niin veden lämpö putkissa laskee josta tulee uudet ongelmat. Moni säätö edellyttää tiettyjä minimilämpötiloja ja jos ne alitetaan niin esim. pumput eivät käynnisty. Jostakin pitää saada pumppaamoille osaajia, jotka osaavat laittaa pumput käsikäytölle mutta vaikeuksia tulee siltikin ja pahoja tuleekin. Pahinta olisikin jos jonnekin tulisi jäätulppa mutta se kyllä edellyttää jo tosi pitkää katkosta ja tietysti kovaa pakkasta.

      • Kyllä nykyinen yhteiskunta on todella haavoittuva ja aina vaan pahemmaksi menee, kun maalta väki tulee suuriin asutuskeskuksiin.


    • Vielä hieman sähkövoimatekniikkaa.

      Voimalaitosten generaattorit ovat niin sanottuja tahtikoneita eli tahtigeneraattoreita, joita pyöritetään turbiinien avulla. Generaattorit tahdistetaan jännitteiseen verkkoon tahdistamalla ne samaan taajuuteen eli 50 Hz:iin kyseisen verkon kanssa. Lisäksi verkon kolmivaihejännitteen pitää olla samanvaiheinen ja -suuruinen.

      Jos koko kinkeripiiri on sähköttömänä, eli siellä ei ole tahdissa olevaa sähköntuotantoa, tyhjäkäynnissä oleva generaattori kytketään kinkeripiirin verkkoon suoraan ilman tahdistusta. Säätäjät ja tahdistinlaitteet ovat sähköä tuottavilla voimalaitoksilla. Vain jännitteisiä verkkoja toisiinsa kytkettäessä tarvitaan tahdistusta, jotta nuo kolme edellä mainittua ehtoa täyttyvät. Tahdistimia ei ole eikä niitä tarvita sellaisilla alueilla, joissa ei ole pyörivää 50 Hz sähköntuotantoa.

      Seuraavaksi pimeänä oleva naapuripitäjä voidaan sen kytkinaseman katkaisijalla kytkeä jännitteiseen verkkoon. Kun verkkoon tulee lisää kuormaa, pyrkii sen taajuus laskemaan. Tahtikoneen ominaisuuteen kuuluu, että se lisää välittömästi ja automaattisesti tehoa sitä mukaa kun taajuus laskee ja näin pyrkii pitämään taajuuden 50 hertsinä. Jos sähkökuormaa tulee liikaa eikä generaattori kykene enää lisäämään tehoa, se putoaa pois verkosta generaattorin suojana olevan taajuussuojan ansiosta.

      Sähköverkossa vallitsee aina kulutuksen ja tuotannon tasapaino. Suomessa vesivoimalaitokset hoitavat säädön, jotta tasapaino säilyy. Kun verkkoon tulee kuormaa lisää, vesivoimageneraattorit lisäävät tehoa automaattisesti ja kun kuorma pienenee, myös niiden antoteho pienenee.

      Suomen vesivoimalla on suuri merkitys sähkön laadun vakauden säilyttämisessä.

      • tarkkaelijapoeka

        ------Tahtikoneen ominaisuuteen kuuluu, että se lisää välittömästi ja automaattisesti tehoa sitä mukaa kun taajuus laskee ja näin pyrkii pitämään taajuuden 50 hertsinä------

        Saarekekäytössä se ei onnistu ilman säätäjiä. Eihän tahtikone "tiedä" sitä mitä taajuutta sen halutaan tuottavan. Myös valtakunnan verkossa oltaessa tarvitaan tehonsäätäjät eli tehontarpeen noustessa käännetään joko vesivoimalan turpiinin siipiä = vesivirta kasvaa ja höyryvoimalaitoksella päästetään enemmän höyryä turpiiniin. Muutoin taajuus verkossa alkaa laskea. Tehon alentuessa säätäjät toimivat tietenkin toisinpäin.


      • tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        ------Tahtikoneen ominaisuuteen kuuluu, että se lisää välittömästi ja automaattisesti tehoa sitä mukaa kun taajuus laskee ja näin pyrkii pitämään taajuuden 50 hertsinä------

        Saarekekäytössä se ei onnistu ilman säätäjiä. Eihän tahtikone "tiedä" sitä mitä taajuutta sen halutaan tuottavan. Myös valtakunnan verkossa oltaessa tarvitaan tehonsäätäjät eli tehontarpeen noustessa käännetään joko vesivoimalan turpiinin siipiä = vesivirta kasvaa ja höyryvoimalaitoksella päästetään enemmän höyryä turpiiniin. Muutoin taajuus verkossa alkaa laskea. Tehon alentuessa säätäjät toimivat tietenkin toisinpäin.

        Kaikilla vesivoimalaitoksilla on säätäjät. Säätäjä tarvitaan myös jännitteelle. Vanhaan hyvään aikaan esimerkiksi vesivoimalaitoksilla turpiirinsäätäjien taajuussäädön statiikka asetettiin saarekekäytössä sellaiseen arvoon, jolla tietynlainen taajuuden vaihtelu oli mahdollista. Voimalaitoksen kuormana saattoi olla tuotantolaitos, jonka tarvitseman patö- ja loistehon verran generaattori antoi tehoa.

        Saarekekäyttötilanteessa voimalaitoksella todellakin seurattiin kuormien vaihtelua ja puututtiin käsin peliin, jos koneisto ei siihen ehtinyt. Tahtikone on valmistettu 50 Hz:n pyörimisnopeudelle, jonka määrää napaparien lukumäärä.

        Kuormaa syöttävä tahtikone todella "tietää" lisätä tehoa kun taajuus laskee alle 50 HZ:n ja vähentää tehoa päinvastaisessa tilanteessa. Kone ei "halua" pois tahdista! Se takia se on tahtikone.

        Jos muutokset ovat vesivoimakoneelle liian nopeita, generaattori voi laukaista itsensä pois ali- tai ylitaajuudesta. Turbiinin säätäjää voidaan poikkeuttaa 50 Hz:n taajuudesta, mutta sellainenhan ei ole tarpeen muulloin kuin säätökokeita tehtäessä. Säätökokeilla selvitetään koneiston kykyä vastata verkon taajuusmuutoksiin tietyssä tai vaaditussa ajassa.

        Turbiinin siipien ja solukkeiden asentoa sääti ennen muinoin kombinaattori, joka kombinoi niiden optimaallisen asennon kullekin halutulle teholla ja piti pyörimisnopeuden generaattorille sopivana.

        Nykyiset tietokonevetoiset säätäjät ovat nopeita ja ne vastaavat hyvinkin nopeisiin sähköverkon muutoksiin. Vain veden liikkeen hitaus voi olla esteenä nopeille muutoksille vesivoimalaitoksissa.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kaikilla vesivoimalaitoksilla on säätäjät. Säätäjä tarvitaan myös jännitteelle. Vanhaan hyvään aikaan esimerkiksi vesivoimalaitoksilla turpiirinsäätäjien taajuussäädön statiikka asetettiin saarekekäytössä sellaiseen arvoon, jolla tietynlainen taajuuden vaihtelu oli mahdollista. Voimalaitoksen kuormana saattoi olla tuotantolaitos, jonka tarvitseman patö- ja loistehon verran generaattori antoi tehoa.

        Saarekekäyttötilanteessa voimalaitoksella todellakin seurattiin kuormien vaihtelua ja puututtiin käsin peliin, jos koneisto ei siihen ehtinyt. Tahtikone on valmistettu 50 Hz:n pyörimisnopeudelle, jonka määrää napaparien lukumäärä.

        Kuormaa syöttävä tahtikone todella "tietää" lisätä tehoa kun taajuus laskee alle 50 HZ:n ja vähentää tehoa päinvastaisessa tilanteessa. Kone ei "halua" pois tahdista! Se takia se on tahtikone.

