Luepa ensin tämä Hesarin juttu jatko-opiskelusta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1458631921267
Lähetin ao. kommentin toistamiseen, kun ensimmäinen lähetys juuttui sensuuriin.
Tilastot vuodelta 2014 kertovat myös seuraavaa:
- keväällä uusia ruotsinkielisiä ylioppilaita oli 2069 kpl.
- ruotsiksi opetusta tarjoaviin korkea-asteen oppilaitoksiin (amk:t ja yliopistot) hyväksyttiin 3378 kappaletta opiskelijoita.
- em. hyväksytyistä paikan vastaanotti vain 2630 kappaletta siis 78%.
- eri opintolinjoja on 83. Vain 9 linjaa täyttyi kokonaan (lääketiede ei täyttynyt kokonaan!) - siis 10,8% linjoista on mitoitettu oikein.
Paikkoja uusille ruotsinkielisille ylioppilaille oli siis noin 1.6 kappaletta per henkilö vuonna 2014!
Lähteet:
- https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2014/09/hakeneet-hyväksytyt-ja-paikan-vastaanottaneet-s2014-YO.pdf
- https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2014/08/Hakeneet-hyväksytyt-ja-paikan-vastaanottaneet-s2014-AMK.pdf
- https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FS2015A2010T4001.pdf
Lähetin ao. kommentin toistamiseen, kun ensimmäinen lähetys juuttui sensuuriin.
Tilastot vuodelta 2014 kertovat myös seuraavaa:
- keväällä uusia ruotsinkielisiä ylioppilaita oli 2069 kpl.
- ruotsiksi opetusta tarjoaviin korkea-asteen oppilaitoksiin (amk:t ja yliopistot) hyväksyttiin 3378 kappaletta opiskelijoita.
- em. hyväksytyistä paikan vastaanotti vain 2630 kappaletta siis 78%.
- eri opintolinjoja on 83. Vain 9 linjaa täyttyi kokonaan (lääketiede ei täyttynyt kokonaan!) - siis 10,8% linjoista on mitoitettu oikein.
Paikkoja uusille ruotsinkielisille ylioppilaille oli siis noin 1.6 kappaletta per henkilö vuonna 2014!
Lähteet:
- https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2014/09/hakeneet-hyväksytyt-ja-paikan-vastaanottaneet-s2014-YO.pdf
- https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2014/08/Hakeneet-hyväksytyt-ja-paikan-vastaanottaneet-s2014-AMK.pdf
- https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FS2015A2010T4001.pdf
Vastaukset 24
Vanhimmat
Eivät ole julkaisseet toistakaan yritystäsi :-( On se herkkä aihe.
Koitin kolmannenkin kerran, mutta sensurointiohjeet taitavat estää totuuden kertomisen "toisesta kotimaisesta".
Mikä mahtaa olla ammattikoulutuksen laita ruotsinkielisille? Tietääkseni kurssit täytetään suomenkielisillä nuorilla koska ruotsinkieliset menevät korkeakoulutukseen.
Tyhmiä pitää tukea opiskelussa.
HS antoi kenkää kiihkosveko uutispäällikkö Sanna Saariluomalle ja parille muulle svekopäällikölle. Kiitos Antti Herlinin panoksen.
Lehden linja vähäksi aikaa jopa asiallistui. Mutta sitten Erkon jälkipolvi kävi vastaiskuun ja palkkasi uudeksi päätoimittajaksi sveko Kaius Niemen.
Ja niin tuo entinen suomenmielisten pää-äänenkannattaja palasi taas svekoiluunsa. Ja tuomitsi siten itsensä kuihtumisen tielle.
Svekoluopio Saariluoman ei kauaa tarvinnut kärsiä työttömyydestä, kun pääsi ajatuspaja Magman tiedottajaksi! ;-)
Noin svekosurut pitävät huolta suomalaiskätyreistään.
Terveisiä Ahvenanmaalta! :-)
Me svekoluopiot olemme tietysti oman kansamme halveksimia, mutta raha ja asema lämmittää.
