Pakko vaan avautua jonnekin tästä.. Elikäs multa löytyi noin vuosi sitten tulehdusta paksusta suolesta ja ilmeisesti jonkinlainen suolistosairaus kyseessä, lievä cu jota ei voitu oikeastaan määritellä.
En tiedä edes, että kuinka kauan se on mulla ollut, mutta suolen toiminta ei ole ollut aina kovin normaalia. Nuorempana kärsin ummetuksista ja verentulosta ja yhtäkkiä muutama vuosi sitten alkoi ripuli joka jatkui viikkotolkulla laskien samalla painoa ja jossain vaiheessa katosi. 2014 lopussa söin antibioottikuurin ja tadaa, sama rumba alkoi taas viikkokausiksi. Painoa lähti ja lähdin uudelleen lääkäriin viime vuoden alussa, aikaisemmin asuin ihan muualla päin Suomea ja tehtiin vaan muutama verikoe ja ulostenäytteet, mutta ilmeisesti ei calproa vielä silloin. No nyt sitten verikokeet oli suht ok, paitsi tulehdusarvo oli koholla ja calpronäyte näytti tulehdusta. Tähystykseen siis mentiin.
En syö mitään lääkitystä, kun lääkäri sanoi ettei tarvi alottaa niitä vielä ja siihen mennessä tilanne oli jo rauhoittunut, kun tähystettiin ekan kerran. Vuoden ajan oon käynyt verikokeissa muutaman kk. välein ja ne on ihan ok, mutta se calpro on vieläkin liian korkea, vähän yli 800 vielä. Laskenut kyllä, mutta nyt sitten joudun ihan muutaman viikon päästä tähyyn toisen kerran sen takia. :( Vatsa ollut ihan ok kyllä nykyään taas.
Ahdistaa paljon, vaikka oon jo kerran ollut siinä ja en tuntenut pahemmin kipua ja jopa kattelin omaa suolta, lääkitys rentoutti vissiin silloin. Oon nähny viikkokausia painajaisia ja synkistellyt. Kaipa mua pelottaa, että mille se suoli nyt näyttää ja mitä seuraavaks tapahtuu. Pelkään jonkin verran lääkkeiden sivuvaikutuksia ja kun on lukenut, että suolilääkkeetkin aiheuttaa joillekin jotain, varsinkin kortisoni. Sitte kans ahdistaa jumalattomasti, kun joiltain on leikattu suolta pois ja osalla loppuelämän avanne. :( Jotenki tosi raskasta ollu hyväksyä tota diagnoosia, kun tietää että se sairaus voi uusiutua ja äää.. Tuntuu kamalalta mennä taas tähystykseen, ja miettii että onnekkaita ne joiden ei tarvi ikinä käydä noissa.
En tunne edes ketään oikeassa elämässä kenellä olis tollanen sairaus, muutaman kerran oon käyny vertaistukitapaamisissa mutta niistäkin tulee vaan paha mieli usein. Vaikka mulla ei ees oo kovin huonosti ainakaan vielä ton kanssa asiat, mutta pelottaa että jos pahenee yhtäkkiä ja joutuu kokemaan vielä pahempia juttuja.
En tiedä, että jaksoiko kukaan lukea, mutta pakko oli johonkin vaan avautua.
Arvostakaa terveyttänne, itsekin on liian myöhään sen tajunnut. :(
En tiedä edes, että kuinka kauan se on mulla ollut, mutta suolen toiminta ei ole ollut aina kovin normaalia. Nuorempana kärsin ummetuksista ja verentulosta ja yhtäkkiä muutama vuosi sitten alkoi ripuli joka jatkui viikkotolkulla laskien samalla painoa ja jossain vaiheessa katosi. 2014 lopussa söin antibioottikuurin ja tadaa, sama rumba alkoi taas viikkokausiksi. Painoa lähti ja lähdin uudelleen lääkäriin viime vuoden alussa, aikaisemmin asuin ihan muualla päin Suomea ja tehtiin vaan muutama verikoe ja ulostenäytteet, mutta ilmeisesti ei calproa vielä silloin. No nyt sitten verikokeet oli suht ok, paitsi tulehdusarvo oli koholla ja calpronäyte näytti tulehdusta. Tähystykseen siis mentiin.
En syö mitään lääkitystä, kun lääkäri sanoi ettei tarvi alottaa niitä vielä ja siihen mennessä tilanne oli jo rauhoittunut, kun tähystettiin ekan kerran. Vuoden ajan oon käynyt verikokeissa muutaman kk. välein ja ne on ihan ok, mutta se calpro on vieläkin liian korkea, vähän yli 800 vielä. Laskenut kyllä, mutta nyt sitten joudun ihan muutaman viikon päästä tähyyn toisen kerran sen takia. :( Vatsa ollut ihan ok kyllä nykyään taas.