        Jos muutokset ovat vesivoimakoneelle liian nopeita, generaattori voi laukaista itsensä pois ali- tai ylitaajuudesta. Turbiinin säätäjää voidaan poikkeuttaa 50 Hz:n taajuudesta, mutta sellainenhan ei ole tarpeen muulloin kuin säätökokeita tehtäessä. Säätökokeilla selvitetään koneiston kykyä vastata verkon taajuusmuutoksiin tietyssä tai vaaditussa ajassa.

        Turbiinin siipien ja solukkeiden asentoa sääti ennen muinoin kombinaattori, joka kombinoi niiden optimaallisen asennon kullekin halutulle teholla ja piti pyörimisnopeuden generaattorille sopivana.

        Nykyiset tietokonevetoiset säätäjät ovat nopeita ja ne vastaavat hyvinkin nopeisiin sähköverkon muutoksiin. Vain veden liikkeen hitaus voi olla esteenä nopeille muutoksille vesivoimalaitoksissa.

        ------Kuormaa syöttävä tahtikone todella "tietää" lisätä tehoa kun taajuus laskee alle 50 HZ:n ja vähentää tehoa päinvastaisessa tilanteessa. Kone ei "halua" pois tahdista! Se takia se on tahtikone.-----

        Tahtikone joka on valtakunnan verkossa pysyy tahdissa. Mutta valtakunnan verkossakin on jossain säätäjä joka määrää ja säätää verkon taajuuden. Joskus se oli muistaakseni jollain Kemijoen laitoksella. Ilman säätöä alkaisi verkko huidella omiaan.

        Saarekekäytössä olevalla voimalaitoksella tai useammallakaan ei ole luonnostaan kykyä tuottaa tiettyä taajuutta vaan ainakin yhdellä laitoksella tulee olla säätäjä joka pitää taajuuden ja tavallaan "antaaa" sen muillekin laitoksille.

        Napaparien lukumäärä määrää epätahtimoottorin pyörimisnopeuden. Kun on yksi napapari on pyörimisnopeus 3000 r/min, kahdella napaparilla 1500 r/min jne.. huomioiden pieni jättämä joka saa aikaan moottorin pätötehon.


      • tarkkaelijapoeka kirjoitti:

        ------Kuormaa syöttävä tahtikone todella "tietää" lisätä tehoa kun taajuus laskee alle 50 HZ:n ja vähentää tehoa päinvastaisessa tilanteessa. Kone ei "halua" pois tahdista! Se takia se on tahtikone.-----

        Tahtikone joka on valtakunnan verkossa pysyy tahdissa. Mutta valtakunnan verkossakin on jossain säätäjä joka määrää ja säätää verkon taajuuden. Joskus se oli muistaakseni jollain Kemijoen laitoksella. Ilman säätöä alkaisi verkko huidella omiaan.

        Saarekekäytössä olevalla voimalaitoksella tai useammallakaan ei ole luonnostaan kykyä tuottaa tiettyä taajuutta vaan ainakin yhdellä laitoksella tulee olla säätäjä joka pitää taajuuden ja tavallaan "antaaa" sen muillekin laitoksille.

        Napaparien lukumäärä määrää epätahtimoottorin pyörimisnopeuden. Kun on yksi napapari on pyörimisnopeus 3000 r/min, kahdella napaparilla 1500 r/min jne.. huomioiden pieni jättämä joka saa aikaan moottorin pätötehon.

