Pelkään loputonta yksinäisyyttä. Ei siinä etteikö olisi kaikenlaisia ehdokkaita tarjolla mutta löydänkö koskaan ketään sellaista jossa on jotain samaa kuin minussa itsessäni ja jolla on samankaltainen maailmankatsomus. En pysy vain "ottamaan" jotakuta ihmistä vain ajatellakseni että silloin en olisi yksin. Minussa on jokin este ja samalla pelko että olen yksin kunnes kuolen. Onko minulla mitään erityistä tarjottavaakaan kellekään, siitä olen niin epävarma. Saanko täytettyä ne unelmat elämältä joista unelmoin ja joita haluan edes ne vaatimattomimmatkin, en edes halua mitään lottovoittoa vaan siitä mistä olen unelmoinut pienen ikäni.
Pahin pelkoni
Eiminussaole
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ehkei kannata olla ilman ystäviä.
En minä ystäviä tarkoita vaan jotakin muuta.
mutta puolison(mitä ihmeelisin syin kuolee,masennukseen kuin myös muihinkin sairauksii, miesten tapauksissa jääräpäisyyttä hakeutua epätodennäköisesti hoitoon ajoissa ja kuin huimapäisyyttä riski suurenee onnettomuuksissa)kuolee ehkä aijemmin.
ystävien harrastukset ovat yleensä samanlaiset,joten et joudu olemaan yksin vaan teitä on moneksi. lapsillakin on perheet siinä vaiheessa, joten olet vain silloin kun kerkeät nähdä ja olla pyytää ja jos liikaa sotkeudut sinut heitetään pihalle.
elä unohda myös ystäviäsi.
vinkki vinkki vinkki.
nyt lähden minulla koulutöitä.