onko mitään hyötyä jos ilmapumpun laittaa aurinkoiseen paikkaan vs kylmään varjokohtaan? entä jos pumpun yhteyteen asentaa talon poistoilmaputken josta tulee aina lämmintä niin ottaisiko ilmapumppu siitä mitään enään talteen?
no tämmösiä kysymyksiä:=)
no tämmösiä kysymyksiä:=)
Vastaukset 31
Vanhimmat
vto oli testannut ilmalämpöpumpun eri paikkoja ja tulokset olivat äärimmäisen hyvät aurinkoisella paikalla verrattuna varjoon jossa lämpötilaerot voivat olla kymmeniä asteita. hyötysuhde on lähes 100 jos yksikkö saadaan ihanteelliseen paikkaan.
ja poistoilmaputkesta senverran että aikoinaan asensivat lämpöpumpun yksikön jätekaivonpäälle, siellä talvellakin 10 astetta ja näin pyörittiin 100 lukemissa vaikka pakkasta oli ulkona lähes -30, mutta pumpun ympärillä 10...joten mietippäs sitä onko hyötyä.
Hienoa, että hyötysuhteeksi saa 100%. 1kW teholla saa 1kW sisään. Tuohan on yhtä hyvä kuin sähköpatteri jo. Sitten vain kuunnella sitä pörinää ja napsutusta ja teipata sukat jalkaan, etteivät lähde pyörimään.
tanapio, se tarkotti 100 prosenttisesti ilmaista energiaa!
koulunpenkille mars!
Eli pumppu ei kuluta ollenkaan sähköä. Wau. Töpseli irti ja se surraa itsekseen.
koulunpenkille mars!
kahvinkeitin keittää kahvia sähkönavustuksella ja saadaan 100%hyvää kahvia! ilmapunppu tuottaa lämpöä 100% ja toimii sähköllä
töpselit seinässä joka muuntaa sähkön lämmöksi hyötysuhteella joka on tietty C.O.P
EI KAHVIAKAAN AMPPEEREILLA TEHDÄ VAAN AVUSTETAAN SILLÄ!
kouluun mars!
oletko maalämpömiehiä muuten :=)
Eihän tuota mualämpöö kannata laittoo, kun täällä on keksitty ihmeellisyyksiä, jotka toimivat ilman sähköä 100% hyötysuhteella :D
no sitäpä tässä yritin sanoa, miksi laitatte 25 ooo egua koneisiin jos 1000 euron koneella saadaan parempi lämpö?
Hyötysuhde 100 = 10 000%. Tai toisin sanoen, jokaista kulutettua sähkökilowattia vastaan saadaan 100 kilowattia lämpöä.
Tähän mennessä hyötysuhde on ollut välillä 0-100%. Nyt se on jo 10 000%. WAU!!
Kaikki töpselit irti heti.
En tiedä mistä kukaan repäisi 100% hyötysuhdetta, saati sitten pienempiä. Yleensä ilpille lupaillaan jotain 500% paikkeilla olevia hyötysuhteita ja käytännössä päästään varmaan johonkin 300 prossan paikkeille, mutta isoover lupaili "lähes 100" hyötysuhteeksi. Ei mainittu prosentteja.
Hyötysuhde ei voi olla yli 1.
Tuota... Kyllä se voi. Sisätilojen lämmitystä mietittäessä.
Jos taas mietitään kokonaislämmöntuotantoa, niin hyötysuhde on aina tasan 1. Fysiikan lait nääs...
Energia ei mihinkään häviä, mutta valitettavasti hyötysuhde on alle 1.
Joku kotifyysikko alhaalla lähetti linkkejä valmiiksi. Käy vaikka noista lukemasta. Odota kuitenkin ihmeessä, että kyseinen nobelisti ehtii korjata sivut oman tietämyksensä mukaan. Voit niitä sitten täydentää aivan omilla fysiikan lainalaisuuksillasi. Saadaan sitten sivut kuntoon, kun siellä on nyt väärään tietoa.
En jaksa katsoa. Jos joku väittää, että lämmittimen yleinen hyötysuhde on alle yksi, niin kyseinen henkilö on varmasti ja yksiselitteisesti väärässä.
Jos taas puhutaan lämpöpumpusta, niin efektiivinen hyötysuhde on yli yhden. Jos laite siis toimii. Pahimmillaan voi olla alle yhden, mutta sitten on olosuhteissa tai laitteessa vikaa.
Päivitä ihmeessä noita tietoja, kun sinulla selvästi on uutta tietoa asiasta.
Mitä uutta tietoa? Peruskoulun fysiikankursseilla varmaan käydään läpi nuo perusasiat.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kierrättää niin suurta ilmamäärää, että sijoituspaikalla ei ole juuri merkitystä. Ilmanvaihdon poistuputken kohdalla asia on sama. Saavutettu hyöty on marginaalinen.
Ennemmin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ulkoyksikkön ympärillä ilma pääsee hyvin liikkumaan, on sääsuojaa ja että sulatusvedet pääsevät valumaan pois koneen alta.