        Huomenta vaan! Olet asiantuntija. Kyllä tahdilla pitää määrääjä olla. Venäjällä taitaa olla tahdissa hieman suurempi toleranssi, jotta sähkö pitää muuttaa välillä tasasähköksi.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kaikilla vesivoimalaitoksilla on säätäjät. Säätäjä tarvitaan myös jännitteelle. Vanhaan hyvään aikaan esimerkiksi vesivoimalaitoksilla turpiirinsäätäjien taajuussäädön statiikka asetettiin saarekekäytössä sellaiseen arvoon, jolla tietynlainen taajuuden vaihtelu oli mahdollista. Voimalaitoksen kuormana saattoi olla tuotantolaitos, jonka tarvitseman patö- ja loistehon verran generaattori antoi tehoa.

        Saarekekäyttötilanteessa voimalaitoksella todellakin seurattiin kuormien vaihtelua ja puututtiin käsin peliin, jos koneisto ei siihen ehtinyt. Tahtikone on valmistettu 50 Hz:n pyörimisnopeudelle, jonka määrää napaparien lukumäärä.

        Kuormaa syöttävä tahtikone todella "tietää" lisätä tehoa kun taajuus laskee alle 50 HZ:n ja vähentää tehoa päinvastaisessa tilanteessa. Kone ei "halua" pois tahdista! Se takia se on tahtikone.

        Jos muutokset ovat vesivoimakoneelle liian nopeita, generaattori voi laukaista itsensä pois ali- tai ylitaajuudesta. Turbiinin säätäjää voidaan poikkeuttaa 50 Hz:n taajuudesta, mutta sellainenhan ei ole tarpeen muulloin kuin säätökokeita tehtäessä. Säätökokeilla selvitetään koneiston kykyä vastata verkon taajuusmuutoksiin tietyssä tai vaaditussa ajassa.

        Turbiinin siipien ja solukkeiden asentoa sääti ennen muinoin kombinaattori, joka kombinoi niiden optimaallisen asennon kullekin halutulle teholla ja piti pyörimisnopeuden generaattorille sopivana.

        Nykyiset tietokonevetoiset säätäjät ovat nopeita ja ne vastaavat hyvinkin nopeisiin sähköverkon muutoksiin. Vain veden liikkeen hitaus voi olla esteenä nopeille muutoksille vesivoimalaitoksissa.

        Saarekkeen kytkemisessä valtakunnan verkkoon on sellainen perusvaatimus, että kaupungin tai alueen käyttäminen saarekkeena ja kytkeminen takaisin valtakunnanverkkoon pitää olla jo alunperin suunniteltu juttu ja rakennettu valmius siihen.

        Eli saareke vaatii jo voimalaitokselle/-laitoksille jotakin ja sitten määriteltynä sen pisteen eli käytännössä katkaisijan jolla saarekkeen ja valtakunnanverkon yhteenkytkeminen tapahtuu. Siksi että sen valitun katkaisijan valtakunnan verkon puolelta tulee olla yhteys saareketta säätävään voimalaitokseen jotta saareke voidaan säätää kytkeytymiskelpoiseksi. Eli voimalaitokselle tulee saada tieto valtakunnanverkon jännitteestä, taajuudesta ja kulmasta. Sellaisia pisteitä ei kaupunkien sähköverkoissa ole, en tiedä onko ehkä Helsingissä mutta tuskin muissa. Pelkkä voimalaitos yksin on helppo kytkeä valtakunnanverkkoon mutta asia mutkistuu todellakin jos kyseessä on kuormitettuna käyvän voimalaitoksen syöttämä saareke missä on siis mukana jakeluverkkoa kuluttajineen.


      • tarkkaelijapoeka
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Huomenta vaan! Olet asiantuntija. Kyllä tahdilla pitää määrääjä olla. Venäjällä taitaa olla tahdissa hieman suurempi toleranssi, jotta sähkö pitää muuttaa välillä tasasähköksi.

        Venäjällä on paljon tasasähkölinkkejä jotka antavat anteeksi suuria toleransseja ja muita kämmejä kuin mitä puhdas vaihtosähköverkko. Koska DC ei siirrä loistehoa niin se yleensä estää pahojenkin juttujen paisumisen koko maan kattaviksi.

