Uutta vuoden 1918 Viipurista

surun.murtama

21

178

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kynsimustana

      Oli siinä lehden asiassa muutakin,kerro niistä myös!

      • buahhooo

        Jätin jotakin kerrottavaa sinullekin.


    • Kysehän-on

      jääkärimajuri Olof Laguksen epäselvästä kuolemasta.
      Ei siinä mitään uutta ole. Asiaa on setvitty loputtomiin. Yksi setvittely lisää.

    • MustaKylkiKummallakin

      Tiedän, että haluat kertoa myös tämän:

      Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, juuri ennen Suomen sisällissodan loppua. Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä. Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana.

      Tapahtumien kulku:Punakaartilaisjoukkiota johti Taipalsaaren rintaman päällikkö Hjalmar Kaipiainen. Tunkeuduttuaan vankilaan humalainen aseistettu joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsinööri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin. Sen jälkeen pidettiin istuntoa, jossa silminnäkijäkertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi vankilan johtajan Johan Stråhlmanin, Vuoksenniskan asemapäällikön Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittivät puolustautua asein ja rytäkässä Kaipiainen itse haavoittui. Hän luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja juuri hän ampui vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan käsikranaatin surmaten 4–5 henkilöä ja haavoittaen useita. Myöhemmin yöllä tapettiin vielä vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.

      • eritapahtumat

        Luonteeltaan aivan erityyppiset tapahtumat. Punaisten riehunta oli spontaania, tapahtui juovuksissa, henkilökohtaisia kaunojakin mukana ja tulossa olevan tappion aiheuttamassa hälläväliä-mielentilassa. Valkoiset taas toimivat kuin seuraajansa 20v myöhemmin, einsatzgruppet. Käskystä ja suunnitellusti kansanmurhaa toteuttaen.


      • Törkeää-valetta

        Punaiset riehuivat omien kansalaisten kimpussa kuten olivat riehuneet kuukausia.
        Valkoiset uskoiva surmaavansa vihollisia tai ainakin samaa kansaa.

        Einstaztgruppet ja kansanmurha ei tähän kuulu lainkaan. Ne olivat natsien hommia. Vastaavaan syyllistyivät myös NL:n kommunistit.


      • nihkunnihkun

        ------Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä.----

        Hieman eri määrät kun on 30 vs. 400 !! Ne 30 olivat lahtareita eli joukkoa joka oli siihen mennessä teurastanut jo TUHANSIA työläisiä, punakaartilaisista aivan syyttömiin. Eli oli kosto ja kostonhan, jopa viattomiinkin suunnattuna, teikäläiset olette aina julistaneet hyväksyvänne.


      • etnokraahvi
        Törkeää-valetta kirjoitti:

        Punaiset riehuivat omien kansalaisten kimpussa kuten olivat riehuneet kuukausia.
        Valkoiset uskoiva surmaavansa vihollisia tai ainakin samaa kansaa.

        Einstaztgruppet ja kansanmurha ei tähän kuulu lainkaan. Ne olivat natsien hommia. Vastaavaan syyllistyivät myös NL:n kommunistit.

        ------Valkoiset uskoiva surmaavansa vihollisia ---

        Ja punaisetkin uskoivat Viipurin lääninvankilassa surmaavansa vihollisia joten mitä sitä itkette jos sellainen on sallittua. Tosin kukaan lahtarikaan ei liene uskonut selviä siviileitä vihollisiksi, kyllä he tiesivät tekevänsä etnistä murhaa vaikka asiaa ei silloin sillä nimellä vielä tunnettukaan.


    • On-järjetöntä

      kytkeä Olof Laguksen kuolema ja Viipurin joukkosurmat yhteen. Jälkimmäisen taustana oli kaupunkiin hyökkäävä ryhmää komentaneen saksalaisen eversti von Colerin käsky teloittaa väitömästi kaikki aseistetut venäläiset.
      Sellaiset olivat kuitenkin jo häipyneet, joten ruvettiin keräämään kokoon venäläisiä siviilejä, Jääkärien kannalta oli yhdentekevää punainen vai valkoinen. Ryssiä ne olivat, siis vihollisia.

