Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Ruotsi on osoitettu helpoksi kieleksi aina uudestaan pakkoruotsinkannattajien toimesta. Pakkoruotsin opiskelu ei kehitä älyä kuten muut kielet ja siksi sen opiskelu pitää tehdä myöhemmin. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja opiskella vaikeita kieliä.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Ruotsi on osoitettu helpoksi kieleksi aina uudestaan pakkoruotsinkannattajien toimesta. Pakkoruotsin opiskelu ei kehitä älyä kuten muut kielet ja siksi sen opiskelu pitää tehdä myöhemmin. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja opiskella vaikeita kieliä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Toisaalta on todistettavissa, että lapselle kannattaa opettaa ensin oma äidinkieli hyvin ja kouluttaa hänet vain sillä kielellä. Kielikylpy-koulutus varmastikin opettaa lapselle toisen kielen tehokkaasti, MUTTA heikentää kaiken muun oppimista.
Mielestäni hyvä yleinen koulumenestys on tärkeämpää kuin yhden vieraan kielen hyväkin oppiminen. Kyllä fiksu oppilas oppii kieltä myöhemminkin, jos vain motivaatiota riittää.
Kielikylvyssä ei väkisin syötetä toista kieltä lapselle; lapsi oppii leikin kautta ja saa puhua omaa äidinkieltään, jos haluaa. Lapsi oppii kielikylvyssä ymmärtämään toista kieltä ja puhumaankin, mutta kielikylpyä käyvät lapset puhuvat usein keskenään omaa äidinkieltään. Metodi on siis hyvin "pehmeä" ja lapsen huomioon ottava.
Pehmeä ja pehmeä? Pakkoruotsitus on kaikkea muuta!
Puolikieliset lapset ja nuoret ovat PISA-idiootteja.
Siis jo kielikylpypäiväkodeissa kuppikuntia. Kuka hullu suomenkielinen enää pistää lastaan ruotsinkieliseen kielikylpyyn kuuntelemaan päiväkotitädin viikinkien urotekoja ja Ruotsin prinsessatarinoita?
Tahallaan väärinkäsität, älä hölmöile.
Lue Tapio Tammisen kirja, niin saatat yllättyä.
En viitsi talabaaneihin sekaantua.
Kyllä sen kielen voi opetella paljon myöhemminkin. Elämä monesti menee muutenkin niin että vasta aikuisella iällä sitä tietää mitä oikeasti haluaa, joten aika moni upea asia jäisi toteuttamatta tuolla logiikalla. Opiskelkaa ihmiset ja toteuttakaa unelmia täysin iästä riippumatta, tehkää juuri sitä mitä rakastatte ja unohtakaa ulkoapäin sanellut säännöt siitä miten asioiden "pitäisi" mennä. Niin kauan kuin on elämää ei mikään ole liian myöhäistä, tänään on aika toteuttaa unelmia
Onhan se nyt kummaa, jos aletaan lapsille venäjää tai saksaa yleisesti opettamaan, ei mitään järkeä. Suomessa suomalainen tarvitsee ja saa eniten hyötyä osaamalla kansalliskielet suomen ja ruotsin, englannin oppivat kaikki muutenkin, se tulvii joka paikasta päälle.
Mitähän jos annettaisiin opiskelijoiden itsensä päättää lukevatko he englantinsa lisäksi ruotsia, saksaa, venäjää, kiinaa tai vaikkapa espanjaa. Se vasta tyhmää on kun kaikille opetetaan pakkoruotsia. Jokainen puhuu suomea, englantia ja pakkoruotsia mutta joukosta ei löydy ketään joka puhuisi venäjää, kiinaa, espanjaa, puolaa, unkaria, hindiä, saksaa....
Täällä on aina luettu kaikenlaisia kieliä, suomen ja ruotsin ohella, etkö tiennyt?
"Se vasta tyhmää on kun kaikille opetetaan pakkoruotsia. Jokainen puhuu suomea, englantia ja pakkoruotsia mutta joukosta ei löydy ketään joka puhuisi venäjää, kiinaa, espanjaa, puolaa, unkaria, hindiä, saksaa...."