        Venäjän rouheampien menettelytapojen ja erilaisen maasulkusuojauksen takia rakennettiin Viipuriin DC-linkki ihan Suomen verkon suojaksi. Joskus sähkönosto itänaapurista tapahtui niin, että Ensosta oli yksi generaattori kytketty pelkästään Suomen verkkoon ja sitä säädettiin Suomesta eli Imatralta. Mutta sen teho oli luokkaa n. 20 MW eli sähkökaupan kasvaessa tarvittiin uusia ratkaisuja.

        Oli sellainenkin aika, että ainoan Suomen ja Ruotsin välisen yhdysjohdon tehonsäätö tapahtui Imatralla yhtä generaattoria käsin ohjaamalla. Olen viettänyt Imatran voimalaitoksella useita unettomia öitä käsi pulpetin säätimellä.


    • Kertomuksestasi muistelen, kun vierailin 70-luvun lopulla eräällä vanhalla vesivoimalaitoksellella, että siellä oli suuri 10 kV kytkinasema, jossa oli kaksikiskojärjestelmä. Toiseen kiskoon, jota sanottiin valtakunnankiskoksi oli kytketty sillä hetkellä kaksi generaattoria ja toiseen omakäyttökiskoon yksi.

      Laitoksella oli yksi yhteinen suuri tahdistinlaite ja kulloinkin tahdistettava generaattori valittiin sen ohjaustaulusta. Myös kiskojen välissä oleva katkaisija oli tahdistettava ja tällä varmaankin kytkettiin laitos valtakunnan verkkoon. Laitos oli muistaakseni Kymijoella tai siellä päin. Laitoksella oli kolme koneistoa ja muistelen, että generaattorit olivat kaikki eri merkkisiä. Varaosamielessä ei ehkä kovin hyvä ratkaisu, mutta valintoihin lienee ollut perusteltavissa olevat syynsä. Ehkä laitosta on rakennettu vähitellen ja kunkin koneiston kohdalla on suoritettu oma tarjouskilpailu? Miten lienee ollut, sitä en enää muista.

      Nykyään tuskin tehtäisiin enää näin, vaikka en näistä asioista paljon tiedäkään. Minun opiskelemani sähkövoimatekniikka on 60-luvun lopulta, jolloin sivuaineena piti tutustua Martti Paavolan "raamattuun". Sähkö on sähköä edelleenkin, mutta sen käyttötavat ovat jonkin verran muuttuneet.

    • KallsitaSähköä

      Muistatteko joskus -70 luvulla kun säästettiin energiaa ja katkaistiin päivällä sähköt tunniksi tai pariksi? Oliko silloin sähköpula vai mistä se johtui? Mutta olen ihmetellyt, että minne se varastoitiin se sähkö jota ihmiset ei katkon aikana käyttänyt joka säästettiin? Liekkö vielä tallessa sitä sähköä jossain varastossa? Nyt olisi sille käyttöä kun nykysähkö on kalliimpaa? Sen vanhansähkön omistaja voisi nyt myydä sen vanhan sähkön hyvällä voitolla, nykyisellä hinnalla!

      • Vuonna 1975 tai niillä main iski Suomeen öljykriisi ja silloin keksittiin ryhtyä välittömästi tekemään jotakin asian hyväski. Ryhdyttiin säästämään sähköä kun muuta ei ollut enää mistä säästää.

        Öljyn kerrottiin loppuvan öljylähteistä tyystin ihan minä päivänä hyvänsä. Lähteiden pohja oli jo näkyvissä. Katuvalojen ja mainosvalojen käyttöä rajoitettiin ja muillakin tavoin kiusattiin kuluttajaa. Kun sähkön kulutus laski, sähköyhtiöitten tulot pienenivät. Ne joutuivat tietenkin nostamaan sähkötuotteiden hintoja kuten energian hintaa ja perusmaksuja turvatakseen edes johtajiensa ansaitsemat palkat ja muut lisät.