Ahdistaa paljon, vaikka oon jo kerran ollut siinä ja en tuntenut pahemmin kipua ja jopa kattelin omaa suolta, lääkitys rentoutti vissiin silloin. Oon nähny viikkokausia painajaisia ja synkistellyt. Kaipa mua pelottaa, että mille se suoli nyt näyttää ja mitä seuraavaks tapahtuu. Pelkään jonkin verran lääkkeiden sivuvaikutuksia ja kun on lukenut, että suolilääkkeetkin aiheuttaa joillekin jotain, varsinkin kortisoni. Sitte kans ahdistaa jumalattomasti, kun joiltain on leikattu suolta pois ja osalla loppuelämän avanne. :( Jotenki tosi raskasta ollu hyväksyä tota diagnoosia, kun tietää että se sairaus voi uusiutua ja äää.. Tuntuu kamalalta mennä taas tähystykseen, ja miettii että onnekkaita ne joiden ei tarvi ikinä käydä noissa.
En tunne edes ketään oikeassa elämässä kenellä olis tollanen sairaus, muutaman kerran oon käyny vertaistukitapaamisissa mutta niistäkin tulee vaan paha mieli usein. Vaikka mulla ei ees oo kovin huonosti ainakaan vielä ton kanssa asiat, mutta pelottaa että jos pahenee yhtäkkiä ja joutuu kokemaan vielä pahempia juttuja.
En tiedä, että jaksoiko kukaan lukea, mutta pakko oli johonkin vaan avautua.
Arvostakaa terveyttänne, itsekin on liian myöhään sen tajunnut. :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suolistosairauden kanssa oppii elämään,kun yrittää noudattaa rajoituksia,jotka eivät pahentaisi suolistosairautta. olen sairastanut yli 20v ärtyneen suolen sairautta,tähystetty monet kerrat ja lääkekuureja syöty valtavat määrät.Hengissä olen edelleen.Yritä sopeutua tilanteeseen ja käy tutkimuksissa tarpeen mukaan ,ettei pääse yllätyksiä tulemaan,kuten kasvaimia ym.Asennoidu siten että on hyvä kun tutkitaan ,ei niitä pidä pelätä.Tutkimusten ja löydösten perusteella hoidot sitten räätälöidään.Jaksamista sinulle sairautesi kanssa,raskaita kausia on varmasti ,mutta yritä kestää.
Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella.
Viljojen ja/tai maidon (varmista, että pelkästään maidon laktoosi ei aiheuta sinulle ongelmia) karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tapa parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton ruokavalio tuo suurimmalle osalle sitä kokeilevista hyvin nopeasti positiivisia muutoksia mm. seuraavissa asioissa: ihon kunto paranee, vatsa voi paremmin, flunssat ja allergiat vähenevät ja erilaiset, selittämättömät kivut helpottuvat.
Margariinit ovat varmaan pahin suoliston sairastuttaja. Moni pääsee suolisto-oireista, kun jättää tuon katalyyttisellä vaihtoesteröintimenetelmällä keinotekoisesti kovetetun lamppuöljyn syömättä.
Margariinit lisäävät suolistosyövän ja suolistosairauksien riskiä. Eli ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).
Kylmäpuristetut luomu kasviöljyt pullossa ovat sen sijaan terveellisiä.
Syöthän D-vitamiinia?
D-vitamiinin merkitystä suoliston terveydelle puoltaa se, että suolistossa on D-vitamiinireseptoreita. Lisäksi D-vitamiini säätelee suoliston limakalvon läpäisevyyttä ja suoliston inflammaatiota.
Veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l tiedetään riittävän riisitaudin estoon, ei kokonaisterveyden ylläpitoon, joka on 100-150 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen aikuinen tarvitsee D-vitamiinia 50-100µg päivässä.
Mene sinä nyt jo muualle noiden roska-spämmäystesi kanssa!
Ärtyneen suolen kanssa itsekin painiskelen, ainainen pieni ahdistus/stressi lisää oirehtimistä ainakin minulla. Kun saa aina pelätä että tuleeko housuun vai kerkiääkö
vessaan ja missä ne vessat on. Pienikin heilahdus ruokavakiossa saa vatsakivut
valloilleen ja housupyykkiä syntymään.
Olen huomannut että säännöllinen syömärytmi, unirytmi ja työrytmi saa ainakin
minut voimaan paremmin ja tarvii lääkitä itseään vähemmän.