Minulla on talon pilareitten päällä ja ulkoyksikkö talon alla. Sulatusvedet on johdettu pois salaojituksessa saattolämmityksellä. Pumppu on hyvässä suojassa eikä jäätä kerry alle. Toiminut moitteeta vuosia ja on ulkoisesti kuin uusi. Lisäksi ilma kiertää hyvin talon alla ja kosteus pysyy poissa. Samoin hiiret. Niitä ei ole näkykyt eikä kuulunut pumpun asentamisen jälkeen.
hyötysuhde hiirten hävittämisessä siis 100
sekös maalämpöuskovaista karettaahan :D
ainakin meillä vaihdoimme ilpin paikkaa niin huomattavasti kuukautta kohden kulutus muuttui vaikka käytimme sähköä normaaliin tyyliin.
on sillä merkitystä. mutta en tiedä jos sitten lämpimän paskakaivonpäälle jos sen asentaisi?
periaatteessa likakaivonpäälle asennus olisi ehkä se tehokkain hyötysuhdetta ajatellen, siellähän jatkuva lämpö on plussan puolella pakkasellakin.
Maalämpö voittaa ilpin kun ulkolämpö on -40 - 2 asteista, ja ilmalämpöpumppu voittaa kun ulkolämpö on 3 - 20, tämä siis lämmityksessä.
Itse laittaisin varjopaikkaan. Lämmityskautena ei auringon säteilystä ole juurikaan hyötyä ulkoyksikön läpi menevästä suuresta ilmamäärästä johtuen. Syys/kevätaurinko ei juurikaan tuota ilmamäärää paisteellaan lämmitä. Kesällä jäähdytyskäytössä paremman lauhdutuksen takaa varjossa oleva lauhdutin. Kesällä auringon lämmitysvaikutuksella on merkitystä.
Hyötysuhdenillittäjille:
Jos ILP:n COP on 3, saa sillä kulutetulla sähköteholla kolminkertaisen määrän lämpötehoa. Mikä olikaan hyötysuhde?
Jos moottorin COP on 3, saa sillä kulutetulla bensamäärä kolminkertaisen määrän kilometrejä. Mikä olikaan hyötysuhde?
Jos nyt sovitaan, että hyötysuhde on hyötysuhde ja lämpökerroin on lämpökerroin. Voidaan sopia lisäksi, että piimä on piimä.
Tai sitten voidaan sopia, että omena on makkara, porkkana on selluliitti ja hyötysuhde on lämpökerroin.
Lainaat jopa lausettani etkä sitä ymmärrä.
Kysyin "Mikä olikaan hyötysuhde?". Ja vastaat omituisella litanialla.
Wikipedia kertoo näin: "Hyötysuhde (tunnus \eta) on fysikaalinen dimensioton suure, joka voidaan ymmärtää koneen tehokkuusasteena. Toisin sanoin, jos koneeseen syötetään tietty määrä energiaa, niin hyötysuhde kertoo suhdelukuna kuinka suuri osa siitä energiasta voidaan hyödyntää koneen varsinaista tarkoitusperää varten."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötysuhde
Penaalisi kynät kaipaavat teroitusta.
Ja lämpöpumppuoppia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöpumppu#L.C3.A4mp.C3.B6kerroin
Älä siteeraa tekstiä jota et todistetusti ymmärrä.
Kun luet kyseistä artikkelia pidemmälle törmäät kohtaan "Millään koneella ei voi olla hyötysuhdetta η > 1". Mutta palstan nobelisti tuntuu siellä sitä kuitenkin kumoavan. Päivitä ihmeessä kyseistä artikkeli uudella tiedollasi.
Jälkimmäisessä linkissä kerrotaan mikä on lämpökerroin. Ei mennyt sekään sinne jakeluun. Mutta eipä yllättänyt. Päivitä ihmeessä sekin artikkeli, koska selvästi kirjoittaa väärää tietoa.
Pumpun hyötysuhde sen tarkoituksessa voi olla yli yhden. Se kun siirtää lämpöä ulkoa sisään, joten sisätilan lämmittävä vaikutus on yli yhden hyötysuhteella.
Kokonaislämpötuotanto taas tapahtuu tasan hyötysuhteella 1, kuten kaikissa (kyllä, kaikissa) muissakin lämmittimissä.
Hyötysuhde nyt vain on aina alle yhden. Lämpökerroin on sitä vastoin yli yhden.
Päivitä ihmeessä linkit hyötysuhteesta wikipediaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6tysuhde
ja samaten lämpökertoimesta vaikka lämpöpumpuista löytyvään kohtaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu
Noissa on selvästi väärää tietoa. On aina ilo kun Suomesta löytyy nobelisteja. Nyt näitä löytyy kaksin kappalein. Pidä kiirettä päivityksessä, ettei tuo toinen ehdi viedä Nobelia edestäsi.
Hyötysuhteen ja lämpökertoimen käsitteet menneet uusiksi, laitteista saadaan töpseli irti energiaa oliko se nyt 10 000%, vai mitä jne.. WAU!!! Ilmaista puhdasta energiaa rajattomasti.
Että fysiikka uusiksi vai? Kyllä se kuule kaikki lämmöksi muuttuu, eli hyötysuhde on tasan yksi.
Ja sisätilojen lämmityksen suhteen tietysti yli.
Ulkoyksikön sijaintia ei kannata miettiä ennenkuin on ratkaistu optimaalinen sijainti sisäyksikölle. Sitten ulkoyksikkö mahdollisimman lyhyellä putkituksella seinän toiselle puolelle.