      Mannerheimia vastaan henkilönä heillä tuskin oli mitään erityistä. Omien jääkärijoukkojern perustaminen oli heille edullisempi kuin palvelu yhdessä prikaatissa. Lisäksi Mnanerheim ylensi heitä varsin avokätisesti.

      Mannerheimin vastaisesa oppositiossa sieluna oli jääkäripataljoonan loppuvaiheen lyhytaikainan lääkäri V.O. Siven, joka katkeroitui kun Mannerheim ei ottanut häntä armeijan ylilääkäriksi. Hän oli kiihkomielinen fennomaani, jolle Mannerheimin ruotsinkielisyys jo oli vihan aihe.

    • KajaaninSissit

      Kajaanista alkaneella sotaretkellä tuo Kajaanin Sisseiksi kutsutut roistolauma suoritti 1. putsinkinsa jo Iisalmessa. Sitten Varkaudessa ja Viipurissa olikin isompi teurastus ja siltä tuo ruotsalaisten johdon alaisuudessa toiminut verihurttalauma poistettiin Haminaan ja VAIN tuon on Kekkonen tunnustanut. Nähtävästi oli liikaa todistajia paikalla.

      "Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst

      Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat

      jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä."

      http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html

      http://sedis.blogspot.com/2004/08/isois-ja-kekkonen.html

      http://www.helsinki.fi/~sedergre/silma.html

      http://www.verkkouutiset.net/arkisto/Arkisto_2000/1.syyskuu/ukk33500.htm

      http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi

      Lue tuosta linkistä, sivulta 141 eteenpäin, Kajaanin Sissirykmentti.

      Kajaanilaiset siirrettiin kiireesti kauas pois ainan Haminaan saakka heidän riehuttuaan teloittajina Viipurissa vain yhden päivän!

      Lue tuosta, julkaisun sivulta 97 alkaen

      ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA

      JA TE TOITTE KUOLEMAA

      Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut

      Lars Westerlund

      http://www.statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

      Julkaisun sivulta 141 alkaa jo kiinnostaa enemmän Kekkosfanejakin!

      Tuossa on se 1. osa:

      VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 2.1.

      http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf

      Nuokin linkit on monin osin sammuneet, vaikka kyseessä on valtion rahoittama tutkimusprojekti.

    • KajaaaninSissit

      Koska Kekkonen sai silmälasit?

      Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.

      Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.

      Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".

      Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174

      Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.

      Mukana heilui myöskin Hannes Korhonen Paltamosta, hän oli sittemmin ulkoministerinäkin olleen Keijo Korhosen isä.

    • KajaaninSissirykmentti

      Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".

      Vuonna 1919 Kekkonen hoiti Kajaanissa Aunuksen retken värväystoimintaa hyvinkin aktiivisesti ilmoitellen Kajaanin Kaiussa ja Kainuun Sanomissa retkelle halukkaita värväytymään luonaan. Hän oli jo 1918 osallistunut Vienan retken avustamiseen ja varustamiseen.

      Kekkosen myöhempi ura on kyllä useimpien tiedossa mutta nämä ajat on kummallisesti vaiettu. Kekkosen hinku Saksaan Jääkäriksi lienee aikoinaan tyssännyt nuoreen ikään ja sotilasura 1919-1920 katkesi maitojunaan Haminan upseerikoulusta vieläpä puukkotappelun vuoksi.Kekkonen kotiutui sotaväestä autojoukkojen kersanttina, mutta hänellä itsellään ei ollut koskaan ajokorttia. Näistä tapahtumista on sanottu johtuneen hänen myöhempi armeijanvastaisuutensa.

      Sodan jälkeen Kekkonen keskittyi opiskelemaan lakia ja harrastamaan politiikkaa. Kansan eheyttäminen, ryssäviha, kielitaistelu ja Itä-Karjalan kysymys olivat hänelle tärkeitä. Kekkonen palveli AKS:n lehden Suomen Heimon pakinoitsijana. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.

      Vuonna 1936 hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan toisella yrittämällä ja nimitettiin heti oikeusministeriksi (1936–1937) Kyösti Kallion hallitukseen.

      Jos Kekkosta olisi päättänyt niin Talvisotakin olisi sodittu Suomen lopulliseen tuhoon saakka, sillä hän vastusti rauhan solmimista.

