Minun vanhin (40) lapseni sairastui. Hän elää fantasiamaailmassa ja kuuntelee radiota kaiket päivät ja yöt. Hän sai nukahtamislääkkeitä joita ei aina ottanut. Nyt hänet otettiin pakolla Tervakoskelle. Kertokaa jos on kokemuksia. Tuntuu että elämäni on pysähtynyt. Itken kaiket päivät.
Lapsen mielenterveys
Surusilmä1
1105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lapsesi pääsi hoitoon. Se on jo paljon se. Psykoosi saadaan lääkityksellä katkaistua ja kierre omalta pakonomaiselta toiminnalta katkeaa. Mieli lepää ja paranee. Aikaa parantaa ja lääkitys saadaan kohdilleen. Ja kun potilas alkaa ymmärtää että ei ole toiminut terveellä tavalla, usein jo pääseekin pois. Ketään ei ole varaa pitää mielenterveyden takia hoidossa kuin se välttämättömin aika.
Äitini on sairastellut on ja off kymmeniä vuosia. Hänellä on lääkitys ja pärjää hyvin ja itsenäisesti kotona, kunhan syö lääkkeet. Kaikki eivät toki tarvitse lääkitystä pysyvästi. Sairaalajakso voi jo riittää.
Voin kyllä hyvin samaistua tunteisiisi. 12-vuotiaana ensimmäisen kerran menin äitiäni suljetulle osastolle katsomaan, eikä hän minua edes tunnistanut. Se on sairaus siinä missä muutkin. Murtunut käsi on vaan helpompi hyväksyä, kuin murtunut mieli.
Itseäsi älä syyllistä, kyse on yleensä aivojen erilaisesta rakenteellisesta toiminnasta, ja toiset ovat alttiimpia mielen sairasteluun kuin toiset.
Voimia sinulle toivon. Tulee päivä jolloin aurinko paistaa. Se ei aina siltä tunnu, mutta siihen kun uskoo, niin on jotain mitä odottaa.