Surut väittävät aina että suomalaiset osaavat ruotsia.
Mielestäni eivät osaa.
Mutta tässä lanseerattu pakkoruotsitaito onkin varmasti totta.
Pakkoruotsia osaavat kaikki.
"Pakkoruotsia osaavat kaikki."
Kunhan ei ruveta mittaamaan pärjäämistä.
Minä taas olen tullut johtopäätökseen, että ensin eurooppalaisista kielistä kannattaa opetella kreikka, latina ja kirkkoslaavi. Jokseenkin kaikki muut kielet ovat näiden perillisiä ja niiden oppiminen on näin helppoa.
Javisst, svenska myös.
Mutta ei muumin svenskaa.
Unohdit arabian? Arabiaa tulisi opettaa jo esikoulussa, jotta lapsemme olisivat kartalla kun suomi muuttuu islamistiseksi maaksi.
"Unohdit arabian? Arabiaa tulisi opettaa jo esikoulussa, jotta lapsemme olisivat kartalla kun suomi muuttuu islamistiseksi maaksi."
Ruotsin opiskelun perusteita liitetään usein Ruotsin kauppaan, niin toki hyvä osata arabiiaa koska Ruotsi on pian muhamettilainen maa.
Muita hyviä kieliä on hindi ja aramea :-)
Nostaako vastenmielisen kielen oppiminen älykkyyttä?
Kokeile.
Ei , vaan heikentää muidenkin oppiaineiden oppimisintoa, sillä opiskelun mielekkyys alkaa heikkenemään.
"Vaikean kielen osaaminen nostaa älykkyyttä"
Ruotsia sanotaan helpoksi kieleksi.
Näkemys saa vastakaikua päivän hesarissa julkaistun jutun mukaan, jossa todetaan (taaskerran) että hurrit eivät pärjää suomalaisille älykokeissa.
Tällä kertaa kyseessä oli taloustaidon Pisa.
Älykkyys on synnynnäistä, mutta opetus ruotsinkielessä ja muissa kielissä lisää kielitaitoa.
Kieli on työväline, yliarvostettu jossain opetussuinnitelmassa kun pitäisi satsata luoviin aineisiin ja luonnontieteisiin. Joku Stubbid puhuu kuutta kieltä mut onks sil mitään sanottavaa 😳
Kumma kun keskiajalla yksilö osas montaa kieltä ilman pakkoruotsitusta, mm. Agrocola sönkötti suomee, ruottii, saksaa, latinaa.
Aloittaja vahvistaa sitä käsitystä, että ruotsinkieliset ovat älykkäitä. Hehän joutuvat opiskelemaan vaikean suomen kielen jo kotipihallaan lapsena.
Kui älykäs mää sit oikke mahra ollakkaan ku mä opin suomenkielen ihan tost noin vaan, meinaan et mun ei tarvinnu opiskella sitä ollenkaan mä vaan aloin puhuu - no kirjoittamista mä vähän treenasin kyl koulus!
Suomenruotsalaiset lukiot ovat menestyneet erittäin hyvin valtakunnallisessa vertailussa. Lärkan oli peräti neljästoista listalla.
Pian tulee hoopoakateemikkojen tutkimus, jossa osoitetaan, että suomenruotsalaiset ovat paljon onnellisempia lukiossa, ja kaikilla on snälla-du asenne toisiaan kohtaan, kun taas fennolukoissa on katkeruus ja viha päällimmäisenä.
Minkä takia olet katkera ja vihainen, fenno. Sinähän kuitenkin olet maailman onnellisin.
Aikoinaan kun PISA-tutkimus julkaistiin, niin huomattiin, että suomenruotsalaiset koulut olivat tuloksissa paljon jäljessä suomenkielisiin, niin vastavetona julkaistiin Åbo-akademian tutkimus, jossa todettiin, että suomenruotsalaiset oppilaat viihtyvät paljon paremmin koulussa kuin suomenkieliset.