      Jatkosodassa Pekka Peitsenä kiihkoillut Kekkonen käänsi kelkkansa vasta Stalingradin tappion häämöttäessä Saksalle syksyllä 1942. Kekkonen ryhtyikin Rauhanoppositiomieheksi yhdessä aiemmin vihaamiensa hurrien kanssa! Täys käännös siis.

      Joidenkin mielestä se Kekkosen toiminta oikeusministerinä kuulosti enemmänkin vääryysministerin toiminnalta, etenkin 1944 alkanut toinen oikeusministerikausi sotasyyllisyyskiihkoiluineen.

      Suomessa näyttää olevan perinteitä takautuvien lakien käytöstä ja niin tässäkin 1918 sodassa kaikki valkoisten tekemät kauheudet kuitattiin joulukuun 7. päivänä 1918 annetulla armahduslailla.Tosin valkoisten puolella taistelleiden itsemurhat lisääntyivät kovastikin 1920 -luvulla, joten armahduskaan ei antanut mielenrauhaa!

      Lähteitä:

      Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22

      Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8

      http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

      Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava. Keuruu 1981, s. 130-131 (Haamukirjoittajana lienee Haavikko)

      Haavikko, Paavo (toim.) Tämä minun ankara vuosisatani

      valtiomiehen elämä ja toiminta 1918-1981

      Ari Uino NUORI URHO KEKKONEN. POLIITTISEN JA YHTEISKUNNALLISEN KASVUN VUODET (1900-1936) (Kirjayhtymä. Jyväskylä 1985)

      Jouko Vahtola Nuorukaisten sota s. 105

      • vahvat-nyrkit

        Se että Kekkosen upseerikurssi päättyi maitojunaan puukkotappelun vuoksi
        ei yllätä: K. oli humalassa ollessaan rähjääjä joka joutui usein selkkauksiin,
        ehkä hänellä omatunto kolkutti v.-18 tekemistään surmista ? Kunnianarvoisa
        Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa 50 luvulla tapahtuneesta rähinästä näin:
        "Kekkonen yöllä puoli kolmen aikaan Kämpin kabinetissa nyrkkitappekussa
        ulkoministeriön osastopäällikön kanssa, riitaa samasta naisesta!!! Kello 10.00
        alkava Valtioneuvoston istunto jouduttiin peruuttamaan, pääministerin
        poissaolon johdosta, tämä on hirmuista" !


    • KajaaninSissirykmentti

      Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:

      Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.

      Mainittu Ekström oli Vaasan rykmentin komentaja Martin Ekström.

      Mitä Westerlund ei mainitse on, että ko Martin Ekström [korjattu] on ruotsalainen. Ylipäänsä maininnat ruotsalaisista puuttuvat sotasurmaraportista ja suomenruotsalaisiakin on mainittu vain yksi punainen. Sen sijaan venäläisiä, puolalaisia, saksalaisia, suomalaisia jne on lukuisia.

      Vielä 1931 Martin Ekström oli Vaasan suojeluskunnan päällikkö ja ilmoitti voivansa koota seitsemän suomenruotsalaista pataljoonaa kukistamaan Ruotsissa Ådalissa syntyneitä lakkolevottomuuksia.

      30-luvulla Ekström oli ruotsalaisen kansallissosialistisen puolueen johtaja.

      [Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström]

      Viipurin teloitusten yhteenvetona Westerlund tulee johtopäätökseen, että kyse oli jääkärien provokaatiosta Neuvosto-Venäjää ja Mannerheimia vastaan. Mannerheimia vastaan siksi, että jääkärit pitivät Mannerheimin ajavan venäläisten asiaa.

      Sivu 169 Jääkäreiden järjestämä kaksoisprovokaatio.

      Ruotsalainen Ekström ei ollut jääkäri, joten ainakaan hänen kohdallaan Westerlundin johtopäätös ei toimi, ellei Ekström saanut käskyä esimieheltään jääkärieverstiluutnantti Erik Jernströmiltä.

    • SellainenOlViipuri

      Suomessa toimi vuonna 1918 ruotsalainen "kuolemanprikadi", joka oli vastuussa Tampereen aseman ns. peltihallien luona tapahtuneesta lahtauksesta. Siellä he tappoivat joidenkin lähteiden mukaan jopa lähes 1000 ihmistä, toki mukana meni paljon venäläisiä sotilaita, mutta suuri osa oli suomalaisia. Venäläiset tunnistettiin panemalla sanomaan 1 ja jos vastaus oli "juks" niin ammutuksi joutui, poks ja henki pois! Suomalaisilta ei taidettu kysyä sitäkään...

