Jos on sokeritauti

Aivan yhtä vähän kuin muidenkin.

http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/ruoka/diabeetikolle_sopiva_syominen

Suomalaiset syövät miltei kaksi kertaa liikaa sokeria keskimäärin (n. 80 g päivässä). Koska kulutus jakaantuu epätasaisesti niin suurin osa "herkuttelijoista" syö moninkertaisesti sokeria yli suositusten.

Sitä on monta ei-diabeettista tavallista kansalaista, joka ei edes pidä sokerin mausta , siis ei käytä minkäänlaista lisäsokeria eikä valitse sokeroituja valmisruokia. Sellainen tehdassokeri vain ei maistu. Niitä ihmisiä on paljon. II maailmansodanjälkeinen sokeritehtailu on sellaista tyhjänkalorintuottoa liian suuressa mitassa, sillä sokeriruovossakin olevat luonnolliset hyöty ravinteet poistetaan ja melassimassa annetaan sitten vain eläimille rehuna. Ihmiset voisivat koettaa tuottaa sellaista ruokosokeria, missä on kaikki luonnon ravinteet mukana, sitä voisi ajatella kohtuullisesti käyttää muuallakin kuin maissa , jotka kasvattavat sokeriruokoa. Tehdassokeri voi olla pahempi solumyrkky kuin osataan pelätäkään. WHO kovasti koettaa saada raffinoitujen sokerien käyttöä laskemaan, koska lihavuus ja diabetesepidemiat ovat paisumaan päin. Sitä luonnonmelassisokeria on harvemmin missään tarjolla. Olisihan sekin mettä ja hunajan veroista jos pikkuisen haluaa makean makua. Varmaan 1 tlk jo auttaa hypoglykemiaan

kai sinä tiedät että verensokerin nimi on glukoosi ja se on monosakkaridi. Mitä tahansa tärkkelyspitoista hiilihydraattia syöt ( leipää, riisiä,, perunaa jne jne) niin parin tunnin päästä nämä kaikki erilaisia hiilihydraatteja sisältävät sulavat aineet ovat muuntuneet glukoosiksi ja ilmenevät verensokerina , Glukoosi on biologisen maailman tärkein "polttoaine". Muut sokerit muuttuvat kehossa glukoosiksi. Keholle on eduksi jos syömisvaiheessa käyttää kompleksisia kuitupitoisia hiilihydraatteja,, jolloin muuttuminen verensokeriksi on mahdollisimman monimutkaisen tien kautta, ettei niitä liian korkeita verensokeripiikkejä kerry. jos syö yksinkertaista sokerilaatua (kuten dextroositabletit tai galaktoosi), ne vilahtavat hyvin nopeasti vereen ja aiheuttavat korkean sokeripiikin joka ainoalla. Jos insuliinista on vajetta, niitä pääsee kudoksiin ja jos ne oksidoituvat siellä, niistä on haitaa (esim silmän sisällä) Jos syö disakkaridia kuten tavallinen valkoinen sokeri tai maitosokeri laktoosi, kestää hivenen aikaa niin ne ovat ruoansulatuksessa glukoosina ja galaktoosina ja taas on korkea piikki nopeasti veressä.
Siksi kannattaa valita niitä "hitaasti glykemisoituvia hiilihydraatteja" niin insuliini ehtii pumpata verestä solun puolelle ja fosforyloida niitä glukooseja ja silloin verensokeri ei näy korkeana piikkinä. Kun glukoosi on fosforyloitunut, se ei enää näy verensokerina. Insuliini auttaa fosfforyloimaan glukoosin.
Hyvä keino on , ettei syökään paljoa nopeasti glykemsoituvaa kerralla vaan syökin useampia pikku aterioita,, että "limboo" ne korkeat piikit .
Jos ei-diabeettinen syö 3 kertaa päivässä terveillä insuliineillaan, niin diabeettisen kannattaa tasoittaa ateria-annokset pieniin määriin ja jakaa useampaan syöntikertaan 6- 7 tai useampaan pikkumäärään sen mukaan kuin heikentyneet insuliiniresurssit kehossa pystyvät selvittämään tilannetta ( jos tarvitsee apuinsuliinia , lääkäri neuvoo, dietisti ohjaa tasapainotuksessa). Joskus 2- tyypin diabeetikkokin tavitse insuliiniapua ( ehkä vain jonkin aikaa) helpottamaan tulehtuneita betasolujaan.
Kyse on glykemisoituvan hiilihydraatin määrästä kerralla. Jos ei käytä mitään rajan ylittävää muuta määrää hiilihydraattia,, niin kyllä jonkin "herkun" voi niissä puitteissa syödä, esim "järkevän" välipalan edestä praliinin, jos esim ei ole mahdollisuus valmistaa "järkevää ruokaa" tai on ulkona liikkeellä. Äkillinen hypoglykemia ( liian matala verensokeri) on aina vaarallisempi kuin äkillinen hyperglykeminen (liian korkea ) sokeri piikki. hypoglykemia aiheuttaa akuutit hankaluudet ja tajunnan menetyksen lopulta, kun taas hyperglykemia jos se toistuu, degeneroittaa kudoksia. Minusta hyvä verensokerialue on 4 ja 6 mmol/L välillä olevat arvot.

Ei sokeri ole mitään herkkua, se on ällöä.

Jos ottaa lääkärin määräämät lääkkeet, niin voi elää kuten ennenkin ja nauttia herkuista,. Lääkkeiden ja herkkujen nauttiminen kylläkin johtaa vuosien mittaan tilaan, jolloin lääkkeet eivät enään tehoa. tilalle astuu parantumattomat avohaavat ja mahdolliset amputaatiot. Näistä amputaatioista ei ole saatavilla julkista tilastoa, mutta esimerkiksi Australiasta on viimeisen kahden vuoden aikana amputaatioiden määrä noussut reilut 20%.
Siellä on samat ruokasuositukset kuin Suomessa.
Jos ei halua lääkkeitä, niin kannattaa noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Lääkkeet aina tuovat lisää harmia. VHH:lla pyritään pitämään hiilihydraattien määrä siinä 20 g päivässä, jolloin veren sokeri pysy jokseenkin tasapainossa. eikä lääkkeitä tarvitse. Viimeisten tutkimusten mukaan VHH jopa korjaa haiman toimintaa eli mennään taaksepäin kohti diabetesta edeltävään terveyteen.
Kirjastosta löytyy kirjoja kuten diabeteksen hoito ruokavaliolla.

"Herkuttele" niin paljon kuin vaan suinkin haluat. Ahmimisella ja roskaruuan mässytyksellähän sinä tuon "makean" tautisi olet hankkinutkin. Se ei ole ollut edes halpa keissi. Pidä sitä yllä.

On aivan eri asia mitä tarkoitat herkuttelulla. Joku voi herkutella todella hyvällä pihvillä jonka ohessa syö mainiosti valmistettuja vihanneksia. Tuollainen herkuttelu ei vaikuta paljoakaan verensokereihin.

Miksi haluaisit ns.herkutella juuri nimenomaan sokerilla? Sokerinhimo on pelkkää riippuvuutta kuten tupakan (=nikotiinin) tai alkoholin tai huumeitten himot.