        Säästetty sähkö lienee virrannut ulkomaille pilkkahintaan kuten aikoinaan voivuorikin valui Englantiin, josta voita ostettiin halvalla Suomeen takaisin.

        Lieneekö tosiaan tuon ajan sähköstä jäänyt edes sähkömuseon hyllyllekään yhtään volttiampeeria muistoksi?


      • siellähänsitä

        """minne se varastoitiin se sähkö jota ihmiset ei katkon aikana käyttänyt joka säästettiin? Liekkö vielä tallessa sitä sähköä jossain varastossa?"""

        Joo, on Sokojoella eräässä vanhasa varastossa mustiin jätesäkkeihin laitettuna ja säkit pinottuina. Kuuluu valtakunnalliseen varmuusvarastoon.


      • siellähänsitä kirjoitti:

        """minne se varastoitiin se sähkö jota ihmiset ei katkon aikana käyttänyt joka säästettiin? Liekkö vielä tallessa sitä sähköä jossain varastossa?"""

        Joo, on Sokojoella eräässä vanhasa varastossa mustiin jätesäkkeihin laitettuna ja säkit pinottuina. Kuuluu valtakunnalliseen varmuusvarastoon.

        Eivät ole enää Sokojoella varastossa.
        Ne vietiin Brysseliin ensimmäisen vuoden jäsenmaksuna EU:n varmuusvarastoon.


    • SäkitUusittava

      Toivottavasti ne säkit ei ala vuotamaan, saadaan sähköiskuja ihan yllättäen sillä suunnalla liikuttaessa! Ja entäs sokojoen kalat, jos se sähkö sinne vuotaa? Nehän kääntyy sähköiskusta katolleen ja ajelehtii myötävirtaan holtittomasti!

      • bvcfgcc

        niinpä..


    • voi-kun-kiva-uutinen

      Onneksi sähköä on riittävästi tallessa. Sähkömiehet voisivat käydä kuitenkin tarkastamassa säkkien kunnon ja paikata pahimmat vuotokohdat sähköteipillä ja vista-kitillä, etteivät kalliit ampeerit pääse karkuteille. Jos paha sähköpula taas iskee, kiikutetaan sähkösäkit kiireellä Rantalan kytkinasemalle orsien päälle virtaa antamaan. Kun pistorasioissa on taas tarpeeksi eloa, voidaan säkit viedä takaisin varmuusvarastoon odottamaan seuraavaa sähkökapeloa.

      Uutinen on varmaankin vihreiden mieleen! Pistorasiathan ovat heidän parhaita sähkölähteitään. Lisää pistorasioita joka kotiin, niin sähkön omavaraisuus lisääntyy Suomessa.

    • ratkaise.riita

      Mitä sanoo kamuttaja kuka on oikeassa tarvitaanko tasaajia ti muutta

      • Kamuttaja sanoo seuraavaa.

        On se hyvä ettei ole kesä, muuten kärpäset olisivat täyttäneet suuni.
        Olen nimittäin hämmästyksestä suu ammollaan lukenut näiden "sähkömestareiden" keskustelua.

        Minun sähkötietouteni rajoittuu siihen, että siitä voi saada iskun.
        Olen saanutkin kolme rajua iskua, ensin vanha television kuvaruudun takaa kun menin sitä peukaloimaan kun TV oli auki.
        Toisen sain erään paperitehtaan tarkastuksessa paljaana roikkuvasta johdon päästä, ja kolmannen erään varaston tarkastuksessa.

        En ole käsittänyt koskaan kuinka mutkikas ja paljon tietoa vaativa ala on kyseessä.

        Olette te melkoisia alan tietäjiä.


      • onkirjoitettu-OIKEA
        kamuttaja kirjoitti:

        Kamuttaja sanoo seuraavaa.

