"Vaikka kuinka huonosti menee taloudellamme, ei keskustelu ole kääntynyt valuuttajärjestelmän tarkasteluun, vaan pysyy vistusti edelleen valtion velkaantumisessa, verotuksessa ja julkisten menojen leikkauksissa. Tärkeintä on tiedostaa, että nykyinen valuuttajärjestelmä ei ole ainoa mahdollinen valuuttajärjestelmä.
Nykyinen valuuttajärjestelmä on pankki- ja finanssisektorivetoista. Uuden rahan luonti lähtee siitä, että poliittisista päättäjistä riippumaton keskuspankki ostaa tyhjästä luomallaan rahalla liikepankeilta velkapapereita ja ne taas lainaavat rahaa eteenpäin. Se, kuka pääsee uuteen rahaan ensin käsiksi, korjaa suurimman hyödyn laimentumattomana ostovoimana eli pankki- ja finanssisektori sekä niitä lähimpänä olevat tahot. Uuden rahan tavoittaessa viimeisimmät toimijat kuten tavalliset pienituloiset kuluttajat ja PK-yritykset, on rahan arvo jo inflatoitunut.
Olemme laajasti hyväksyneet (oikeistoa myöten), että keskuspankki säätelee taloutta eli puuttuu rahamarkkinoihin säätämällä ohjauskorkoa. Euroopan unionin keskuspankki on vuosikausia pyrkinyt matalan koron politiikallaan synnyttämään kasvua Eurooppaan.
Vaihtoehto: Suomi ulos eurosta ja Sixten Korkmanille oikeus painaa rahaa
Vaihtoehtoisessa valuuttajärjestelmässä rahapolitiikka ja uuden rahan luonti syntyy eri tavalla ja keskuspankki korvataan uudella rahainstituutiolla. Rahainstituutio on niin ikään poliitikoista riippumaton. Sen sijaan, että rahainstituutio loisi rahaa tyhjästä lainaamalla rahaa liikepankeille edelleen lainattavaksi kasvattaen velan määrää taloudessa, se loisi rahaa tyhjästä ja antaisi sitä täysi-ikäisille kuluttajille perustulona kulutuskysyntää vahvistamaan tai valitsemilleen talouskasvua tukeville julkisille infrahankkeille. Se ei pääsääntöisesti rahoittaisi julkisia palveluita, joskin se saattaisi kohdentaa rahaa tiettyyn koulutukseen ja tutkimukseen, jos se synnyttää talouskasvua lyhyellä aikavälillä.
Rahainstituution tehtävä olisi keskuspankin tapaan vahvistaa talouskasvua, pitää inflaatiota n. 2 % tuntumassa ja estää deflaatiota. Velkaekspansion sijaan rahainstituutio pyrkii synnyttämään talouskasvua inflaation avulla, mikä toki on eräs verotuksen muoto. On kuitenkin huomattava, että nykyisessä keskuspankkijärjestelmässäkin uuden rahan lainaaminen tietyille valituille tahoille on niin ikään ostovoiman siirtämistä näille instansseille eli eräänlaista verotusta.
Suomessa rahainstituution johtajaksi sopisi esimerkiksi Sixten Korkman. Hänen tehtävänään olisi pitää inflaatio ja deflaatio kurissa sekä synnyttää talouskasvua luomalla ja kohdentamalla uutta rahaa täysi-ikäisille kuluttajille ja julkisiin infrahankkeisiin sekä tietyille koulutus- ja tutkimusaloille.
Toki rahainstituutiojärjestelmä voisi sopia EU:n eurojärjestelmäänkin, mutta se olisi suuritöisempi viedä läpi. Eurojärjestelmässä olisi Euroopan rahainstituutio, joka rahapolitiikallaan jakaisi rahanluontioikeutta jäsenmaiden rahainstituutioille ja antaisi tiettyjä ohjenuoria, mihin kohdentaa rahaa." >>>
http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214157-sixten-korkmanille-oikeus-painaa-rahaa
Nykyinen valuuttajärjestelmä on pankki- ja finanssisektorivetoista. Uuden rahan luonti lähtee siitä, että poliittisista päättäjistä riippumaton keskuspankki ostaa tyhjästä luomallaan rahalla liikepankeilta velkapapereita ja ne taas lainaavat rahaa eteenpäin. Se, kuka pääsee uuteen rahaan ensin käsiksi, korjaa suurimman hyödyn laimentumattomana ostovoimana eli pankki- ja finanssisektori sekä niitä lähimpänä olevat tahot. Uuden rahan tavoittaessa viimeisimmät toimijat kuten tavalliset pienituloiset kuluttajat ja PK-yritykset, on rahan arvo jo inflatoitunut.