Ei ole näkynyt Ankdamin kommentteja aloitukseen! No, eihän faktoja vastaan voi edes Ankdam valehdella. Jäisi raukka heti kiinni...
"Paikkoja uusille ruotsinkielisille ylioppilaille oli siis noin 1.6 kappaletta
per henkilö vuonna 2014!"
Kaikki haettavat paikat ovat auki niille jotka osaavat sekä suomea että ruotsia!
Taisit kuitenkin tarkoittaa: "Kaikki haettavat paikat ovat auki niille jotka osaavat (suomen)ruotsia!"
Yleensä aina pitää osata jotain. Jos haet opiskelemaan englanniksi niin sinun pitää osata englantia. Ei kukaan ole pätevä hakemaan jokaikistä aloituspaikkaa, jotain ne kaikki vaatii.
Mitään syntyperään, kengännumeroon, tukanväriin tai äidinkieleen perustuvia rajoituksia ei ole, vain hakijan omat tiedot ja taidot ratkaisee.
Tarkoitan että ihan kaikki aloituspaikat ovat ihan kaikkien hakijoiden haettavissa, edellyttäen että kouluarvosanat sekä tiedot ja taidot riittää.
"Tarkoitan että ihan kaikki aloituspaikat ovat ihan kaikkien hakijoiden haettavissa, edellyttäen että kouluarvosanat sekä tiedot ja taidot riittää."
Yksi suru-kiintiöpaikka ei ole avoinna suomalaiselle, vaikka olisi korkeimmat arvosanat ruotsista. Valintakokeen lisäksi pitää käydä erillisessä ruotsin kielen kokeessa, jonka vaatimaan tasoon lukion opetussuunnitelma ei edes tähtää. Että kyllä ne kiintiöpaikat on varattu vain syntyperäisille suruille.
Miksi juuri ruotsinkielisiin on helpompi päästä? Molempiin pitää olla yhtä vaikea päästä.
Suomessa riittää aivan hyvin suomenkieliset opiskelupaikat, koska hurritkin voivat hakea kyseisiä paikkoja.
Olet neffenä varmaankin tuota mieltä mutta mielipiteesi on perustuslain hengen vastainen.
Perustuslain 17 § sanotaan:
"Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan"
Tuo perustuslain 17. pykälä edellyttää määrää että yhteiskunnan on kyettävä palvelemaan kansalaisia sekä suomen että ruotsin kielellä, josta luonnollisesti seuraa että on myös löydyttävä virkamiehiä täyttämään tuo velvollisuus. Em vaatimukseen perustuvat ruotsin kieltä taitavien kiintiöt määrätyillä aloilla.
Pykälässä sanotaan myös että sekä suomen- että ruotsinkielisten sivistyksellisistä (tarkoittaa koulutusta) ja yhteiskunnallisista tarpeista, eli palveluista, on julkisen vallan huolehdittava samanlaisten perusteiden mukaan.
"suomen- että ruotsinkielisten sivistyksellisistä (tarkoittaa koulutusta) ja yhteiskunnallisista tarpeista, eli palveluista"
Ankdam, Folktinget, RKP tulkitsevat tuon kohdan virheellisesti, katsoen sitä vain ruotsinkielisten näkökulmasta.
"sivistykselliset tarpeet" ovat kieltenopiskelun osalta erilaiset teikäläisille ja meikäläisille.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/21/sibboforaldrar-vill-inte-ersatta-engelska-med-svenska
Kun meidän ja teidän tarpeet väenväkisten työnnetään samaan muottiin, meidän sivistyksellisiä tarpeita uhrataan moninkertaisesti, jotta teidän tarpeenne toteutuisivat. Meiltä vaaditaan 19 henkeä kouluttautumaan kaikille koulutusasteilla palveluvalmiiksi 1 teikäläistä kohti. Se on valtava suonenisku pienen suomenkielisen väestön sivistyksellisten tarpeiden toteutumiselle, estää vakavasti meitä enemmän hyödyttävien taitojen opiskelua.