      Kyseessä oli eräs pahimmista etnisistä putcheista, mitä Suomessa on koskaan tehty. Ja sen tekivät ruotsalaiset vapaaehtoiset lahtarit!

      Viipurin valleilla oli lähes saman mittakaavan putschi ja sen tekivät Kajaanin sissirykmentti. Kekkonenkin oli Viipurissa mukana ja samoin Keijo Korhosen isä. Johtajana oli Kajaanista Elja Rihtniemi.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

      Ruotsalaiset itse teossa? Kerrankin on valokuvaaja sattunut ikuistamaan saamaamme suorasukaista "naapuriapua"!

      Kuvat esittävät teloituksia Inkoossa toukokuussa 1918

      http://vesta.narc.fi/kuvat/bg.jpg

      http://vesta.narc.fi/kuvat/bg2.jpg

      http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main

      Viipurin valleilla oli lähes saman mittakaavan putschi ja sen tekivät Kajaanin sissirykmentti. Kekkonenkin oli Viipurissa mukana ja samoin Keijo Korhosen isä. Johtajana oli Kajaanista Elja Rihtniemi.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

      Viipurin valleilla oli lähes saman mittakaavan putschi ja sen tekivät Kajaanin sissirykmentti. Kekkonenkin oli Viipurissa mukana ja samoin Keijo Korhosen isä. Johtajana oli Kajaanista Elja Rihtniemi.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

      Luehan ensin Lars Westerlundin sotasurmateos venäläisten kohtaloista Suomessa.

      Ruotsalaissaasta eli kenraalimajuri Ernst Löfström ammutti Viipurissa venäläisiä sadoittain!

      http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf

      VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22

      Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918–22

      VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 2/2004

      L a r s W e s t e r l u n d ( t o i m . )

      ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA

      Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset

      Lars Westerlund ............................................................................................................... 97

      Tuo ruotsalaissaasta ammutti Viipurissa venäläisiä sadoittain.

      VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22

      Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22

      VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 3/2004

      L a r s W e s t e r l u n d ( t o i m . )

      http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

      Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

      Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst

      Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat

      jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.

      Punaisia kaatui luultua enemmän. Vuoden 1918 tietojen vajavuus on ollut kauan kansallinen häpeä.

      http://photos1.blogger.com/blogger/1614/1630/1600/1918_surmat.jpg

      http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/sotasurma.html

      • ei.jummarra

        "kenraalimajuri Ernst Löfström ammutti Viipurissa venäläisiä sadoittain!"

        No mutta sehän oli pelkästään hyvä asia. Ei venäläinen tunnetusti sovi samaan veneeseen suomalaisen kanssa.

        Oliko venäläisen pakko ängetä vanhaan suomalaiseen kaupunkiin?


    • beethooven

      Kansanmurhaa ei ole syytä unohtaa Suomessa milloinkaan.

    • kansanmuistissa

      Lahtarit ampui vangiksi antautuneita jopa tuhansia. Se ei saa unohtua.

    • Ähtärijuurikka

      Kansanmurhaan syyllistyneiden nimet julkisuuteen kaikki ja myös myöhemmät sukulaiset ,he hyötyvät taloudellisesti vieläkin.

      • TiltunVoimatonRaivo

        Onnittelen! Kaikista idioottimaisista möläytyksistä tuo oli ehdottomasti tyhmin! Eikä toteudu milloinkaan!


    • pitkäviha

      Harmi kun eivät kaikki saaneet. Ehkä Mannerheim oli todella se niin sanottu ryssänupseeri. Venäläisethän eivät ole minkään miehittämänsä pohjoisen alueen alkuperäiskansaa. Pihkovakin varastettiin varmaan suomensukuisilta. Väinäjoki kertoo suomensukuisten asuneen Pihkovan alueella ennen slaaveja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9245
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      374
      8100
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      162
      5895
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2420
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2135
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1775
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1719
    8. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1498
    9. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1494
    10. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      440
      1399
    Aihe