Olemme laajasti hyväksyneet (oikeistoa myöten), että keskuspankki säätelee taloutta eli puuttuu rahamarkkinoihin säätämällä ohjauskorkoa. Euroopan unionin keskuspankki on vuosikausia pyrkinyt matalan koron politiikallaan synnyttämään kasvua Eurooppaan.
Vaihtoehto: Suomi ulos eurosta ja Sixten Korkmanille oikeus painaa rahaa
Vaihtoehtoisessa valuuttajärjestelmässä rahapolitiikka ja uuden rahan luonti syntyy eri tavalla ja keskuspankki korvataan uudella rahainstituutiolla. Rahainstituutio on niin ikään poliitikoista riippumaton. Sen sijaan, että rahainstituutio loisi rahaa tyhjästä lainaamalla rahaa liikepankeille edelleen lainattavaksi kasvattaen velan määrää taloudessa, se loisi rahaa tyhjästä ja antaisi sitä täysi-ikäisille kuluttajille perustulona kulutuskysyntää vahvistamaan tai valitsemilleen talouskasvua tukeville julkisille infrahankkeille. Se ei pääsääntöisesti rahoittaisi julkisia palveluita, joskin se saattaisi kohdentaa rahaa tiettyyn koulutukseen ja tutkimukseen, jos se synnyttää talouskasvua lyhyellä aikavälillä.
Rahainstituution tehtävä olisi keskuspankin tapaan vahvistaa talouskasvua, pitää inflaatiota n. 2 % tuntumassa ja estää deflaatiota. Velkaekspansion sijaan rahainstituutio pyrkii synnyttämään talouskasvua inflaation avulla, mikä toki on eräs verotuksen muoto. On kuitenkin huomattava, että nykyisessä keskuspankkijärjestelmässäkin uuden rahan lainaaminen tietyille valituille tahoille on niin ikään ostovoiman siirtämistä näille instansseille eli eräänlaista verotusta.
Suomessa rahainstituution johtajaksi sopisi esimerkiksi Sixten Korkman. Hänen tehtävänään olisi pitää inflaatio ja deflaatio kurissa sekä synnyttää talouskasvua luomalla ja kohdentamalla uutta rahaa täysi-ikäisille kuluttajille ja julkisiin infrahankkeisiin sekä tietyille koulutus- ja tutkimusaloille.
Toki rahainstituutiojärjestelmä voisi sopia EU:n eurojärjestelmäänkin, mutta se olisi suuritöisempi viedä läpi. Eurojärjestelmässä olisi Euroopan rahainstituutio, joka rahapolitiikallaan jakaisi rahanluontioikeutta jäsenmaiden rahainstituutioille ja antaisi tiettyjä ohjenuoria, mihin kohdentaa rahaa." >>>
http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214157-sixten-korkmanille-oikeus-painaa-rahaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Irtoaminen eurokurista taloudellinen välttämättömyys. Toteuttamistavoista käytävä keskustelu ajankohtaista. Poliittinen tilanne juuri nyt mahdollistaa uudelleenarvioinnin.
Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla esitti eurovaluutasta luopumista nyt myös muuan kansantaloustieteen professori, OP-Pohjolan hallituksen puheenjohtaja, Suomen Akatemian pääjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Keskustelua käydään kaikkialla muualla paitsi eduskunnassa. Juha Sipilän hallitus on erikoistunut vaikenemiseen.
”Euro epäonnistuu”
Paitsi säästöpolitiikan ja globalisaation vastustajana, Nobel-palkitu Stiglitz tunnetaan myös ankarana euron ja valuuttaunionin arvostelijana. Hänen mielestään euro on toiminut täysin vastoin alkuperäistä tarkoitustaan eli pikemminkin erottanut kuin yhdistänyt Eurooppaa.
– Olen käynyt Euroopassa vuodesta 1965, enkä ole koskaan aiemmin havainnut täällä näin suurta erimielisyyttä aiheuttavaa jakautumista kuin nyt.
Stiglitz muistuttaa, ettei euromaissa saada edelleenkään kasvua aikaan ja siksi rakennemuutos itse valuuttaunionissa on välttämätön.
– Koko euroalueen rakenteessa on tapahduttava perustavaa laatua oleva muutos. Koska luotiin yhteisvaluutta ilman instituutioita, niin euro epäonnistuu.
http://yle.fi/uutiset/talousnobelistin_neuvo_sipilalle_mieti_kasvua_ala_valtion_velkaa/8317748