Se on vakava menetys koko yhteiskunnalle, maamme taloudelle ja kilpailukyvylle.
Sellaista yhdenvertaisuutta on mahdoton käytännössä toteuttaa. Ei jokaiseen suomenkieliseenkään koulutukseen ole yhtä helppo tai vaikea päästä.
Koulutuspaikkojen määrä elää vuosittain, alojen työvoimatarve määrää koulutettavien määrän.
Miten vaikea johonkin koulutukseen on päästä riippuu siitä kuinka paljon haettavia paikkoja on ja kuinka suosittu koulutus on.
Ruotsinkielisiä on vähemmän, siksi kilpailu suosittuihin ruotsinkielisiin koulutuksiin ei ole yhtä kovaa.
Aloituspaikkojen vähentäminen kilpailun kiristämiseksi ei palvelisi yhteiskuntaa eikä ketään muutakaan.
Yhdenvertaisuutta EI ole vaikeaa toteuttaa ! Pyh!! Suomen on muutettava kielipolitiikkansa samanlaiseksi kuin mauissa maissa niin, ettei suomenkielisten tehtäväksi aseteta millään tavoin "ruotsin kielestä huolehtimista", suomenkielisille kohdistuvat kaikki vaatimukset ruotsin kielen suhteen lopetetaan. Pikkuhiljaa tämän jälkeen yhdenvertaisuus toteutuu automaattisesti - ja jokaiseen kouluun on esimerkiksi päästävä tämänkin jälkeen "yhtä vaikeasti", olipa äidinkieli sitten suomi tai ruotsi.
Ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit on avattava suomenkielisille ja matuille. Muuten ei Ankdamin mainitsemista palveluista selvitä.
On turha opiskella pakkoruotsia Lappeenrannassa, kun palvelua ruotsiksi tarvitaan Raaseporissa.
Kielikylpyjä pitää tarjota lukiolaisille ja niille koulunsa lopettaneille, jotka pyrkivät jatko-opintoihin. Suomenkielisten pitää hakeutua ruotsinkielisiin jatko-opintoihin. Preppauskursseja ruotsiksi suomenkielisille.
Hankkenin pääsykokeet pitää muuttaa englanninkielisiksi, koska opetus on pääosin englanniksi. Lukion opettajat eivät markkinoi lukiolaisille mahdollisuutta ruotsinkielisiin jatko-opintoihin.
"Hankkenin pääsykokeet pitää muuttaa englanninkielisiksi, koska opetus on pääosin englanniksi."
Miksi? Ei kukaan muu ole valittanut. Kandikoulutus tapahtuu pääosin ruotsiksi, maisteriohjelmat englanniksi.
Jos pääsykoe olisi englanniksi, niin surut huonoine pisteineen jäisivät rannalle ruikuttamaan. Kyllä kiintiöläisiä pitää positiivisesti syrjiä, hehän kaipaavat suojelua ja heillä on erityistarpeita kuten suunnaton etuiluhalu.
"Paikkoja uusille ruotsinkielisille ylioppilaille oli siis noin 1.6 kappaletta per henkilö vuonna 2014!"
Tämähän ei nyt mitenkään voi olla perustuslain hengen mukaista. Ennemmin reilua olisi se, että koulutukset järjestetään englanniksi, jolloin ne edes periaatteessa olisivat myös suomenkielisten ja maahanmuuttajien etujen ja osaamisen mukaisia.
Tosi paljon kiitoksia aloittajalle, joka on koonnut hyvät tilastot!
Ankdam on shampanja huuruissaan rasisti ja syrjivä. Hankkeniin pitäisi päästä maahanmuuttajat ja parhaat suomenkieliset kyvyt.
Businesta ei hoideta enää ruotsiksi, vaan englanniksi.
Pääsykokeet englanniksi.
Ankdam oikein toteaa, että pelleilyä Hankkenilla tehdään ruotsiksi ja opiskelu sitten englanniksi. Aivan, kuin Aalto yliopistossa.
Folktingetin tiedoitus suosii pikku kännissä ruotsia.
Helan går!