        On se hyvä ettei ole kesä, muuten kärpäset olisivat täyttäneet suuni.
        Olen nimittäin hämmästyksestä suu ammollaan lukenut näiden "sähkömestareiden" keskustelua.

        Minun sähkötietouteni rajoittuu siihen, että siitä voi saada iskun.
        Olen saanutkin kolme rajua iskua, ensin vanha television kuvaruudun takaa kun menin sitä peukaloimaan kun TV oli auki.
        Toisen sain erään paperitehtaan tarkastuksessa paljaana roikkuvasta johdon päästä, ja kolmannen erään varaston tarkastuksessa.

        En ole käsittänyt koskaan kuinka mutkikas ja paljon tietoa vaativa ala on kyseessä.

        Olette te melkoisia alan tietäjiä.

        Suurin osa jutuista oli täyttä huuhaata ei mitään fadgaa ja kamuttaja on dinko.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Kamuttaja sanoo seuraavaa.

        On se hyvä ettei ole kesä, muuten kärpäset olisivat täyttäneet suuni.
        Olen nimittäin hämmästyksestä suu ammollaan lukenut näiden "sähkömestareiden" keskustelua.

        Minun sähkötietouteni rajoittuu siihen, että siitä voi saada iskun.
        Olen saanutkin kolme rajua iskua, ensin vanha television kuvaruudun takaa kun menin sitä peukaloimaan kun TV oli auki.
        Toisen sain erään paperitehtaan tarkastuksessa paljaana roikkuvasta johdon päästä, ja kolmannen erään varaston tarkastuksessa.

        En ole käsittänyt koskaan kuinka mutkikas ja paljon tietoa vaativa ala on kyseessä.

        Olette te melkoisia alan tietäjiä.

        Minun tietämykseni sähkövoimatekniikasta on vain opiskelujeni kaukaista 60-luvun sivutuotetta, joten palaan takaisin hallitsemieni asioiden pariin. Eli suutari pysyköön lestissään! Oli toki antoisaa tässäkin ketjussa palautella mieliin joitakin asioita tarkkaelijapoejan opastamana.

        Vanhuus tekee myös tehtäväänsä eikä omaan muistiinkaan ole enää luottamista tai oikeastaan muistisopukoihin ei saa enää oikein kunnolla yhteyttä. Onneksi jokaiselle keskustelun aiheelle löytyy oikeita asiantuntijoita, joilla on alan viimeisin tietämys ja vankka kokemus. Asiantuntijoiden kirjoituksia seuraan hyvin mielelläni kun niitä milloinkin käsiini saan.


      • Väärinkirjoitettu-väärin
        onkirjoitettu-OIKEA kirjoitti:

        Suurin osa jutuista oli täyttä huuhaata ei mitään fadgaa ja kamuttaja on dinko.

        Sulle pitää hommata lobotomia ja sähköshokkeja, jotta tulisit edes vähän tolkkuihisi!


      • onkirjoitettu-OIKEA kirjoitti:

        Suurin osa jutuista oli täyttä huuhaata ei mitään fadgaa ja kamuttaja on dinko.

        Muut kohdat ymmärrän jotenkuten mitä tavoittelet, tuo "dinko" ei avaudu, mikä se on.
        Voisitko avata, onko se kasvi, lintu vai nisäkäs.


      • kuraatahuudan
        kamuttaja kirjoitti:

        Muut kohdat ymmärrän jotenkuten mitä tavoittelet, tuo "dinko" ei avaudu, mikä se on.
        Voisitko avata, onko se kasvi, lintu vai nisäkäs.

        Kaipa se on joku homesieni.


      • kuraatahuudan kirjoitti:

        Kaipa se on joku homesieni.

        Ilmeisesti näin on kun ei parempaa selitystä ole vielä antanut.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5720
    2. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      0
      4621
    3. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      225
      2829
    4. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      43
      2631
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      45
      2240
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2206
    7. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1737
    8. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      14
      1588
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1430
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      170
      1334
    Aihe